Olemme tunteneet miehen kanssa nyt reilut 7 kk, joista 4 kk käytännössä asuneet yhdessä. Mies on siis ollut luonani kesälomista saakka, käyden kotona vain noin kerran viikossa katsomassa postit. Olen ottanut esille yhdessäasumisen eli oikeastaan vaan sen, että nykytilasta tehtäisiin myös virallinen asumisjärjestely. Mies kommentoi tähän, että jos tulee vastaan hyvä asunto tms. voidaan yhteenmuutosta keskustella ja että todennäköisesti haluaisi joskus tulevaisuudessa asua kanssani. Ilmeisesti siis tällä hetkellä kuitenkaan ei. Mies ei myöskään ole sanonut rakastavansa minua, vain tykkäävänsä kovasti ja ajattelevansa, että meillä voisi olla hyvät mahdollisuudet yhteiseen tulevaisuuteen. Mies on kohdellut minua hyvin ja näyttänyt kyllä teoillaan, että välittää.
Ongelmani on siis nyt se, että kauan tulisi odottaa miehen haluavan muuttaa yhteen/sitoutua/sanoa rakastavansa? Loppujen lopuksi haluan kuitenkin vakaan suhteen, asua yhdessä, lapsiakin joskus ym. En halua vuosia olla suhteessa, jos se ei etene mihinkään suuntaan. Ei tässä nyt tietysti mikään hätä ole, puoli vuotta nyt voin katsoa, mutta en halua vuosiksi odottamaan, jos tulevaisuuden suunnitelmamme ovat erilaiset. Kuinka kauan sinä odottaisit, kun itse olet jo varma? Pitäisikö ottaa etäisyyttä ja estää miehen majailu luonani, jos se ei ole virallista? En tosiaan tiedä, mitä tehdä.
Ongelmani on siis nyt se, että kauan tulisi odottaa miehen haluavan muuttaa yhteen/sitoutua/sanoa rakastavansa? Loppujen lopuksi haluan kuitenkin vakaan suhteen, asua yhdessä, lapsiakin joskus ym. En halua vuosia olla suhteessa, jos se ei etene mihinkään suuntaan. Ei tässä nyt tietysti mikään hätä ole, puoli vuotta nyt voin katsoa, mutta en halua vuosiksi odottamaan, jos tulevaisuuden suunnitelmamme ovat erilaiset. Kuinka kauan sinä odottaisit, kun itse olet jo varma? Pitäisikö ottaa etäisyyttä ja estää miehen majailu luonani, jos se ei ole virallista? En tosiaan tiedä, mitä tehdä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä en kenenkään kanssa löisi hynttyitä yhteen, jos ei rakkautta olis ilmassa. Olet miehelle helppo seuralainen. Ilmeisesti hän saa haluamansa, mutta ei rakasta sua. Tykätä voi vaikka kenestä, mutta kaikkia ei rakasteta tai tulla rakastamaan. Aika pitkän ajan olette jo olleet yhdessä siihen nähden, ettei "rakkaus" sanaa ole mainittu miehen puolelta.
Voisitko ottaa pienen askeleen taaksepäin ja testata miestä? Jospa pieni muistutus siitä, ettet ole välttämättä aina käytettävissä saisi miehen pohtimaan mitä haluaa ja haluaako sinua, rakastaako sinua. Niin tekisin minä.
Tsempit suhteeseenne! =)
7 kk on kyllä hyvin lyhyt aika muuttaa virallisestikin yhteen, joten ei tuosta kyllä tuollaisia johtopäätöksiä voi vetää.
Mitä tulee suhteen etenemiseen, niin kannattaisi varmaan puhua tulevaisuudensuunnitelmista, eli siitä näkeekö mies tulevaisuudessa avioliiton ja lapsia vai ei (siis ylipäätänsä, ei välttämättä juuri nyt heti, vaan ovatko ne edes tavoitteena).
Kerro tarpeistasi rauhallisesti ja neutraalisti ja anna miehelle jonkin verran aikaa miettiä asioita.
Olemme kyllä puhuneet tulevaisuudesta, ja lapset ja avioliitto ovat sellasia asioita, mitä myös mies haluaisi tulevaisuudessa ja tosiaan on sanonut, että näkee yhteisen tulevaisuuden mahdollisena. Ei kuitenkaan ole selvästikään vielä varma haluaako niitä minun kanssani. Lienee ymmärrettävää tämän ajan puitteissa.
Rakkaudesta taas, pidän itse hyvinkin hyväksyttävänä, että rakkautta ei heti parin kk päästä julisteta, en itsekään niin tee. Yhdelle miehelle olen sanonut rakastavani aiemmin. Silti nyt on alkanut tuntua, että minä rakastan häntä, en ole sitä tosin itsekään vielä sanonut ääneen. Sikäli paha syyttää siitä, mitä ei ole itsekään tehnyt...
Ei tuo yhteenmuuttokaan ole sellainen, että se olisi nyt heti välttämätöntä minulle, jotenkin vaan alkoi epäilyttää, olenko tosiaan kuitenkaan sitä mitä mies haluaa? Vai olenko tosiaan se helppo seuralainen. Hän tykkää edetä hitaasti, sen huomasin jo aluksi, kun kesti useampi kk sopia edes seurustelusta. Ehkä aiemmat kokemukset painaa tässä kohtaa. Seurustelin aiemmin 6 vuotta, asuimme yhdessä, mutta suhde ei koskaan edennyt sen suurempiin sitoumuksiin, mies vaan lykkäsi asiaa aina ensi kevääseen tai seuraavaan vuoteen. En enää halua sellaista, ehkä siksi mieli muistuttelee ja pelottelee ajautumasta vanhaan kaavaan.
Aion kyllä katsoa tätä juttua vuoteen saakka, sitten varmaa täytyy miettiä mitä haluaa, jos ei saa merkkejä yhteisestä tulevaisuudesta tai vahvemmista tunteista.
Kannattaa näyttää miehelle, että asuminen yhdessä kanssasi on vähintään yhtä hyvä juttu kuin yksin asuminen. Itse olen siivoton, itsepäinen, mutta muuten kai viihdyttävä, luotettava ja miellyttävä kaveri. Jos huomaan naisesta, että hän alkaisi yhdessä asuessa kontrolloida liikaa olemistani, niin miksi muuttaisin yhteen? Jos et pysty sopimaan asioista miehen suuntaan, niin silloinhan on vain mieheltä pois, jos hän muuttaa luoksesi ja luopuu mukavasta poikamiesboksistaan.
Joo tosi vähän aikaa ootte ollu yhdessä mitä tulee tohon yhteenmuuttamiseen. Ei noin alussa kannata vielä yhteen muuttaa, ehditte kyllä asumaan yhdessä vielä ikuisuuksia. Etäisyyden ottaminen ei nyt tossa tilanteessa kovin järkevältä kuulosta jos teillä kuitenkin hyvin menee. Mitä oikein odotat mieheltä, eikö hän ole sinuun sitoutunut? "Minä rakastan sinua" on vain kolme sanaa ja sanoja voi ladella kenelle vaan. Teot ne on ne mitkä siitä rakkaudesta kertovat, ei sanat.