Ihastunut

Ihastuksissa on pitkälti kyse myös kuvitelmista, koska kaikkea ei voi tietää kokemuksesta jne.
Itsellä ihastus firman miespuoliseen henkilöön kesti 3 vuotta, muttei se silti vaikuttanut mun omaan parisuhteeseeni, vaan oli mun ikioma "ongelmani." En kuvitellut itseäni koskaan sen miehen pariksi sillä elän onnellisessa parisuhteessa eikä ollut tarve "kokea" mitään ihastusta kummempaa. Se mies oli vain niin erilainen kuin tämä tässä rinnallani, ja erilaisuus joskus viehättää. En koskaan kokenut ihastustani negatiivisena enkä uhkaavana, se oli vain hauska lisä, silmänilo joka helpotti oloa silloisella työpaikalla missä oli välillä suorastaan ahdistavan rankkaa työskennellä.

Siis omasta kokemuksesta ainakin tiedän, että paljon riippuu oman parisuhteen laadusta ja omista tarpeista antaako ihastukselle tilaa ja energiaa ja kuinka paljon. Alun hullaantuminen muuttuu aikanaan lähinnä uteliaisuudeksi, varsikin jos ihastus ei saa vastakaikua.

Jos nainen tuntuu yhtään järkevältä, mene kertomaan ongelmastasi ja sano että se on ongelma sinulle! Hän varmasti sitten osaa sanoa sinulle että haaveile vaan, mutta pidä huolta vaimostasi...jos sinä olet ihastunut häneen, ehkä työpaikallasi on muitakin jotka ovat ihastuneet häneen ja hän on tottunut hoitelemaan tällaisia asiaoita:)

Ihastuksia tulee ja menee, ne on vaan mukava lisä elämään ja piristää kummasti. Nauti tunteesta ja anna haaveiden viedä päiväuniin.

Jos sinulla on mahdollisuus vakituisessa parisuhteessasi hyvään oloon ja onnellisuuteen niin en suosittele ryhtymään mihinkään konkreettisiin tekoihin ihastuksen vuoksi.

Joskus ihminen pakenee hetkellisiä kriisejä parisuhteessaan ihastumisiin, kannattaa tutkia onko ongelmat ratkaistavissa ennen kuin ryhtyy mihinkään hätiköityihin juttuihin. Kaikkea ihanaa ei vaan voi saada tuhoamatta jotain muuta itselle tärkeää.

Itse luulisin että ihastukset jatkuvat joskus pitkään juuri sen takia että mihinkään konkreettiseen ei ryhdytä, voi jatkaa haaveilua ilman että tarvitsee kohdata mitään arkipäivän ongelmia.