Miten pitää suhtautua niuhottavaan ja ylitarkkaan työkaveriin? Työparina on sellainen ja monesti olen menettänyt hermoni, kun hän tivaa perustelua johonkin ratkaisuun tai ylitarkkuudellaan hankaloittaa asioita. Itse olen sellainen, etten suuremmin stressaa jos jokin asia ei mene kuin on paperilla mainittu. Työkaveri puolestaan ottaa välittömästi kilarit, kun jokin menee mönkään. Olen myös huomannut, että hän ei selvästikään pidä minun asenteestani. Tosin miksi minun pitäisikään ottaa sama asenne kuin hänellä on? En näe siihen mitään syytä.
Mutta se mitä tässä nyt ajan takaa ja pelkään, on se että joku päivä saatan todella menettää hermoni ja se sitten näkyy ja kuuluu. Tähän mennessä olen vain niellyt kaverin nipotukset ja sanomiset. Onneksi mitään henkilökohtaisuusksia ei ole vielä ilmennyt.
Mutta se mitä tässä nyt ajan takaa ja pelkään, on se että joku päivä saatan todella menettää hermoni ja se sitten näkyy ja kuuluu. Tähän mennessä olen vain niellyt kaverin nipotukset ja sanomiset. Onneksi mitään henkilökohtaisuusksia ei ole vielä ilmennyt.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Asiat pitää mennä niin kuin ne on paperilla mainittu. Jos teet väärin ja vielä vedät kuuluvat kilarit päälle, olet varma häviäjä. Muuta asennettasi, sillä ei taida juurikaan sellaisia töitä olla, joita voisi menestyksellisesti hoitaa tuollaisella hällä-väliä-asenteella. Onneksi et ole minun työkaverini, koska silloin minun olisi oman jaksamiseni vuoksi pakko hommata sinulle siirto muihin tehtäviin.
Asiat tuppaavat muuttumaan useaan otteeseen (ainakin tässä firmassa) ja itse olen jo tottunut siihen. Työkaverini ilmeisesti ei ole. Eli en lähde noin vaan muuttamaan asennettani, kun tiedän etten ole tehnyt mitään väärin. Kyllä kuitenkin osaan ottaa virheistäni opikseni.
Teillä on siis tullut uudet kirjalliset ohjeet siitä, miten asiat pitää mennä. Sinä olet päättänyt olla noudattamatta noita ohjeita, ja nyt valitat siitä että työkaverisi noudattaa noita ohjeita ja haluaisi sinunkin noudattavan?
Yleensähän siis töissä prosessit on kuvattu ja on sovittu kuinka toimitaan. On tosi tärkeää että kaikki toimivat samalla tavalla eikä niin kuin itse huvittaa. Jos haluaa olla oman itsensä herra niin pitää perustaa oma yritys. Mielestäni sinä olet nyt tässä asiassa väärässä, valitan.
Meillä ei todellakaan ole prosesseja kuvattu yksilläkään ohjeilla, vaan kaikki ohjeistus mitä minäkin olen töihini saanut tulee joko esimiehen suusta tai omasta päästäni. Näin ollen suunnitelmat ja kaavat tuppaavat helposti muuttumaan, kun ei ole mustaa valkoisella. Laatujärjestelmästä ei siis ole tietoakaan.
Että sillai...
Joo maailma on tälläinen, että kaikki on just eikä melkein. Siis onko työkaverilla asperger syndrooma kun on noin pikkutarkka vai muuten vain nuori ihminen? Kaikki suunnitelmat pitää lukea paperilta valmiina kun tämä elämä menee suunnitelmien mukaan omaa järkeä ja kokemusta, tunneälyä ja maalaisjärkeä ei saa käyttä hyväksi. Käytännössä ei mikään toimi niin kuin se on paperilla, mutta jos pomo ei tätä ymmärrä niin kenkää sellaiselle joka rikkoo annettuja pikkutarkkoja sääntöjä. Hällä väli asenne ei ole hyvä asenne, mutta kohtuus kaikessa ja oman järjen käyttö on sallittua.
Työkaveri on minua ainakin 10-vuotta vanhempi, joten nuoresta henkilöstä ei ole kyse. En tiedä hänen syndroomistaan, pikkutarkka tosiaan on.
Mutta miten voidaan asennoitua alati muuttuviin suunnitelmiin? Väkisinkin tulee hällä väliä aesnne, kun tänään mennään näin ja huomenna sama tehdäänkin uudelleen toisin. Vai voiko joku pysyä kärryillä sellaisessa sekametelisopassa? Minä en ainakaan.
No sanotaan näin että itse tykkään toimia suunnitelmallisesti, ja todellakin haluan että asiat ovat perusteltuja jos jonkun ratkaisun teen. Ei mikään voi sillä tavalla "roikkua vaan ilmassa". Itselläni oli sinun tapainen työparina, ja asiat tehtiin vähän fiilispohjalta, ja "sinne päin". Kärsin tästä, sillä työssäni vaaditaan pikkutarkkuutta ja huolellisuutta. Nyt onneksi tämä huithapeli on pois tästä työstä jossa hän oli mutta vieläkin joudun n. 2 vuotta korjaamaan hänen jälkiään, eli vaikutus on vielä pitkään olemassa tästä suurpiirteisyydestä, vaikka itse sekasotkun lähde on jo pois.
Kysessä ns "pikkunilkki" tai pyrkyri, joka urakehityksen toivossa näyttää esimiehelleen mistä tuulee...
Työkaverit on toisarvoisia tälle ihmistyypille (on muuten petojen sukua nämä).