vietin elämäni parhaan viikonlopun nettituttavuuden luona, joka asuu 600 km:n päässä. molemmilla oli tunteita pelissä.
nyt ollaan kirjoteltu maileja ja kysyin sitten eilen, että olisiko hän halukas tapaamaan uudelleen. hän sanoi, että voisi tavata minut uudestaan, mutta pitää sitä hankalana asiana, sillä hänellä on töitä, gradun kirjoitus ja aktiivinen elämä muutenkin. mikä on kyllä totta, sillä hän lähtee liikenteeseen aamulla ja palaa illalla kymmenen jälkeen kotiin. joten viikonloppureissu sinne ei tulisi onnistumaan ennen joulua ainakaan.. sanoi myös, että erilaiset elämät ja taustat sekä välimatka ovat hänestä melkein mahdoton pohja parisuhteen aloittamiselle, mutta siltikin hänestä olisi mukava vielä nähdä. sanoi, että on kiinnostunut minusta ja hänenkin mielestään viikonloppu oli mahtava.
mitä mieltä olette? olisiko mitään järkeä enää edes yrittää tavata tai pitää yhteyttä, jos toinen on jo tässä vaiheessa tuollaisella kannalla? Itse olisin valmis yrittämään kaukosuhdetta, en näe siinä mitään estettä, jos vain pidän tyypistä tarpeeksi. Kannattaisiko minun kertoa se miehelle, vaikka hänellä onkin eri mielipide vai pitäisikö vain unohtaa? en tiedä :(
nyt ollaan kirjoteltu maileja ja kysyin sitten eilen, että olisiko hän halukas tapaamaan uudelleen. hän sanoi, että voisi tavata minut uudestaan, mutta pitää sitä hankalana asiana, sillä hänellä on töitä, gradun kirjoitus ja aktiivinen elämä muutenkin. mikä on kyllä totta, sillä hän lähtee liikenteeseen aamulla ja palaa illalla kymmenen jälkeen kotiin. joten viikonloppureissu sinne ei tulisi onnistumaan ennen joulua ainakaan.. sanoi myös, että erilaiset elämät ja taustat sekä välimatka ovat hänestä melkein mahdoton pohja parisuhteen aloittamiselle, mutta siltikin hänestä olisi mukava vielä nähdä. sanoi, että on kiinnostunut minusta ja hänenkin mielestään viikonloppu oli mahtava.
mitä mieltä olette? olisiko mitään järkeä enää edes yrittää tavata tai pitää yhteyttä, jos toinen on jo tässä vaiheessa tuollaisella kannalla? Itse olisin valmis yrittämään kaukosuhdetta, en näe siinä mitään estettä, jos vain pidän tyypistä tarpeeksi. Kannattaisiko minun kertoa se miehelle, vaikka hänellä onkin eri mielipide vai pitäisikö vain unohtaa? en tiedä :(
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tottakai sinun pitää kokeilla,eihän sitä voi koskaan tietää,vaikka olisitte juuri ne oikeat toisillenne!!Jos se ei kuitenkaan toimi,niin ei tarvirtse myöhemmin miettiä,että mitäs jos....Tsemppiä!!
Itselläni on myös mieheni kanssa etäisyyttä tuo 600 km. Minulla myös kovin kiireinen elämä, gradua, töitä jne. Miehelläni on lapsia, joten meillä on mahdollisuus tavata oikein ajan kanssa ainoastaan joka toinen viikonloppu. Mutta hyvin meillä menee, ja rakkautemme on senkun lisääntynyt. Ikävä tietenkin kaivertaa kun joudumme olemaan erossa yli viikon, kuten nytkin. Mutta sitten on taas entistä ihanampi tavata. Kokeilkaa ihmeessä, ymmärrän kyllä, että etäsuhteessa eläminen ei ole sitä kaikkein helpointa, mutta sinnikkyydellä ja luottamuksella siitä saa ihan mahtavan suhteen.
täälläkin ollaan pyöritelty tuota samaa kysymystä. kannattaako tämä. tuleeko tästä mitään.... onko vaivan tai tämän "tuskan" arvoista...
mekin tavattiin netissä. aluksi tuntui, että se mies ihastui muhun ihan järkyttävän vahvasti. sitten alettiin viesteilemään... kukaan koskaan aiemmin ei oo sanonut mulle sellaisia asioita, niin kauniita, kuin hän. olin ihan hämmentyny... tutustuminen puhelimessa jatkui ja sitten viimein tavattiin, mies tuli mun luokse viikonlopuksi.
sitten mä vasta ihastuin ihan todenteolla.... huhhuh... :)
nyt sitten... entiiä.. johtuu varmaan mun peloista tai jostain ku menin ihastumaan niin kovaa, pelkään että tämä jotenkin päättyy ennenku alkaakaan. meillä ois aikalailla sama tilanne, miehellä on jo lapsia, minulla ei, mahdollisuus nähdä joka toinen viikonloppu, JOS silloinkaan.... vaativa opiskelukin vie mieheltä aikaa..
enkä tahtoisi itsekään jäädä vain odottamaan jotain mitä en voi saada, hukkaamaan aikaa...
kovasti mies on sanonut, että tulee mun luokse uudestaan... ei vain tiedä MILLOIN. raivostuttavaa!!!
ihan solmussa omien tuntemuksien kanssa tässä ollaan... periaatteessa ollaan sovittu, että "seurustellaan" löysästi.. kuitenkin vaivaa kun tuntuu, että tässä on jotain jonka takia haluaisi yrittää, mutta niin. kannattaako... välillä ei kyllä tekis mieli mitään muuta kun itkeä !!! :D
kuunnelkaa sydämmen ääntä.älkää halun ja tunteen ääntä. jos oikeasti rakastaa ja on tarkoitettu toisilleen, niin välimatkan kestää.minulla on välimatkaa rakkaaseen 200km ja kipeää tekee ja on aina välillä kauheita epävarmuuskohtauksia ja vierotusoireita, mutta tulevaisuuden haaveet ja öiset puhelut pitävät lipun ylhäällä..:)