Itse olen törmännyt sellaiseen tilanteeseen, että totuuden puhumisesta syytetään ihmissuhdeasiassa.
Ajattelin kokeilla täyden totuuden kertomista eräälle henkilölle. Hän ei ottanut sitä hyvin vastaan vaikka kyse oli positiivista tunteista häntä kohtaan. Onko teillä vastaavia kokemuksia? Vai pitääkö aina narrata, ainakin hiukan?
Ajattelin kokeilla täyden totuuden kertomista eräälle henkilölle. Hän ei ottanut sitä hyvin vastaan vaikka kyse oli positiivista tunteista häntä kohtaan. Onko teillä vastaavia kokemuksia? Vai pitääkö aina narrata, ainakin hiukan?
Vastaukset 12
Vanhimmat
riippuu ja roikkuu mitä haluat. Kyse on ajoituksesta. Ajoita oikein ja silloin rehellisyys kannattaa aina.
Kyllä se kannattaa aina. Jos en olisi ollut rehellinen, olisin varmaan vieläkin jossain paskassa suhteessa missä ei olis kummallakaan hyvä olla...
pitkässä juoksussa, mutta ei välttämättä aina miellytä kuulijaa.
netin ihmemaailmasta, niin ei kannata. Täällä on vain huijareita ja huijattavia.
Jos muuten ihminen tunnetaan rehellisyydestään, niin ei varmasti tarvitse epäillä puhuisiko totta. Tietenkin asia jonka olet hänelle kertonut pitäisi olla totuuden mukainen ja uskottava. Miten kerroit hänelle? Pilailemalla vai vakavalla naamalla?
Ei tarvitse narrata jos kyse on oikeasta asiasta.
tälle henkilölle puhua koko ajan mahdollisimman totta, koska en halua satuttaa itseäni enkä häntä. Hän on toisaalta koko ajan epäillyt sanomisiani. Minäkin kyllä hänen, ei sen puoleen. Minulla on tarve kertoa hänelle totuus, vaikka osaankin myös valehdella, enkä kaikille totuutta aina kerro. En pilaillut, sanoin vakavalla naamalla. Uskottavuudesta on vaikea sanoa, koska se on totuus, jollaisena minä sen näen. En tiedä näkevätkö kaikki sitä samoin. Mutta minulla ei ole kuin oma totuuteni.
tasoissa. Kumpikaan ei usko että olette tosissanne. Tietenkin se tekee jo pajon että olet valehdellut, on sen jälkeen vaikea uskoa että olet tosissasi. Lopeta ensin se epäilysi, saattaa ollakin että epäiltävää ei olekaan.
Osoita hänelle että olet vakavissasi, jospa hän sitten uskoisi.
Tuossa on varmaan paljon totta. Korjaisin kuitenkin; hänelle en ole valehdellut. Ja kyse ei ole siitä ilmeisesti ettei hän uskoisi, kyse on siitä, että sitä ei saa sanoa ääneen. Tai sitten olen aivan metsässä koko asian suhteen, sekin on mahdollista.
salainen asia etten osaa sitä ratkaista. Sinun pitää se sitten esittää jollakin toisella tavalla kuin ääneen sanomalla. Tunteella vaikka, jos hän paremmin sitä sitten uskoisi. Odottaminenkin saattaisi auttaa asiaa että hän saisi rauhassa ajatella ja hyväksyä sanomasi.
Tai sitten asia ei mennyt vielä ollenkaan perille, yritä uudelleen.
joka inhoaa sinua "Rakastan sinua", se tuskin kyseistä henkilöä ilahduttaa.
Se voi myös estää sinua saamasta mitä haluat.
En ole koskaan kokeillut. Muijilta ei saa muuta kuin valehtelemalla, ja mahdollisimman paljon :D