Sain tänään "kivaa palautetta esimieheltä" kun puutuin työpaikalla tilanteeseen, jossa itse koin tulleeni kaltoin kohdelluksi.
Asioita ei työryhmässä sanota suoraan minulle rakentavan palautteen kautta, vaan sipistään selän takana ja vääristellään sanomisiani.
Työryhmä ei kuulemma luota minuun ja työilmapiiri on ankea kun olen töissä ???
Ja minä pyysin pelkkää työrauhaa ja työryhmän tukea työtä koskeville päätöksille.
Voin sanoa , että sattui ja lujaa !!! :-(
Tätä henkistä ahdistusta on jatkunut jo pidemmän aikaa, nyt tuntuu ettei vaan enää jaksa elää !!!
Anteeksi , että avauduin!
Asioita ei työryhmässä sanota suoraan minulle rakentavan palautteen kautta, vaan sipistään selän takana ja vääristellään sanomisiani.
Työryhmä ei kuulemma luota minuun ja työilmapiiri on ankea kun olen töissä ???
Ja minä pyysin pelkkää työrauhaa ja työryhmän tukea työtä koskeville päätöksille.
Voin sanoa , että sattui ja lujaa !!! :-(
Tätä henkistä ahdistusta on jatkunut jo pidemmän aikaa, nyt tuntuu ettei vaan enää jaksa elää !!!
Anteeksi , että avauduin!
Vastaukset 16
Vanhimmat
samoja kokemuksia täällä. Työnantaja puollustaa ryhmänvetäjää, ja uskoo kaikki sen sanoman.
Minua syyllistetään asioista, vaikka en ole edes ollut paikalla kun asia on tapahtunut. Työnantajalle
ryhmänvetäjä on ilmoittanut tämän olleen minun virheeni, sain siitä työnantajalta moitteita,
että en ole hoitanut työtäni kunnolla. Hyvä veli-järjestelmä toimii oikein hyvin työpaikalla.
Mitä enemmän mielistelet sitä enemmän ryhmänvetäjä arvostaa. Ja kun ei mielistele, syyttää
tapahtumista, virheistä, puheista työnantajalle.
Käy työterveydessä puhumassa asiastasi, tulee ainankin merkintä siitä että koet ahdistusta.
Saat kyllä tarvittaessa myös sairaslomaa.
Ei vaikuta mielekkäältä työpaikalta, jos pyytää työrauhaa, niin saa vaan paskaa niskaan.
Hyvä vaan, että avauduit. Ei tällaisia asioita kannata eikä voikaan padota pitkään ilman negatiivisia seurauksia.
Jos esimiehesi on ajantasalla, hänen tulisi nostaa kissa pöydälle ja lopettaa tämä sinuun kohdistuva epäasiallinen käytös kerralla. Joka tapauksessa olisi parasta, jos tilanteesta voitaisiin keskustella avoimesti eikä selkäsi takana sipisten.
Olen alkuperäinen ketjun aloittaja.
Olen tänään nimenomaan keskustellut lähiesimiehen kanssa, joka minulle tuon palautteen antoi :-(
Itkenyt olen nyt koko illan yksin ja miettinyt kivutonta tapaa lopettaa elämäni.Hoitajana tiedän kyllä keinot, mutta rohkeus ? puuttuu toteutukseen.
Ahdistavan olon tuo vanhempi työntekijä, joka on hyvä kaveri esimiehen kanssa.Tämä ison egonsa kanssa toimiva "työkaveri", saa koko työryhmän mukaansa ulkopuolelle sulkemiseen. Ainoana syynä keksin tälle toiminnalle sen, että koska en halua osallistua työnulkopuolisten "rientojen" viettoon ja jatkuvaan suunnitteluun olen epäkelpo ja inhottava ihminen.
Työryhmän jäsenistä muutama on aika systemaattisesti vedättäneet minua huomasin tänään. Hiukan ihmettelin tässä taannoin muutaman yllättävää "lähentymistä" kanssani ja "luottamuksellisia keskusteluja" yövuorossa ja iltavuoroissa.Ne keskustelut olivatkin sitten harkittuja loukuttamisia!!
He kertoivat muutamasta muusta työyhteisön jäsenestä aika negatiivisia juttuja ja menivät sitten lähiesimiehelle kertomaan, kuinka minä muka ne olinkin sanonut heille ??
Millä todistan väitteet vääriksi, kun minut oli jo valmiiksi lynkattu???
Mitään en enää uskalla sanoa tai edes katsoa kohti kun muut avautuvat kahvihuoneessa, ettei sitä tulkittaisi siten, että minä nyt puhun pahaa muista!
Henkinen kiusaaminen on aika ilkeää. Minut rajataan yhteisistä keskusteluista, työtehtävistäni ja tavastani tehdä asiakastyötä ei puhuta minulle, vaan niitä moititaan selän takana. Tämä aiheuttaa luonnollisesti minulle kireyttä kun sitten sekin täyttää kiusaamisen merkit , että aina löytyy joku "ystävällinen" joka valistaa,vihjailee ja naureskelee sille että mitä minusta puhutaan.
Lähiesimiehen mukaan minä huononnan työilmapiirin kun olen välillä kireä ja vihainen. No miksiköhän olen?
Vuosi sitten tämä vanhempi kaikkitietävä kolleegani haukkui minut opintomatkalla todella pahasti ja vielä kertoi puhuvansa koko työryhmän puolesta. Myöhemmin joutui perumaan puheensa kun otin julkisesti asian esille.
En minä saa tukea esimieheltäni enkä muulta työryhmältä. Vaikka työryhmässä olisikin joku joka ei ihan samaa mieltä tämän vanhemman kolleegan kanssa olisikaan, ei kukaan uskalla olla näkyvästi eri mieltä, ettei joudu itse samalle "mustalle listalle".
Tänään konkreettisesti totesin, ettei minulla ole "oikeaa tapaa" puhua, olla tai tehdä työtä joka miellyttäisi työryhmää. On sama hymyilenkö olenko totinen,vihainen,ärtynyt,hiljaa,puhunko vai vetäydynkö yhtään mikään ei heille kelpaa.
Henkisesti olen lopussa ja tänään taas kerran aivan lyttyyn lyöty, henkisesti tapettu enää tarvitsee lopettaa hengittäminen. Toivottavasti tapani poistua tästä maailmasta sitten tyydyttää työryhmän ja ihana auvoinen rauha palaa työpaikalle jossa olen ollut 2v risat ja joka on kamppaillut samojen ongelmien kanssa jo ainakin 15v. kai olen siihenkin syyllinen sovitaan niin! :-/
Äläs nyt, pyri sen sijaan HETI PAIKALLA toiseen työpaikkaan.
Olen itsekin joutunut todella törkeän kiusaamisen kohteeksi, minut suoranaisesti savustettiin pois virastani enkä saanut tukea sen paremmin ammattiliitolta kuin ylemmiltä työnjohtajiltakaan. Ei heitä kiinnostanut.
Lähin työnjohtajani (mies) oli toinen kiusaajistani, toinen oli hänen töihin etsimänsä nainen... Ei hän ainakaan osaamisensa takia sinne päässyt... Kyllä oli todella yksinäinen helvetti koettavana.
No joka tapauksessa minäkin harkitsin monen monta kertaa itsemurhaa, kun mitään tietä ei tuntunut löytyvän ulos siitä kammottavasta tilanteesta.
Kuitenkin jollain ihmeen voimalla uskaltauduin lopettamaan siinä työpaikassa ja olin työttömänä monta kuukautta mutta sitten löysin PAREMMAN työpaikan, jossa viihdyin muutaman vuoden. Sen jälkeen perustin oman firman.
Tässä välissä löysin myös miehen, jonka kanssa suhde ja avioliitto on kestänyt, meillä on hyvä elämä.
Joskus sitä ei kyllä uskoisi että elämä voi kääntyä parempaan suuntaan, kun oikein pohjamudissa rypee. Toivoa kuitenkin on aina! Älä siis tee mitään peruuttamatonta.
Nyt mars, mars työpaikkalääkärille saikkua hakemaan ja hyvällä omallatunnolla. Sitten lepäät kunnolla, tekemättä muuta kuin pitämällä huolta itsestäsi. Jos lääkäri antaa mielialalääkitystä, niin ÄLÄ KIELTYDY. Syy on se, että tarvitset nyt lepoa suunnitellaksesi tulevaisuutta. ja sitähän löytyy, usko pois!
Tällaiset työpaikat pitäisi lailla kieltää, sairasta touhua. Tyyli ei jatkossakaan muutu, sinun tilallesi siirtyy sitten joku toinen kiusattava.
Elämä kantaa ja tämäkin kokemus vahvistaa sinua. Itse olen vastaavaa kokenut ja siitä selvinnyt. Olet arvokkaampi ihmisenä kuin tällaiset mätäpesäkkeet.
Jos lähiesimiehesi ei parempaan pysty, niin anna piut paut koko paikalle ja lähde pystypäin kohti uutta työpaikkaa.
Kiusaaminen erottaa jyvät akanoista, niin ystävien, kavereiden kuin esimiestenkin suhteen. Sinun työpaikallasi lähiesimiehessä ei ollut miestä/naista kantamaan vastuutaan, joten sinun on aika vetää nimenomaan positiiviset johtopäätökset: lähde kohti parempaa työpaikkaa ja parempia työkavereita.
Tsemppiä :)
Kiusaajien number one on "MIES" ? samoin esimieheni ja kuten arvasittekin jo, he ovat kavereita työssä ja sen ulkopuolella! Työaikana tämä kaksikko levittää perseitään ja naureskelee keskenään, usein heillä kahvihuoneessa on se "oma hovinsa" (naisia tietysti ja pari akkamaista miestä) ja räkäinen nauru raikaa niin että osasto kaikuu!!! (esimies harrastaa kaksimielisiä vitsejä ja kaikki nauraa vaikka ei edes naurattaisi... kai se koviten nauraa jolla on vahvin lääkitys...??)
Kiitos kaikille positiivisesta, välittävästä kannustamisesta. Tänään on jo parempi olla, kun en ollut työssä, mutta tuntuu kuin olisi viikon valvonut putkeen.
Olen lähdössä työpaikasta tämän vuoden loppuun mennessä näin sen eilen päätin!
Kiitos ja ISO kiitos teille ihanat ihmiset vielä kerran :-)
vankilassa esimiehesi tulee istuman..?
Mitä tarkoitat missä vankilassa esimieheni tulee istumaan??
Tuskin häntä vankilaan pannaan vaikka ei kohtele kaikkia alaisiaan samanarvoisesti.
Minä lähden kun irtisanomisaikani vuoden lopussa loppuu ja hän jatkaa omalla tyylillään asemassaan kuten kiusaajanikin olettaisin!!
laittaa sanat oman edun mukaisesti kuin hoitoalalla! Siellähän ainakin jollakin tasolla on ihmiset joutuneet opiskelemaan (vaikkakaan eivät sisäistämään) työpaikan psykologiaa ja lukemaan asioista joista kiusattuja/kiusaajia syytetään, sitten vai kun omalle kohdalle sattuu jotain (jaa, todellista, kuviteltua, näyteltyä, roolitettu, oman edun mukaan kiusaamiseksi sanottavissa olevaa/käännetävää, jostain pitää päästä eroon) niin käytetään tätä opittua tai siis luettua hyväksi. Näin. Se on niin helppoa soveltaa ihan omiin tarpeisiin...........
Hyvä että olet vähän jo piristynyt tai ainankin tämän viestin perusteella. Vaikeaa tuollaisessa
työyhteisössä on olla kun jatkuvaa henkistä väkivaltaa harrastetaan. Työpaikoilla tapahtuu
mitä ihmeellisempiä asioita, eikä kukaan uskalla niihin puuttua. Ihminen viettää kuitenkin
suuren osan ajastaan työpaikalla, ei sinne kuulu tuomoinen vallan käyttö. Näihin ei vaan
kukaan uskalla puuttua, onhan se karmaisevaa että tuollaista on ollut 15 vuotta työyhteisössä
ja kukaan ei puutu siihen. Uudet työntekijät eivät kyllä tuolaisessa kauan jaksa.
Sairaspäivillä olotila helpottuu jonkin verran, mutta kun töihin palaa takaisin, niin sama alkaa taas, se on kovin ahdistavaa. Eikä mikään ihme, jos ihminen alkaa ajattelemaan itsemurhaa, se on
seurausta tapahtuneista ja kuvastaa sitä ahdinkoa miten ihminen asian kokee. Ja varmasti
työpaikalla jotkut huomaavat että ett voi siellä hyvin, mutta eivät uskalla puuttua asiaan,
pelossa että joutuvat seuraavaksi uhriksi.
Se on parempi sinulle, että lähdet pois, mutta tämän työpaikalla tapahtuneiden asioiden käsittely saattaa kestää tovin, mutta toivon että toivut siitä kuitenkin.
Oletko narsistinen häirikkö.
Mutta sinulla lienee jokin psykiatrinen häiriötila!
Saatko hyvätkin kiksit, kun sekoilet vakavien asioiden ketjuissa heittelemässä tyylittömiä ja sairaita kommenttejasi!
Et nähtävästi tiedä mitä merkitsee psykiatrinen. Sinulle vakava asia ei välttämättä ole toisille vakava. Miten määrittelet tyylittömät ja sairaat kommentit?
15v. työkokemuksella ja 6v. koulutuksella psykiatriaan!!
ilmoittelet esimiehen esimiehelle ja sitä rataa, saata epäkohdat mahdollisimman monen tietoon, niin saavat sitten kuulla ulkopuolistenkin arvioita asenteestaan ja voit saada tukea näkemyksillesi. Nämä eivät yleensä halua, että objektiiviset ulkopuoliset saavat tietää heidän toilailuistaan, näin olen todellakin ymmärtänyt. Jos ei muuta irtoa, niin ainakin saat he joutuvat vieraan kuullen syömään omat sanansa eli myöntämään, etteivät itsekään usko toimineensa yleisesti hyväksytyllä tavalla. Jotkut ovat tietysti niin epätoivoisia röyhkimyksiä, että heihin ei tehoa muuta kuin erottaminen, mutta moneen vaikuttaa jo pelkkä asian esille ottaminen ylemmän/ulkopuolisen taholta. Ei ole heilläkään kivaa, kun joutuvat puhutteluun, ja siksi ovat hyvinkin mahdollisesti jatkossa varovaisempia. Samapa se, jos eivät tervehdi, kunhan asialliset hommat hoidetaan. Sitten jos homma jatkuu, niin pidä kirjaa, että on mistä ottaa kun seuraavan kerran tarvitsee nostaa kissa pöydälle. Kun he tietävät mitä ovat tahallaan tehneet, heiltä vähenee "taistelumoraali".