Siis tänää koin oikee sellasen valaistuksen. Oon nuori miehenalku. Täysi-ikäisyys ylitetty jo parilla vuodella. Tajusin tänään kuinka yksin olen. Kuinka kaikki meikän ympäriltä on kadonnut. Ennen oli aina joku kelle soittaa ja puhua paskaa, kahville tms. Mutta huomannut, että ei niitä enään ole.
Yritin tänään aivan testiksi soitella tutuille. Small talkin sai aikaseksi mutta se siinä. Tuntui että haluttiin saada puhelu loppumaan hätäseen. Missä vika piilee?
Kun töistä pääsen myöhään, niin ei sitä jaksa enään ihmisiä nähdä. En halua hillua baarissa joka vkl niinkuin ystäväni joten minulla ei paljoa ole mahdollisuutta heitä tavata. Joten istumpas kotonani yksikseni ja mietin mitä tekisin. Viikonloppuina ajelen pitkin poikin ja jos nään puolituttujani niin saatan heitä moikata ja vaihtaa pari sanaa. Siinä meikän sosiaalinen kanssakäyminen. Kuinka vaikeeta meikän on itelleen kumppania löytää? Mahdotonta. Ei se tosin ole murheeni (vielä). Olen kyllä kaikinpuolin positiivinen ja aina jotain juttua meikällä riittää että en usko, että kaverini olisivat jättäneet minut koska olisin ns. hissukka. Tämä on kyllä täysin itseaiheutettua ja kamalaa ymmärtää kuinka kurjaksi omat asiansa saa käännettyä. Sanompahan vaan et jos teillä on ystäviä, älkää päästäkö heitä karkuun.
Kirjotin tämän vain hetken mielijohteesta ja en kyllä välttämättä osaa sanoa miksi.
Yritin tänään aivan testiksi soitella tutuille. Small talkin sai aikaseksi mutta se siinä. Tuntui että haluttiin saada puhelu loppumaan hätäseen. Missä vika piilee?
Kun töistä pääsen myöhään, niin ei sitä jaksa enään ihmisiä nähdä. En halua hillua baarissa joka vkl niinkuin ystäväni joten minulla ei paljoa ole mahdollisuutta heitä tavata. Joten istumpas kotonani yksikseni ja mietin mitä tekisin. Viikonloppuina ajelen pitkin poikin ja jos nään puolituttujani niin saatan heitä moikata ja vaihtaa pari sanaa. Siinä meikän sosiaalinen kanssakäyminen. Kuinka vaikeeta meikän on itelleen kumppania löytää? Mahdotonta. Ei se tosin ole murheeni (vielä). Olen kyllä kaikinpuolin positiivinen ja aina jotain juttua meikällä riittää että en usko, että kaverini olisivat jättäneet minut koska olisin ns. hissukka. Tämä on kyllä täysin itseaiheutettua ja kamalaa ymmärtää kuinka kurjaksi omat asiansa saa käännettyä. Sanompahan vaan et jos teillä on ystäviä, älkää päästäkö heitä karkuun.
Kirjotin tämän vain hetken mielijohteesta ja en kyllä välttämättä osaa sanoa miksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lopetin baareissa istumisen koska ei vain jaksanut enää kiinnostaa. Ainakin tyttöporukoissa ne baari-illat tuntuvat sujuvan niin että muut neitokaiset ketkuvat tanssilattialla ja minä istun vahtimssa laukkuja. Se että huomautun asiasta ei tuntunut auttavan. Eli oikeasti en edes nähnyt "ystäviäni". Kun lopetin baarissa käynnin ei ole juuri yhteyttä pidettykään, vaikka olen itse yrittänyt ehdottaa kaikkea kivaa, koska kaikki illat pitää päättää sinne baariin.