Kiitos kaikille kaikenlaisista vastauksista. Vaimo (tuleva ex-vaimo) muutti jo sen toisen luo ja minusta tehdään lähivanhempi ja ex-rouva maksaa elatusmaksut. Periaatteessa meilläkin kai yhteishuoltajuus. Enää ei ole suurta ikävää vaimon perään enemmänkin ehkä hieman vihan tunteita valehtelevaa ja kieroilevaa paskaa kohtaan. Haluamme kuitenkin kumpikin lapsemme parasta ja toivomme että voisimme olla ystäviä joku kaunis päivä.
Ehkäpä se kirjoittamani auto asia oli huono juttu mutta kun vituttaa niin sitä hakee kaikesta jotakin minkä haluaisi kieltää ettei toinen pääsisi niin helpolla. Avioero tulee mutta se on kai vaan hyvä tässä tapauksessa. Tuleeko kolmatta kertaa? Tällä hetkellä en ainakaan toivo sitä. Onhan jo ikääkin kohta 46. Kiitos ja moi ! :)
Ehkäpä se kirjoittamani auto asia oli huono juttu mutta kun vituttaa niin sitä hakee kaikesta jotakin minkä haluaisi kieltää ettei toinen pääsisi niin helpolla. Avioero tulee mutta se on kai vaan hyvä tässä tapauksessa. Tuleeko kolmatta kertaa? Tällä hetkellä en ainakaan toivo sitä. Onhan jo ikääkin kohta 46. Kiitos ja moi ! :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
- ei varmaan ole vaikeaa löytää uutta "sylihoitoa" tuolla vartalolla !
Ylös ulos ja baanalle ;) Kyll se siitä lähtee se ylämäkikin nousemaan ... :)))
...lapsi joutuu kärsimään saman sivusta, halusi HÄN sitä tai ei. Tästä vaan ei puhu kukaan. Ollaan vaan niin ääääärimmmäisen *ittuuntuneita siihen "ämmään" ja "ukkoon"...
Ja se on lapsen kannalta sääli, koska hällä on vaan yks äiti ja yks isä.
Niin että sitten jos/kun se kolmas kerta tulee, ja jos/kun hän on sua kenties 20 v nuorempi, niin hoitakaapa edes se ehkäsy alussa, että ehitte tutustua kunnolla, jooko?
Lapsi kiittää.