Luinpahan Voima-lehdestä 9/2009 seuraavaa:
Työttömiä on nyt 266 000, tukitoimenpiteillä ''aktivoituja'' 79 000, yhteensä siis 345 000. Kun tähän lisätään määräaikaiset, vuokra- tai/ja osa-aikatyötä tekevät, saadaan määräksi 865 000. Se on aika iso osuus koko 2,6 miljoonaisesta työvoimasta.
Joustavia suomalaisia on sattumalta sama määrä kuin köyhyysrajan alapuolella eläviä kansalaisia, 700 000. Tilastokeskuksen Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet -julkaisusta ilmenee, että määräaikainen ja pätkätyökäinen saavat heikompaa palkkaa kuin vieressä samaa työtä puurtava vakituinen. Heikoimmassa asemassa ovat kuitenkin ilmaistyöntekijät.
Missään ei kerrota, että valtion 500 miljoonainen työllisyystukiraha menee pääosin kyseenalaisille koulutusorganisaatioille sekä ilmaisen työvoiman muodossa erilaisille yrityksille pörssiyhtiöistä pikkupizzerioihin.
TE-yhteistyösopimuksen tehneitä palkattomia työläisiä palkkaavat Nokia, Pöyry, Kemira sekä kaupungit, kunnat, seurakunnat, ministeriöt ja suurlähetystöt. Työt ovat todellista työtä, eivät harjoittelua, ja se tehdään selväksi jokaiselle heti alusta alkaen.
Satojen tuhansien palkaton armeija on selkeästi kasvava trendi. Suurin osa näistä harjoittelijasuhteista ei tavoitteensa mukaisesti johda työllistymiseen vaan tilalle otetaan uudet ilmaiset tekijät.
Työttömiä on nyt 266 000, tukitoimenpiteillä ''aktivoituja'' 79 000, yhteensä siis 345 000. Kun tähän lisätään määräaikaiset, vuokra- tai/ja osa-aikatyötä tekevät, saadaan määräksi 865 000. Se on aika iso osuus koko 2,6 miljoonaisesta työvoimasta.
Joustavia suomalaisia on sattumalta sama määrä kuin köyhyysrajan alapuolella eläviä kansalaisia, 700 000. Tilastokeskuksen Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet -julkaisusta ilmenee, että määräaikainen ja pätkätyökäinen saavat heikompaa palkkaa kuin vieressä samaa työtä puurtava vakituinen. Heikoimmassa asemassa ovat kuitenkin ilmaistyöntekijät.
Missään ei kerrota, että valtion 500 miljoonainen työllisyystukiraha menee pääosin kyseenalaisille koulutusorganisaatioille sekä ilmaisen työvoiman muodossa erilaisille yrityksille pörssiyhtiöistä pikkupizzerioihin.
TE-yhteistyösopimuksen tehneitä palkattomia työläisiä palkkaavat Nokia, Pöyry, Kemira sekä kaupungit, kunnat, seurakunnat, ministeriöt ja suurlähetystöt. Työt ovat todellista työtä, eivät harjoittelua, ja se tehdään selväksi jokaiselle heti alusta alkaen.
Satojen tuhansien palkaton armeija on selkeästi kasvava trendi. Suurin osa näistä harjoittelijasuhteista ei tavoitteensa mukaisesti johda työllistymiseen vaan tilalle otetaan uudet ilmaiset tekijät.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kiitos kirjoituksestasi. Asiaa joka sana.
Tämä on totuus; 1,4 milj käy kokoaikatyössä, 1,2 milj osa-aika, pätkä ym. lyhennetyssä työssä. Työttöminä, ilmaisessa työharjoittelussa, rekrytyöharjoittelussa ym., tukityöllistettynä eri tempuilla on 520 000 ihmistä.
Valtiovalta on mahdollistanut tukirahojen valumisen kaikenlaisille koulutusjärjestöille ja yrityksille, verovaroja siis löytyy, ei palkkatyötä! Näitä toimenpiteisiin suostuteltuja työttömiä kierrätetään paikasta toiseen ja houkutellaan kuuden kuukauden pesteillä, josko sitten saisivat vakituisen työpaikan.
Onkohan tämä laillista, kun samat yritykset irtisanovat ja lomauttavat vakituista henkilökuntaa ja ottavat samoihin töihin "ilmaistyötä" tekeviä? Millaisia korvauksia näille ilmaistyötä tekeville henkilöille maksetaan?
Varsin veikeitä ajatuskuvioita tuo se, että entäpä jos tuo 500 miljoonaa käytettäisiin vuosittain aitojen työpaikkojen luomiseen? Työtä kyllä löytyy, mutta ne palkanmaksajat...
Harjoittelua on lisättävä, jotta syrjäytyneet saadaan työkuntoon. On hienoa, että yhteiskunta järjestää tämän maksutta. Normaali käytäntö olisi tietenkin, että työttömän pitää maksaa "hoidosta".
Työmarkkinatoimenpiteissä, joita ovat työharjoittelu, työelämävalmennus, kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu, joutuu tekemään työtä ilman palkkaa vaikka missään laissa tai sopimuksessa ei ole mainittu sanallakaan siitä että työtä pitäisi tehdä. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset kieltävät pakottamisen palkattomaan työhön. Työntekovaatimus noissa toimenpiteissä on siis paitsi laiton ja moraaliton niin myös ihmisoikeusrikos.
Tosin tuon työntekemisvaatimuksen todistaminen on jo vaikeampi juttu vaikka työn tekemistä pidetäänkin jostain ihmeen syystä itsestäänselvyytenä, sitä se ei todellakaan ole. Yksi keino tuon työhönpakottamisen toteennäyttämiseksi on varustautua aina jollain ääntä tallentavalla laitteella esim. mp3-soitin ja aika usein kännykässäkin on tallenusmahdollisuus. Tuo työhönpakottaminenhan tapahtuu yleensä kovalla äänellä krenssiuhkauksia (=laiton uhkaus) kirosanoilla höystettynä huutaen. Ja sitten vaan äänitys päälle kun rähinä alkaa.
Lisäksi noista työmarkkinatoimenpiteissä ei kerry vuosilomaa eikä eläkettä, myös esim. työterveyshuoltoa ei ole vaikka noissa työmarkkinatoimenpiteissä tehdään ihan tuottavaa työtä josta on taloudellista hyötyä vain työn teettäjälle. Työmarkkinatoimenpiteissä saatava 8 euron ylläpitokorvaus päivältä ei riitä työssäkäyntikuluihin joihin sisältyy matkat vaatetus ja työmarkkinatoimenpiteen vuoksi kohoavat ruokailukustannukset, saati sitten että se olisi jotain ylimääräistä rahaa tai peräti palkkaa työstä.
Viime aikoina on kovasti vaahdottu työttömyysturvan vastikkeelisuudesta mutta tosiasia on että työttömyysturva on tarkoitettu työnhakijoille työttömyysajan työnhaku- ja elinkustannusten korvaamiseksi vaikka se ei nykyisellä hintatasolla siihen edes riitä. Työttömyysturva ei ole tarkoitettu yrittäjien kilpailua vääristäväksi työttömien työllistämiseksi ilman palkkaa. Tuo vastikkeelisuus ei missään tapauksessa voi tarkoittaa 40 h työviikkoa ja jopa vuosia ilman lomia. Jos lasketaan työttömyysturva jotenkin ”palkaksi” niin viikkotuntimäärä olisi tehtävästä riippuen korkeintaan 8 h/viikko. Tuossa on huomioitu myös lomakorvaus ja -raha sekä se että eläkettä ei kerry. Jonkinlainen arvio tuo on koska se tosiaan vaihtelee tehtävän mukaan.
Jos oikeasti haluaa tehdä työtä noissa työmarkkinatoimenpiteissä niin se on kai sallittua mutta sen työn tekemisen pitää olla oikeasti vapaehtoista . Motiivina voisi olla tosiaan se, että siitä saattaa olla jotain hyötyä joskus tulevaisuudessa. Tämä kai on ollut noiden työmarkkinatoimenpiteiden alkuperäinen tarkoitus mutta tuossa suhteessa on ”mopo karannut” jo aikoja sitten.
Mutta jos sattuu sen tyyppinen ”työnantaja” jolla ei ole mitään aikomustakaan ikinä maksaa palkkaa kenellekään vaan ainoastaa hyväksikäyttää työmarkkinatoimenpiteessä olevaa niin eipä juuri kannta tehdä mitään. Eli ei työsopimusta, ei työpanosta, ei palkkaa; kaikki nuo kolme pitää toteutua, muuten homma on silkkaa hyväksikäyttöä eikä sellaiseen pidä suostua.
Ja jos, tai kun nuo päättäjät joskus saadaan oikeasti vastuuseen asiasta niin aivan varmasti viime kädessä väittävät että ei kukaan ole pakottanut tekemään työtä; ”ihan vapaehtoisesti olet työtä tehnyt”. Ja yrittävät vierittää syyn noiden työhönpakottajien niskoille, ja ihan oikeaan osoitteeseen nuo syytökset silloin menevät. Samoin noihin työmarkkinatoimenpiteisiin pakottamissyytteistä selviävät sillä että; ”itse olet hyväksynyt nuo työmarkkinatoimenpitet allekirjoittamalla, työnhaku- /aktivointisuunnitelman”. Niin ovelaa ja pirullista touhua tuo on.
Miksi sitten tällainen yhä lisääntyvä palkattoman työn teettäminen on sallittu ja vieläpä poliitikkojen ja viranomaisten suosiollisella myötävaikuttamisella? Siksi, koska kun köyhältä ei voida enää mitään viedä niin varastetaan sitten vaikka työpanos. Ja tämähän on sallittua korruptoituneessa Suomessa ja on ns. ”maan tapa”. On paljon mahdollista ja jopa erittäin todennäköistä että tuokin ”maan tapa” on saanut alkunsa jostain työnantajapiireistä jotka ovat antaneet vaalirahaa ja poliitikot ovat sitten säätäneet lain jolla nuo ihmioikeusrikokest on tehty ”laillisiksi”.
epätarkoituksenmukaista varojen käyttöä.
Tehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelussa on siirretty vastuu työntekijöille ja kustannukset yhteiskunnalle.
Sosiaalimenojen kehitys 90- luvulta vuoteen 2007 kertoo muutakin huolestuttavaa. kuin pelkkien työllisyyden hoitokulujen kasvua.Edesmenneen nousukauden aikana Suomessa pystyttiin kasvattamaan sosiaalitoimen kustannuksia kaikilla osa alueilla ja ainoastaan väestön ikääntymisestä johtuvat kustannukset ovat perusteltavissa. Korkea epätyypillisten ja matalapalkkaisten töiden osuus sekä pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon käytetyt tukitoimet ( koulutus / kurssitus / aktivointitoimet / jne ) ovat lisännet valtion, kuntien, yritysten ja veronmaksajien kuluja.Enkä tarkoita pelkkiä työllisyydenhoitomenojen sarakkeen kuluerän kasvua,
http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/Liitetaulukot/Tr02_09_Taulukot.pdf
Mitä sisältyy kohtaan muu ?
''Mitä sisältyy kohtaan muu ?''
Eipä tullut muuta mieleen kuin se, että olisiko kyseessä maahanmuuton aiheuttamista puhtaista sosiaalikustannuksista? Yleiset maahanmuuton kustannuksethan kätketään varmasti muiden nimikkeinen alle.
1980-luvullahan se oli, kun Koivisto lausui kuuluisat sanansa, mikä käynnisti aluksi inkeriläisten maahanmuuton. Ei oikein mikään muu mahdu siihen ajatuskuvioon, että mainitut kustannukset ovat yli 20-kertaistuneet.
Toinen, mikä ihmetyttää erityisesti, on hallintomenojen kasvu.