Ajattelin aloittaa uuden ketjun kun tuo vanha oli kasvanut niin pitkäksi, toivottavasti kaikki löytää tän ja pysyy mukana. Viime päivinä on vaan ollut kovin hiljasta täällä ryhmässä ja olenkin jo miettinyt mihin ootte kadonnu. Nyt ei saa luovuttaa!!! Kyllä ne kilot lähtee kun tarpeeksi kauan jaksaa yrittää, muutamat repsahdukset ei painonpudotusta pilaa, hidastaa vaan vähän mutta eihän tässä muutenkaan nopeesti päästä tavoitteeseesn joten viikko sinne tai tänne.
Oma loppuviikkoni meni tosi hyvin kunnes sitten eilen repsahdin oikein kunnolla ja söin melkein laatikollisen Geishoja 350g. Siis poika söi muutaman ja minä sitten laatikon loppuun hyvällä ruokahalulla. Semmosesta määrästä suklaata tuli niin pahaolo, että oli pakko syödä suolasta joten lämmitin juustoleipiä, oikein reilusti rasvasta juustoa päällä. Ottaa kyllä päähän kun mulle tulee finnejä helposti tommosesta ruuasta ja just huomasin , että ihoni oli paljon parempi laihdutuksen ansiosta. No onneksi lauantaina tuli syötyä tosi vähän niin tasoitti hiukan toto kalorien saantia.Nyt jatketaan sitten kevyellä linjalla. Paino putosi 500g viime viikosta, joten oon tosi onnellinen saavutukseeni. Paino nyt 117,5 ja 2,5kg pudotettavaa vielä seuraavaan välitavoitteeseen. Katoin just kalenterista että neljä ja puoli viikkoa vielä aikaa joten kaikki on mahdollista!!! Taistelu jatkuu hyvillä mielin.
Tässä mun viikko punnitus
Aloitus 128 BMI 43,8
Nyt 117,5 BMI 40,2 (Kohta menee 40 rikki ja en oo enään sairaanloisen lihava =) )
Kokonais pudotus 10,5kg, ei kyllä näy mutta liikkuminen helpottunut ja mieli virkeempi.
Oma loppuviikkoni meni tosi hyvin kunnes sitten eilen repsahdin oikein kunnolla ja söin melkein laatikollisen Geishoja 350g. Siis poika söi muutaman ja minä sitten laatikon loppuun hyvällä ruokahalulla. Semmosesta määrästä suklaata tuli niin pahaolo, että oli pakko syödä suolasta joten lämmitin juustoleipiä, oikein reilusti rasvasta juustoa päällä. Ottaa kyllä päähän kun mulle tulee finnejä helposti tommosesta ruuasta ja just huomasin , että ihoni oli paljon parempi laihdutuksen ansiosta. No onneksi lauantaina tuli syötyä tosi vähän niin tasoitti hiukan toto kalorien saantia.Nyt jatketaan sitten kevyellä linjalla. Paino putosi 500g viime viikosta, joten oon tosi onnellinen saavutukseeni. Paino nyt 117,5 ja 2,5kg pudotettavaa vielä seuraavaan välitavoitteeseen. Katoin just kalenterista että neljä ja puoli viikkoa vielä aikaa joten kaikki on mahdollista!!! Taistelu jatkuu hyvillä mielin.
Tässä mun viikko punnitus
Aloitus 128 BMI 43,8
Nyt 117,5 BMI 40,2 (Kohta menee 40 rikki ja en oo enään sairaanloisen lihava =) )
Kokonais pudotus 10,5kg, ei kyllä näy mutta liikkuminen helpottunut ja mieli virkeempi.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Nyt on näköjään kaikki ryhmäläiset kadonneet johonkin joten kirjoittelen täällä yksikseni ja toivon, että muitakin ilmaantuu mukaan. Uudet jäsenet olisi myös tervetulleita mukaan!!
Veden juonnilla on iso vaikutus, huomasin sen kun olin muutaman päivän juomatta sitä 1-2 litraa päivässä niin heti alkoi paino nousta(sorruin käymään vaa'alla, vaikka mun piti käydä vain maanantaisin). Ilmeisesti mulla on nestettä jonkin verran läskin lisäksi, mutta nyt on taas vesilasi vieressä ja koitan juoda kiltisti ainakin sen litran vettä. Ruokailut on menneet ihan hyvin alkuviikosta ja olen pystynyt olemaan ilman herkkuja hyvin. Tää on vielä yhtä opettelua ja mun ruuan ravinto puoli ei ole ihan kunnossa. Tulee syötyä liian vähän kasviksia päivässä mutta pikkuhiljaa tässä nyt opetellaan ja onneksi makean syöntini on vähentynyt ihan kauhean paljon, tosin joskus on tullut täydellisiä repsahduksia mutta pitkällä aikavälillä kun katsón syömisiäni niin ero entiseen on huima. Myös suolaiset herkut on jäänyt paljon vähemmälle, en muista koska söin sipsejä viimeksi ja ennen niitä meni viikossa muutama pussi. Tiedän että joskus taas tulee huonompi kausi mutta tosi hienosti sitä tottuu elämään ilman jatkuvaa herkuttelua kun tarpeeksi kauan on yrittänyt.
Liikuntaa en vieläkään harrasta, mutta kun olo kevenee niin ehkä sitä kipinää siihen sitten löytyy paremmin. Olo tuntuu paljon paremmalta nyt 10kiloa kevyempänä siis ihan huima ero vaikka pudotettavaa on vielä melkein 50kiloa. Peiliin vilkaisu kyllä latistaa heti intoa kun peili kuva on karmea ja en huomaa minkäänlaista muutosta siinä, eikä ole kukaan muukaan vielä sanonut että olisin laihtunut. Tässä odottelenkin että koska joku muu huomaa. En tiedä miksi se tuntuu niin tärkeältä koska terveys tässä se pääasia on mutta kai sitä naisena haluaisi jonkun sanovan jotain positiivista ulkonäöstö. Tässä näitä mun mietteitä näin keskiviikko aamulla, tuli tehtyä jonkinlainen välitilinpäätös kokko projektista tässä samalla. Toivottavasti muutkin vielä ilmaantuu takaisin ja ovat motivoituneita.
Tosi mainio juttu aloittaa uusi ketju, se edellinen oli tosiaan jo kovin pitkä... Itsestäni ei ole hetkeen kuulunut, parinkin jutun vuoksi. Ensinnäki koneesee tuli joku laitteistovika vissiin, mut temppuili iha mitä sattuu. Ei osannu availla liitetiedostoja mitenkää eikä lukea cd-levyjä ja kerran jo kirjoittelin tänne pitkät rimpsut ja sit äkkiä itsestään maalas koko tekstin siniseks ja ku kirjoitan tosi nopeaan, se rekisteröi et painoin jotai nappulaa sen siniseks maalaamisen jälkee, ja koko teksti hävis. Suututti aika reilusti!!
Ja sit se toinen juttu, joka enemmän tähä painonhallintaa liittyy, niin mun äiti on majoittunu meille kaheks viikoks, nyt huomen sit lähtee pois. Se oli ihana juttu parisuhteen kannalta, kaks viikkoa on saatu nukkua iha rauhas omas sängys miehen kans, tosi ihanaa...... Mut huono vähä painonhallinnan kannalta. Ku en halua sille kertoa et laihdutan, mein äiti on niin höösö. Alkais sit joka päivä kyselee et paljokos on tippunu, ootko käyny vaakas jne jne. Äiti on nyt sitten ollut se ruokavastaava tän kaks viikkoa. Liki joka päivä ku oon tullu töistä, on ollut jotain.. Lettuja, mustikkapiirakkaa, korvapuusteja, pipareita...... Ja sitten taas ruuan kans salaattia, ei semmosta ole ollu ollenkaa. Yhtenä päivänä tais olla porkkanaraastetta ku sen ite tein. Joten nyt ei ehkä iha sillai putkee ole menny, et paljon terveellisemminkin vois syödä. Toisaalta peilaan tätä omaan lapsuuteen, et ihmekö tuo, jos on nyt lihava eikä meinaa jaksaa panostaa salaattiin, kun ei sitä varmaa kotonaka ole ollu.
Motivaatio on kyl kohillaa, ku jostai syystä olen yhtäkkiä huomannu, että alan selättää sen suklaanhimoni!! Varmaa säännölliset ruoka-ajat? En vielä kokonaan ole luopunu, tai saatan pari päivää pitää taukoakin (OHO).. Mut ennen meni se levy illas, hyvä jos riitti, nyt yks levy riittää 3-4 päiväks. Koen sen kovinkin edistykselliseks, mut en sitte tiiä.... No, tuleeha siin vähempi rasvaa päivää kohden, et on kai se hyvä. Pitäis silti viel vähentää.
Sit tein semmosen muutoksen, ku tajusin et voin ite muokata työtunteja miten haluan, niin varaan yhden aamun viikosta sillai, et käyn uimassa ennen töihin menoa. Uimassa tai vesijumpas, en sit tiiä kummin parempi. Jumppa olis varmaanki tehokasta, mut jotenkin vähä jännitän sinne menoa, vaik muuten uimahallii kehtaanki kiloineni mennä. Se allas on onneks niin lähel suihkuhuoneen ovea, et ei mua "koko komeudes" paljon kukaa ehdi näkee. :D :D
NIIN, ja nyt mie ostan sen vaakan, tilaan tänää jostai postimyynnist sit. NIH.
Ihanaa, että oot vielä mukana Agentti024. Ymmärrän tosi hyvin ettet oo kertonu äidilles laihdutuksesta, en oo minäkään. Meiän äiti kans kyselis koko ajan edistymistä ja se olis tosi ärsyttävää varsinkin sillon kun paino pysyy paikallaan. Kuitenkin se silti tyrkyttäs ruokaa sen tykönä käydessä ja sanoin ettei se haittaa jos joskus syö enemmän, nyt on helpompi kieltäytyy mutta jos se tietäs niin vahtis oikein että varmasti syön kauheet määrät. Hyväähän se sillä tarkoittaa mutta helpompi näin.Muutenkaan en ole kertonu tästä kun se asettas vaan lisä paineita ja monet alkas odottaa nopeesti näkyviä tuloksia. Eikä kovin moni ymmärtäs kuinka kauan tällä painolla kestää laihduttaa normaalipainoiseksi.
Alkuviikko mulla meni tosi hienosti, mutta eilen oli sellanen päivä ettei nälkä loppunu millään. Oon huomannu että jos monta päivää menee hyvin niin sitten tulee aina välillä sellanen päivä kuin eilen. Kai se on elimistön tapa pitää kiinni painosta. Tuli syötyä melkosesti yli tavoitteen mutta onneksi melko terveellisesti, sipsejä meni kyllä vähän. Toisaalta oon kyllä huomannu,että aineenvaihdunta herää aina noiden syöpöttely päivien jälkeen ja jos pystyn tasaamaan ne ylisyödyt kalorit seuraavina päivinä niin paino putoo paremmin. Vettä oon juonu nyt sen 2litraa päivässä, mutta vaikeeta se on. Mun on ollut pakko asettaa raja että juon kahteentoista mennessä litran ja sit siitä eteenpäin loput. Tosi hienosti oot Agentti024 vähentäny suklaan syömistä, eikö ookki hienoa huomata muutos entiseen. Itsellä ainakin just herkkujen vähentäminen on vaatinu jonkin verran aikaa ennen kuin huomasin ettei niitä enään tee yhtä usein mieli. Edelleen pystyn hyvin syömään suklaalevyn kerrallaan ja voi olla että niin tulee olemaan aina, mutta itselle on pääasia ettei sitä tapahdu enään kovinkaan usein. Ootko mitannu itsees agentti? Mä löysin mitan ja mittasin vaan vyötärön kun en uskaltanu mitata muita kohtia, oli sen verran järkyttävä lukema (140cm). En kyllä mittaa uudestaa ennen kuin oon saanu 100kg rikki. Tsemppiä viikonloppuun!!
Hahaa, tuolla se äitee taas paistaa lettuja.. :D :D :D noh... Siitä töissä napostelusta pähkäilin aiemmin, mitä ihmettä tekis. Ostin alkuviikolla kaupasta löytämäni pussin kuivattuja mustikoita. Ööööhh, no eihä ne ny älyhyvii sillai oo, mut ku se onki just semmost älytöntä tyhjää syömistä "ku on tylsää" ku ei välttämät saa ihmisiä kiinni. Niitä olen sitten kaiken viikkoa syöny, ja mieli on hyvä. Mut jotenki tuntuu et ei enää iha niin helpol mee se koko levy suklaata, eilen illallaki vaa kolme riviä, vaik olin iha valmistautunu siihe et koko levy menee. Ja sit jos menee koko levy ni on jotenki huono olo sen jälkee.
En ole iha äskettäin edes mitannu itteäni, pitäis kai. Ja about viikon päästä tulee vaaka, saa nähä mitä se sitte näyttää. Näin viime yönä tosi toden tuntuisen unen, mis min paino oli n. 100 kiloa enemmän ku mitä se oli viimeks ku olen vaakas käyny! Et se oli jotai liki 250 kiloa, ja jotenkin lapsetki joutu johonki sydäntautipotilaslistalle, iha vaa siks ku mä oon tämmönen tankki, ja sit siin unen lopus juttelin lääkärin kans, et pitäs aloittaa joku lääkitys... siihe tuli toinenki lääkäri sit, joka vilkas sitä min "kansioo" ja sano sit sille toiselle jotai, et "no joo sä voitit tä vedon, oli se paino sit tosiaa niin paljo".. Se uni oli jotenkin tosi todellinen ja järkyttävä, toisaalta se loppu semmosis suht positiivisis, toiveikkas tunnelmis, et se lääkäri määräs jotai laihdutuslääkettä ja pyys tulee parin viikon päästä uudestaa juttelee miten on menny... Toivottavasti tuo ei sentää toteudu!! Mut tosiaan jännittää, et mitähän se vaaka näyttää, et jos paino onki taas jotenkin enemmän ku aiemmin, vaik niin olen mukamas parantanu elintapoja.. Siin vois motivaatio notkahtaa..
Ei sulla muuten meseä ole?
Pelästytinkös nyt Kristiin76:nkin karkuun tuolla mese-heitolla?? Kovin on hiljaiseksi tämä palsta kyl menny..
Itsellä ote taas vähän livennyt, mutta onneksi, toivoakseni, se vaaka tulee pian, niin saa uutta potkua asiaan. Mielenkiinnolla jään odottamaan, tuleeko tänne palstalle elonmerkkejä vai ei...
Et Agentti pelästyttänyt, mulla on ollu hirveitä motivaatio ongelmia enkä saa itteeni niskasta kiinni millään. Mulla ei oo mese käytössä kun alko temppuilee mein koneessa(meiän koneessa joku vika ja mä en ymmärrä näistä koneista mitään). Ilmottelen jos otan sen taas käyttöön, olishan se kiva vaihtaa kuulumia reaaliajassa. Tosiaan oon syöny viimekirjotus kerrasta asti kauheesti ja epäterveellisesti, on se kumma että vaikka huomaan oloni huonontuneen runsaalla syömisellä niin silti sitä syö vaan. Kasvoistakin näkee hyvin että nestettä kertyy kans kun syö rasvasta ja suolasta. Koitan nyt taas saada ruokailut raiteilleen ja kirjoittelen vaikka menis huonomminkin, kuitenkin tänne kirjoittelu auttaa pysymään ees jonkinlaisessa kohtuudessa. Kyllä muhun vaikuttaa kauheesti myös tää vuodenaika, oon niinku unessa kaikki päivät ja mikään ei huvita. Joulu tuo hiukan piristystä ja mun täytys alkaa laittamaan jouluvaloja kunhan herään kunnolla. Siitä tuleekin koko päivän homma mikäli vanhat merkit pitää paikkansa. Sisävalot nyt laittaa nopeesti ja ne yleensä toimii mutta kun ulkovaloihin asti pääsee niin hauskuus alkaa kun mikään ei toimi ja saa niihin sitten vaihdella lamppuja ja luultavasti ne on solmussa vaikka aina on niin "siististi otettu pois". Tsempiä sulla ja toivottavasti saat pian vaa'an, helpottuu edistymisen seuraaminen. Multa jäi ilmoittamatta maanantain punnituspäivä tulos mutta samassa 117,5 oli pysyny, ens maanantaina luultavasti enemmän, ainakin olo on nyt tosi turvonnu, mutta tästä taas jatketaan.
Siis tää on kumman kaksijakoinen päivä. Toisaalta koin suuren pettymyksen itseni suhteen, kun suunnitelemani liikuntatuokio ei mennytkään ihan niin sulavasti ja putkeen kuin piti, tuli varsinainen limbo siitä... :S ja kovin tiukasti taas itseäni puhuttelin ja itkuakin tuli tuherrettua ja totesin, että nyt olen siinä pisteessä että käännyn rakkaan aviomiehen puoleen, ja kerron edes hänelle tästä projektista ja tiedän saavani häneltä kyl tukea. Sitä on vaan jotenkin niin jumalattoman vaikea pyytää!! Tuntuu nololle, olenhan mie aikuin ihmiin ja oon päästäny itteni tämmösee kuntoo ja nyt sit viel itkuu tuhertaen pyytelen apui tilanteen selvittämisee! Huh! toisaalta, tiedän että se helpottaa omaa oloa kummasti kun voi jakaa tämänkin miehen kanssa.
Toisaalta, olen nyt taas oikein puhtia täynnä, sain uutta motivaatiota painonpudotukseen tosta huonosta kokemuksesta, ja se miun vaaka tuli viimeinkii tänää!!!! Mielenkiinnol odotan mitä se näyttää, tiedän paisuneeni sitten edellisen punnituksen, joka oli joskus elokuussa kait. Nyt aloitan säännölliset punnitukset ja haen sitä kautta suuntaa. Vielä kun selvittelen, miten tuon liikunnan kanssa toimis, nähtävästi se min "varovain aloitus" oli liikaa tällä hetkellä vaadittu, pitää siis olla vielä varovaisempi aloitus? Phuuh. No, ei tästä ainakaan ole suunta enää kuin ylöspäin!
Oikeesti olen miettiny, et olis mahtavaa ku olis esim sinun, Kristiin, puhelinnumero! tekstarit kai kuitenkin on se kätevin tapa kommunikoida, tai ihan puhelut.. Varmaan ymmärrys toisen tilanteesta ja tunteista on suuri, ja tsemppaus olis ikäänku reaaliaikaista. Mut en vaan tiiä miten ne numerot vaihtais, ku ei niit tähä palstallekaan viitti laittaa. :D :D
Ja Kristiin, elä nyt vaan anna periks, oot hienosti saanu painoa jo paljon pois!!! Viikon repsahtaminen ruokavaliosta ei meinaa mitää, sanoit itekin et paino on pysyny samas. Nyt vaan otat taas tilanteen haltuun ja jatkat loistokasta työtä! Tää viikko on ehkä tehny tosi hyvääkin painonhallinnan kannalta. Elimistö huomas et ei ole tarvetta säästöliekkiin, ruoka ei ole loppunut maailmasta, ja toisaalta, itse muistat kaik mässäämisen huonot puolet.
Mutta mie meen nyt hakee vaakan postista! IIIIIIKK, punnitukset alkaaa...
Eilinen meni jo hiukan paremmin ja nyt tuntuu, että oon taas saamassa otteen laihtumiseen. Rekisteröin nimimerkkini ja säkin voisit varmaan rekisteröidä omas vai? Vaikka en ookkan mikään talvi-ihminen niin tuntuu hienolta kun katsoo ulos ja pakkanen on tehny puut ja maan valkoseksi, on paljon valosampaa ja mulle tulee heti paljon virkeemoi olo tosta valosta.
Tuen saaminen toisilta onkin just tosi vaikeeta, sen takia en ees miehelle oo kertonu. Vaikka mun mies kyllä yrittäs tukee mutta sen on ihan mahdoton tietää millasta kamppailua tää on. Mies on itse normaali painonen ja varmaan sen normaalipainon alarajoissa, vaikka ei se koskaan oo mitenkään vahtinu syömisiään. Joskus oonkin mielessäni verrannu tätä alkoholismiin, sitä on helppo sanoo alkoholistille että lopettaa vaan juomasta ja siinä se(oon työssäni nähny monta alkoholistia ja seurannu sivusta niiden taistelua) uskon että näin isossa ylipainossa kun mulla se henkinen puoli on tosi isossa asemassa, mutta ihminen joka ei oo läpikäyny tätä taistelua ei voi ymmärtää vaikka haluaisikin. Odottelen innolla sun vaa'alla käynti tulosta. Ja muistatko mikä paino oli joskus aikasemmin kun oot vaa'alla käyny?
Sain tosi paljon voimia taisteluun sun viestistäs, enkä aio luovuttaa.Kiitos!
Juu, se tuki on semmoi jännä juttu, se on usein semmost höösäämistä niinku mein äitiltä, et joka päivä kysyy mitä kuuluu, mitä oot syöny, ootko käyny vaakal, mitäs se näytti, jne jne... Mie eilen mietin et tosiaa avaudun miehelle ihan kaikesta, kerron kaiken mitä mie ajattelen paino-asioista tms, mut sit loppujen lopuks se tuli loivennettua muotoon, "Kulti mie lopetin nyt suklaan syömisen. Tiedät, et se on mulle aika sama ku tupakka sulle, niin älä ihmettele, vaan koita kestää kun olen tosi äkänen ja ehkä jopa itkunen seuraavan viikon-pari"... :D Ja tuo on kyl sillai totta, et minust tulee, ihan PERKELEEN kärttynen, jos en saa makeaa. Sen on mieskin saanu kokea. Mut on mul makeanhimoon varattuna rusinoita ja kuivattuja luumuja kaapis.....
Iiks, no niin, mie se sitte vedin tämänkin palstan, varmaan koko netin pohjalukemat vaakasta, näytti tosiaan 157 kiloa.. Ai saatana, aika tiukka paikka. Mutta, onneks tästä on suunta enää ylöspäin.. Tosiaan, olin aika järkyttyny, en olettanu ihan noin isoa numeroa. Vaikka olishan se kyl olosta pitäny tietää. No, mut tänää oon melkei koko päivän käveleskelly kaupois ostamas joululahjoi, ja syöny melkoisen viisaasti. Yhdessä kohtaa teki mieli suklaata, mutta se meni nopeasti ohi purkalla. Toinen taktiikkani on nyt jouluksi kutoa mahdollisimman paljon sukkia, lapasia sun muita, et olis siinäki muuta tekemist ku vaa syödä. Et motivaatioo kyl on, ja toivon tosiaan että nopeasti lähtee laskuun tuo paino!
Hauska huomata että joku muukin kutoo etten vaan minä. Mun täytyy kyllä myöntää olevani aloittelija siinä hommassa. Oon kutonu viimex joskus yläasteella ja silloinkin taisin saada vaan yhden sukan aikaseksi, mutta nyt oon noin kuukauden kutonu etten söis iltoja kun katson telkkaarii ja se on kyllä jonkin verran auttanu. Ekat lapaset tein itselleni kun tuli semmoset harjotus kappaleet mutta oon mä saanu jo muutamat pakettiinkin asti ja pari kaulahuivii päälle. Seuraavax pitäis alkaa tekeen sukkia, niissä mulla onkin vähän opetteluu sen kantapään kanssa. Ilman tätä painonpudotus hommaa en olis varmaan koskaan opetellu uudestaan kutomaan.
Tänään on menny ihan kivasti ruokailut, on ollu niin paljon kaikkee tekemistä etten oo ehtiny ajatella ruokaa, kunhan nyt pystysin tän illan vielä olemaan pois kaapilta(siellä on suklaata ja sipsejä). Välillä ärsyttää tosi paljon kun mies ostaa aina ittellensä karkki ja sipsejä ja mun on tosi vaikee pitää näppejäni erossa niistä. Yleensä vaan ajattelen maistaa pari kun se avaa pussin mutta sit huomaan, että oon syöny yli puolet siitä pussista.
Ootko ostanujo joulusuklaat lahjax? Toivottavasti sä eet oo yhtäurkee kun minä siinä hommassa. Ostin jo marraskuun puolessa välissä suklaarasioita ja paketoinkin ne, mutta pikkuhiljaa oon syöny ne itse kaikki. Uudet haenkin vasta just ennen joulua etten enään syö niitäkin. Eikä tää ollu ensimmäinen kerta kun mulle käy niin. Melkosta itsekurin puutetta=(.
Nyt kun sulla on se vaaka niin pidetäänkö maanantai punnituspäivänä? Toi viikon välein on musta aika sopiva vaikka välillä tuleekin käytyä vaa'alla useimmin mutta mun paino vaihtelee niin paljon päivittäin että toi viikon välein antaa paremman kokonaiskuvan.
Eilen sorruin syömään olikohan 5-6 palaa suklaata konvehtirasiasta, kun tuli kaveri kylään, ja toi suklaata, pari kynttilää, hyasintin ja glögiä. Se on semmoin ihmiin, mikä on mulle aivan hurjan läheinen, tutustuttii jo ala-asteel, sit yläasteel meist tuli tosi hyvii kavereit, ja nyt ei varmaa viitee vuotee olla nähty, puhelimes vaan puhuttu. :D :D Me aina pölistää just laihdutuksesta ja miehistä ja ihan kaikesta mahollisesta. Mul ei montaa semmost kaveria ole, jolle vois avautua ihan oikeesti kaikesta. Mutta eilen tosiaan nähtiin, ja oli kyl toooosi ihana juttu!! Meil on noiden joulusuklaiden kans vähä sillai, et joskus jo 5 vuotta sitte, ellei kauemmin on sovittu, et niit vältetää, ku oli aika jolloi tuli tyylii 4-5 suklaarasiaa joululahjaks! Eli nykyää mein äiti ostaa jokaiselle rasian, ja sil hyvä, et ei tuu ku yks rasia enää. Ja ite saa sit keksii jotai muuta. Hurjan vaikeaa kyl, en tiiä mitä ostais veljelle ja sen vaimolle, tai porukoille. Oma perhe on helppoo, tiedän kyl, mistä lapset haaveilee, ja tiedän mistä oma mies pitää, mut..... Ja sit on viel lasten biologisen isän puolelta sukua, se isä ja sen kaks siskoa ja sen äiti joille pitäis ostaa jotain! Eli semmoiselle 8 ihmiselle pitäis keksiä jotai. Äiti aina sanoo, et ei se mitää vaikket ostais, ku on pienet lapset ja pienet tulot ni kyl kaikki ymmärtää.. Mut jotenki noloa jos ei itel o mitää annettavaa. Täytyy ens viikol taas mennä ostelee niille jotain. Viime viikol kävin lasten lahjat hommaas. Mut itekurist viel, niin se riippuu hurjasti tilanteesta. Joskus mul on kaapis, iha mulle tarkoitettu suklaalevy 3-4 päiväää, eikä tee edes tiukkaa, ja joskus ei tosiaan kestäis ollenkaa. Nytki jäi taas vähä kaikui siit suklaasta, et olispa kiva joo ku sais syödä koko rasian nyt ja heti ja yksin. Onneks sen on lapset jo syöny! :D Pitää vaa aatella et ei täs oo ku pari viikkoo jouluun, et sit silloin annan itelleni kaheks päiväks luvan syödä suklaata yms herkkui, mut joulupöydäs sillai iha asiallisesti lautasmallin mukaan. Maanantai vois olla joo hyvä sellai punnituspäivä et ihan juu julkistaa sen tuloksen tääl.. Mie käyn nyt melkeinpä joka päivä, ku tiedän oman luonteeni. Jos aatellaa et käyn vaa viikon välein, ja paino on laskenu vaik puol kiloa, ni sit kelaan ja mietin, et no nii joo, toi voi olla ihan joku nestetasapainojuttukin, tai siis ehkä viimeks olin juonu pari lasii vettä ennen punnitusta tms. Mut ku punnitsee joka aamu, ni saa oikeesti suunnan siitä et mihin päin se on menos. :D Sit piirrän siitä käppyrää, tai oikeammin, kone piirtää, ku merkkaan sen aina kiloklubin sivuille. Sitä on sit kiva katella ja tutkia ja ehkä oppiiki jotai itsestään samal.
Heippa!
En ole minäkään minnekää kadonnut, ensin iski päälle vaan toi possuflunssa ja sit nää kaikki ihanat jälkitaudit =( On ollu olo vähän surkee mutta nyt taas porskutellaan eteen päin hyvillä mielin kun ollaan terveenä. Ite kävin just tossa tänä aamuna puntarilla ja se näytti 109,8kg. Mä olin hypätä kattoon kun enhän mä uskonut että se ois tippunut kun tuntuu että viimesenä kuukautena tuli vaan syötyä kun kaikki tuputti ruokaa minkä ehti. Mutta täällä ei oikeestaa mitää sen ihmeellisempää huomenna uus niskasta kii itteensä ote ja vois yrittää käydä vähän kävelylläkin jos olo antaa vain myöten. Mut myöhemmin lisää kuulumisia :)
Hienoa kun palailit Stardust.. Vai possuflunssa ollut, onneksi voit jo paremmin! Tekis mieli kirjoitella tänne ihan koko ajan, mut ehkä se kerta päiväs riittää kuitenki! :D Onneks alkaa taas arkiviikko ja työt niin ei ole niin paljon aikaa täs koneel pörrätä. Jaa mut huomen aamulla punnitus! :D Jänskää näes. Olen miettiny itekseni et mikä olis sellai hyvä välitavote, joku hyvä lukema. Tuntuu et lähimpääki edes suht siedettävää lukemaan on matkaa monta monta kymmentä kiloa.. :s Pitää siis funtsia tarkemmin. :D Voi että, olispas kivaa ku iteki olis ees suunnillee samois lukemis ku te nyt.. :s Noh, kyl se tästä. Pitää tsemppailla vähä.
Elikäs nyt on sitten ensimmäinen maanantainen virallinen viikkopunnitus tehty... Hurjia lukemia edelleen, mutta on se jo vähän vähemmän kuin torstaina. Eli paino tänä aamuna 156,1kg. Tästä vaan nyt tsempillä alaspäin tuo lukema!! Aina välil meinaa kovin suklaahammasta kolottaa, mut oon toistaiseks hillinny itteni.
Nyt täytyyki kyl mennä pukee ihan päivävaatteet päälle ja herättelee lapsii ja sit sinne päiväkotii ja töihi..
Sä olitkin agentti aikasin täällä, yleensä oon ollu eka joka on maanantai aamuna ilmoitellu painonsa, mut hyvä huomata että on muitakin jotka heti aamusta käy koneella. Mulle tää koneella käyminen aamulla korvaa aamulehden lukemisen. Tosiaan vaa'alla kävin ja paino samassa 117,5 onneksi, pelkäsin etukäteen, että olis noussu mutta hyvä näin. Tästä on helpompi jatkaa matkaa kevyempään minään. Onnea agentti, suunta painossa on oikee.
Mulla on tota ylipainoa sen verran että pitäis pystyä pudottamaan kilo viikossa tahtiin mutta tuntuu että puolet viikosta menee hyvin ja toinen puoli viikkoa sitten ihan perseelleen. Jouluun on enään muutama viikko ja nyt koitan sinne asti pysyä kokoajan kevyellä linjalla vaikka mikä olis. Mä oon kans jo etukäten antanu itselleni luvan jouluna syödä hyvin. Ajattelin etten pidä ruokapäiväkirjaa kolmeen päivään eli 24.12.-26.12.. Onnex mulle jouluna parasta herkkua on rosolli ja lanttulaatikko joten en ainakan rosollilla saa itseeni lihomaan, siinä kun ei kaloreita juuri ole.
Kirjottele agentti ihan rauhassa monta kertaa päivässä tänne jos siltä tuntuu, toisten kirjotuksia on aina mukava lukea ja varmaan itsekkin kirjottelisin välillä muutaman kerran päivässä jos joku muukin tekisi niin. Oon aloittanu varmaan sata kertaa semmosta jumppaa minkä otin lehdestä, mutta aina se jää yhteen kertaan. Joten nyt maanantaina aloitan taas. Ei se laihtumista edista mutta ajattelin jos se hiukan notkistas mua kun nyt tuntuu ettei kenkiä saa kunnolla jalkaan ilman ähinää ja puhinaa.
Hienoa saada sut Stardust84 taas mukaan ja onnea pudotuksesta.
No niin eka päivä töissä ja kuinkas käykää kuume lähtii hivuttautuu takas korkeelle. No ei voi mitää pitää vaan levätä. Mutta nyt mä en oo niin kuoleman sairas ettenkö mä jaksais käydä tsemppaa teitä täällä :D Ite kävin ihan mielenkiinnosta tänäänkin puntarilla kun heräilin 5 aikaan töihin. Näytti 109,5. Pitää tässä nyt vaan lepäillä ja syödä hedelmiä ja niitä hiivatin pahoja tyrnejäkin kun löytyy pakastimesta. Nyt tää tyttö lähtee köllöttelee vähäks aikaa kun on niin surkee oli. Ja agentille kans et kirjottele ihan rauhassa vaikka monta kertaa päivässä. Ite muuten huomasin tänää et mä vedin sellasen t-paidan päälleni joka ei oo mahtunut vuosiin mun päälle tai siis on mahtunut, mut se on aina noussut mahan kohdalta ylöspäin, niin että se pysy koko päivän kiltisti alhaalla, on sitä pienestä iloinen. Ja kai sitä pitäs olla tyytyväinen kun housut kokoo 46 meni jalkaan.
Onneks mulla toi suklaanhimo on loppunut kuten kaikki muukin karkinhimo. Mä luulin että olen ikuisesti riippuvainen siitä mutta ei. Hedelmät korvas sen himon täydellisesti. Nyt jos joskus tekee mieli niin syön pilttiä (hedelmäsose) sekin auttaa ja isoveli on auttanut tosi paljon ja tukenut. Se käski pistää jääkaapin oveen kuvan missä olen "isoimmillani" ja sano että aina kun meen jääkaapille kattoo jotain herkkua tai syötävää niin katso sitä kuvaa. On ainakin mulla tehonnut :D
Mut nyt lääkekaapin kautta sänkyyn peiton alle niiskuttaa. Tsemiä molemmille!!!
Mulla on kuulkaas tytöt ollu ihan hurja päivä tänää. Mie jo mietin, että oon varmaa yön aikana siirtyny toisee aikaa ja maailmaa, jossa mua ei ole olemas. :D No ei, mut aamul ku menin töihin, seisoin siin mein toimiston oven takana 20 minsaa, ja odottelin et tulis työkavereit ja vuorovastaava paikalle, niin ei ketään. Sit ku työaika oli jo alkanu klo 9.00 ja ketää ei tullu, lähin pois kovin hämmentyneenä klo 9.10 paikalta. Siis mitä v...ua!? Miksei kukaa o ilmotellu mulle et oli vapaa? vai oliko meil vapaa, vai eikö o duunia enää ollenka? Tosi hämärää.
Iltapäiväl sit vein pojan neuvolaan, täti katseli meitä silmät suurina, ja sano, et kyl hän nyt muistaa ku puhelimes ollaa juteltu, mut ei ollu muistanu merkata kalenterii asti et pojal tänää aika, et oliki buukannu siihe toisenki lapsen samaa aikaa. No, huomenna sit uusiks neuvolaa. Siin kohtaa mietin jo, et onkoha mua olemas... :D :D Noh, huomen uus yritys kumpaaki, sit sen näkee. Mielenkiinnol katon etenki tota duunia, et ilmestyykö sinne huomen porukkaa, vai ei. Jotenki kovin epäilyttävää et yks aamu äkkiä koko pulju kii ettei kukaa tuu paikalle enää. :D
Jumalattoman väsyny ollu tänää koko päivän, ku jäi viimeyönä unet vähälle. Siinä väsyneenä sit tuli syötyä suklaatakin, mut onneks ei mitää iha älytöntä määrää. Huomen parempi päivä. Joka suhteessa, toivoakseni.
Noniin...päätin vihdoin liittyä joukkoon kirjoittelemaan. Edelleen kuulun kategoriaan sairaalloisen lihava mutta lähtöpainosta on karissut n.6 kiloa. Nyt on jotenkin tullut jämähdys tähän painon tippumiseen. Ruokapäiväkirja on ahkerassa käytössä, mutta liikkuminen on jäänyt vähemmälle. Kesällä tuli sauvakäveltyä melkein päivittäin. Kun vaan sais otettua taas niskasta kiinni ja lähdettyä. Myös toi pimeys ja kylmyys tekee sen et mielummin valitsee kotisohvan. Mua harmittaa kans suuresti se, että muutaman kilometrin päässä ollut uimahallini suljettiin seuraavaksi 2 vuodeksi remontin takia. Ja mä kun niin olin suunnitellut et sinne kävellen menisin ja vesijuoksisin :(
Soitin äidillekin joskus tässä ja kerroin painon pudotuksesta ja tuloksista. Se on kovin skeptinen ja aina jakamassa omia neuvojaan, vaikka sillä on myös ylipainoa reilumminkin ja se itse lipsuu aina syöpöttelee liikoja. Mutta aion näyttää sille. Ja aion pidättäytyä tästä joulun suklaasekoilusta. Töissä potilaat usein haluaa kiittää hyvästä hoidosta ja kahvipöytä notkuu halpissuklaita. Ostan sitten vaikka aatoksi itselleni hiukan jotain kunnollista ja hyvää suklaata. Näin mä olen päättänyt toimia.
Mites teidän muiden joulu? Onko jotain kevennysvinkkejä?
Ooohh, tosi kiva juttu kun palasit kirjottelemaan syöppö85! Hurjan kiva kuulla kuulumisia sinultakin!
Mun pitää kohta mennä taas herättelee lapset ja viedä ne hoitoo ja sit katsastaa työpaikka et tuleeko sinne ketää. Mutta niin, on ollut mukava aamu, ja toivon kovin hyvää päivää. Pidän rauhasta ja hiljaisuudesta, joten musta on tosi ihana herätä aamulla tosi aikaisin, kun toiset vielä nukkuu ja olla vaan itsekseen.
Mitäs te toverini ootte mieltä näistä ruokavaliojutuista, ootteko kokeillu tai onko mielipidettä näistä hiilihydraattijutuista, siis onko tuo vähähiilihydraattinen ruokavalio jotenkin parempi kuin lautasmalli? Mun tekee jonki verran mieli kokeilla, mutta toisaalta, järki sanoo, et nyt tässä kohtaa jo se lautasmalli on hurjan suuri parannus, ja et sillä meen eteepäin niin kauan ku pääsen. Nyt en tässä kohtaa ole juurikan rajoittanu edes annoskokoi, jatkos täytyy siihenki kiinnittää huomiota.
Jouluna oon aatellu et jätän tortut kokonaa välii, ja pipareitaki vaa pari.. Ku ne ei kuitenkaa oo semmosii mitä himoitsisin, joten ei ole mitenkää iso tai paha juttu mulle. Mut ruokapöydäs vedän ruokaa iha reilusti, mut lautasmallin mukaa, et puolet kasviksia, ja toiset puolet laatikoita, kinkkua ja näin. Rakastan kinkkua ja porkkanalaatikkoa.. Suklaata en ite osta, mut sen minkä saan lahjaks, syön. Ja pyrin vieläpä siihe, et syön ne sitten päivän-pari joulun jälkeen, ja kerralla, et ikäänku tuntisin sen raskaan turvottavan olon mikä niist tulee. :D eli saa syödä, mut koitan samal oppia jotain.
Täällähän on ollu vilkasta pitkästä aikaa, tosi hienoa! Et oo ainoo Syöppö85 jonka paino ei laske tällä hetkellä, mutta parempi pysyä ees tässä painossa kuin se että paino kokoajan nousis. Tuntuu se silti kurjalta mutta onhan tässä kuitenkin jo jotain saavutettu. Mä jätän kans noi joulutortut kokonaan tekemättä tänä jouluna, ne kun ei oo mun suurinta herkkua mutta silti niitä tulee syötyä jos on tarjolla. Joulutortut on ihan hirveitä kaloripommeja. Muuten aion tehdä kaikki jouluruuat kuten ennen, voishan niitä keventää mutta sit ne voi olla aika mauttomia ja kuitenkin joulu kestää muutaman päivän ja aion silloin nauttia. Joku joskus sanoikin ettei se ole niin tärkeää mitä syö joulun ja uudenvuoden välissä vaan se mitä syö uudenvuoden ja joulun välissä. Musta toi on hyvä neuvo. Tosin en aio ostaa itse suklaata meille kun kuitenkin sitä tulee lahjoina jonkin verran.
Mä oon kans miettiny noita ruokavalio juttuja jonkin verran ja lukenu niistä, mutta ainakin koitan vielä tällä lautasmalli ja kalorien lasku tyylillä mennä eteenpäin. Toi vhh kiinnostaa jonkin verran mutta täytyy joskus perehtyä asiaan tarkemmin. Se vaatii kyllä aikamoista muutosta mun kohdalla.
Juotteko kauheesti kahvia? Mulla on ollut paha tapa juoda kahvia paljon ja kahvin kanssa tekee mieli syödä jotain. Oon nyt koittanu olla juomatta päivisin kahvia ja juonu vihreetä teetä, sen kanssa kun ei tee mieli mitään syömistä.
tuohon kahviin on pakko kommata lyhyesti että en ite juo ollenkaa mitää kuumaa, en tiiä onko se nää kilot vai jokin ominaisuus mussa, mut inhoan ylikaiken juoda mitää kuumaa. Glögi nyt menee, mut seki lähinnä joulun tunnelman takia. Mut se minkä oon huomannu kyl, niin jos olen väsyny, niin tekee hirveesti mieli suklaata. Ennen mie luulin et se on lähinnä nälkä, mikä sen tekee, kaiketi liitettävis verensokerin laskuun, mut nyt sen huomaan et ihan selkeä väsymys. Sitten kun lapset saa nukkumaan, voi elämä et tekee mieli suklaata. Mut onneks kaupat on jo kii. Ja se on opittu tapa myös, et ku viimein saa ns omaa aikaa niin sehä kruunataa suklaalla. Nyt onki sit vähä ihmeissää et mitäs nyt... En ole keksiny mitää, käyny vaan nukkumaa samantien. :D
Heippistä ja kiva kun syöppö85 tulit takaisin. Jaa'a mä sit tänään meninkin kumminkin töihin kun ei ollut aamulla kuumetta ja olo on taas ihan normaali. Kahvista oli puhetta, mä juon kahvia tosi paljon ja käytän maitoo (rasvatonta, mutta hyvin vähän), mä opin pääsee että sen seurana pitäs olla jotakin hyvää. Töissä kahvitunneilla tulee syötyä hedelmä tai jugurtti siinä. Muuten ei kyllä jaksas sitä iän ikuista juoksemista suurinpiirtein tukka putkella ja pyöräilyä, meillä kun saa hyötyliikuntaa töissä :D Kotona sitten juon vaan pelkkää kahvia.
Joulusta oli puhetta, ite en kevennä mitenkää, koska oon töissä (tehtaan pirut kun on sillonkin päällä oli päivä mikä tahansa) ja oon yksin kotona, niin enkähän mä mee normaalilla perussetillä et terveellistä ruokaa ja ehkä jotain pikkulaatikoita.
Ja tällä hetkellä mulla on joku kauhee ahmimishimo mut onneks mulla ei oo mitää kämpillä mitä vois ahmii, joten vois lähtee ottaa päikkärit, kun nää ikuiset aamuvuorot ei oo kyllä mua varten sitten niin millää ja mitenhän mä olen kestänyt niitä jo 2 vuotta xD
Aamuisin tuntuu, että tää on niin helppoa ja sitä on myös liikunnan suhteen kaikkia suunnitelmia mutta iltaa kohti asia vaikeutuu huomattavasti. Vaikka mulla pitäis olla riittävästi tietoa ja olen vihdoinkin tajunnut ettei näin voi jatkua niin silti illat on todella vaikeita. Kun päivän kalorimäärä on tullut täyteen ja iltapala syöty niin silloin se alkaa, kauhea mieliteko kaikkeen hyvään. Mun kohdalla sen ei pitäis johtua siitä että olisin syöny päivällä liian vähän, tässä on kuitenkin menty 1800kcal päivä eteenpäin toistaiseksi. Onhan noissa päivän syömisissä parantamisen varaa mutta suurin ongelma on iltasyöminen. Toi iltasyöminen oli jossain vaiheessa paremmin hallinnassa mutta nyt tuntuu, että on tullut takapakkia sen suhteen.Tää on tämmöstä itsetutkiskelua ja syiden etsimistä. Oon huomannu itsestäni ennenkin vuodenaikojen merkityksen syömisiini ja taas sen huomaa. Tää on kauheen vaikeeta aikaa mutta nyt pitäis kuitenkin jaksaa vaan yrittää. Ulkoilu tekee mulle jotenkin paremman olon ja huomaan ettei ulkoilun jälkeen tee mieli niin paljoa ruokaa mutta kun vaan sais ittes sinne pihalle. Joskus tuntuu että täytys luopuu kokonaan sohvasta, se on aivan liian houkutteleva.
Kevyttä päivää kaikille!
Muhahahhah, siinähä onki idea, luovutetaan kokonaan sohva pois... :D :D Ai vitsi et on hyvä idea...
Mulla on itellä sit taas jotenki sillai, että vuodenajat ei niin vaikuta. Pikemminkin mua ahistaa, epäilemättä painon takia, kesällä ku on kunnon helteet, niin että mä inhoon.. :s Mut syksyllä musta on ihanaa mennä ulos kävelylle kun vettä sataa ja tihuttaa. Tosin, tässä kohtaa jo mieki kaipailen lunta, mut ei vaa talvet oo enää samanlaisia ku ennen.. Ja en mitenkää koe pimenemistä negatiivisena asiana, minust se on pikemminki ihanaa ku illat alkaa pimenee, tulee sellai turvallisempi olo. o.O Tiiä sit minkä takii, jotenki minust on niin ihanaa vaa illal sit napsauttaa valot pois ja käpertyä peiton alle nukkuu, on kovin hyvä ja turvallinen olo.
No nyt se on sit min vuoro olla kipee. En tiiä, eilen jo alko vähä kurkkuu pistelee, ja yöllä nousi kuumettakin sitten. Että se kuuluisa sohva taas kutsuu, ei ole töihin asiaa. Pitää nyt yrittää pitää syömiset kuitenkin kurissa, ettei lähe lapasesta ihan kokonaa.
Minul nyt jotenkii kauheesti veri vetää takaisin vanhoihi tapoihi, tekis hurjasti mieli käydä vaa lähikaupas hakees suklaatia ja äkkiä! En tiiä sit miks. Aika hyvin tää on muuten taas kulkenu. Mietin, olisko järkevää päättää, et perjantaisin olis herkkupäivä, milloin saa syödä sit iha hyväl omal tunnol suklaataki, vai pitäiskö pyrkii siihe et ei nyt mitää enää, ei ainaka ennen joulua? Ärsyttää jos alkaa taas ote lipsuu sen karkkipäivän jälkeen ja sit tulee mässyteltyä muutama päivä. Toisaalta, pakkoha se olis kai jotenki hiljallee opetella syömää sillai asiallisesti, ei kai sitä koko loppuelämääsä voi kartella suklaata ja karkkia ja kakkua ja leivoksia??
Muuten olo on jo vähä parempi ku eilen, mutta hurjasti on räkää.. Tänää varsinki on ollu hyvä aamu, eilen oli vähä huonompi päivä, ei niin jaksanu panostaa ku oli kipee. Oikein toivois et olis jo maanantai, et näkis mitä on viikon aikana saanu aikaa!!
Mulla on lauantai semmonen herkkupäivä, vaikka sitä tulee välillä muutenkin herkuteltua niin yritän kuitenkin muut päivät olla vähemmällä. Tuntuu helpommalta kun tietää että on se yks päivä viikossa jolloin saa syödä herkkuja mut tietenkin kohtuudella silloinkin.Tosin mun kohtuu herkuttelu on varmaan monen mielestä ihan järkyttävää mutta tää on nyt tätä opettelua vielä. Siinä herkuttelussa on kyllä aina se vaara että jää putkipäälle=). Musta elämästä pitää nauttia vaikka laihiksella oliskin ja jos suklaa on se pahe niin täytyyhän sitä saada. Vaikka tää mun tahti on nyt ollu tosi hidasta niin uskon silti että oon onnellisempi näin hitaalla etenemisellä kuin että olisin itselleni liian ankara ja jättäsin kaikki herkut syömättä.
Itselläni on tänään oikein hyvä fiilis tän painonpudotuksen suhteen, eilinen meni tosi kivasti syömisten kanssa ja liikuttuakin tuli jonkin verran eikä just tällähetkellä oo mitään ihmeellisiä mielitekoja. Voimia agentille mielitekojen kanssa taisteluun ja jos sinne kauppaan on pakko mennä niin osta vaan pienempi levy kuin ennen.
Olihan se pakko mennä kauppaan, mutta en ostanut kuin rusinoita ja hulvattoman kasan hedelmiä. :D Olen itsestäni ylpeä, vastustin suklaata, ainakin tämän päivän. Ehkä tässä pitäis olla sama asenne ku alkoholisteil, et päivä kerrallaa, en lupaa että ikinä en enää syö, mutta ainakaan tänään en suklaata ostanut. :D Jotenkin kyllä mieliala pirteämpi kun ei ole joka ilta mössöttänyt suklaata ja karkkia. Huomenna sitten varmaan herkkupäivä pidetäänkin, tai katsellaan nyt. Vois olla lauantai parempi. Kävis saunassaki ja sit sais saunalimskaa ja karkkipussi, ja molemmat tietenki lasten kanssa jaettuna, ettei käy liian raskaaks! ;) Nyt on motivaatiota taas!
Heissans! Mun viime päivät on oikeestaa menny nukkuessa mut en oo sit syönytkää mitää muuta kun hedelmiä, töissä on kauhee stressi ja sehän nyt sit vaikuttaa taas syömiseen, mut onneks noin päin ettei mulla oo nälkä. Tänää kans kävin kaupassa ja ostin villalankaa että alan kutoo rakkaalle mummolleni villapipon =)
Huomenna ois vapaata ja tarkotus ois mennä kaverin luo käymään, onneks se tietää et oon laihiksella joten se ei tuputa kahvin kans mitää pullaa ja muuta. Töissä tuli kyllä nyt kahtena päivänä syötyä pullat, mutta oon sit muualta karsinut sitä energiaa pois.
Ja agentille onnee, että onnistuit vältää kiusauksen. Mä ihmettelen suuresti että miten mä olen onnistunut välttää karkkihyllyn niin hyvin. Tänään mä sit väsäsin kanasalaatin, mihin nyt kyllä tuli "herkkuna" fetajuustoo mut se oli vähärasvasta samoin kuin raejuusto. Huomenna sit uimaan aamusta.
Täällä nyt pidettiin tänään sitten kuitenkin se herkkupäivä. Ja kylläpä onkin turvonnut ja ilkeä olla. Hyvä. Muuten oon sillai tyytyväinen, et vaik söinki suklaata ja vähä karkkia, söin muuten niinku hyvin ja lautasmallin mukaa. Ettei nyt iha reisille menny koko homma. Sitten vaan huomenna olis vuoros se arkee palaaminen, toivottavasti sekin sujuu yhtä hyvin!
Ja kohtaha se on viikkopunnituskin, saa nähdä. Oma fiilis on, et tää viikko ei ehkä iha nappii oo menny. Mut sit sen näkee. Ja oppii, et miten se paino lähtis laskusuuntaa. ja taas vähä enemmän avauduin tästä hommasta miehelle. :D Iha jees otti, vaik ei kai iha tajunnu, miks tästä on apua tai tukea..
Mulla alkaa noi ajatukset pikkuhiljaa olemaan aikapaljon joulussa ja tuntuu vaikeelta elää kevyesti kun sitä jo oottaa, että sais jouluna syödä okein kunnolla. Oon kuitenkin saanu pidettyy itteni suht aisoissa. Jotenkin sitä odottaa myös uuttavuotta, mulla ittellä on sellanen ajatus, että ens vuosi on elämänmuutos vuosi parempampaan terveyteen. Oon jotenkin antanu ittelleni koko ensvuoden aikaa parantaa tapani ruokailujen ja liikunnan suhteen. En oikein osaa selittää sitä tunnetta.
Täällä on nyt kunnon talvikeli kun luntaki satoi ihan kunnolla, piristi kummasti mieltä varsinkin tänään kun on aurinkokin hiukan paistanu ja oli ihana valoisaa ja muutenkin puhtaan valkoista kaikkialla. Kävin jopa tunnin lenkillä oikein mielelläni.
Joo, mulla kans ihan samaa ilmas. Vaik eihä sil järjel ajatellen välii oo, painonpudotuksen kannalta, et vuosi vaihtuu, mut jotenki semmoi ajatus on itselläkin, et sit tammikuun ekast päiväst alkaa niinku puhtaalta pöydältä tää homma. Ostin semmosen tosi näppärän kalenterinkin ensi vuodelle, minkä pyhitän tälle hommalle. Ja samoin olen päättäny ens vuonna laskea edes vähän kaloreitaki. Nythä se min taktiikka on ollu vaa, et enpä syö suklaata ja syön lautasmallin mukaan, mut paino, sanotaanko näin, et ei ainakaa tipu ollenkaa. :s Aika kummaa, mut meinasin, et alan sit tammikuus pitää ruokapäiväkirjaa ja laskee kaloreit, niin pakkohan sen on alkaa tippua!! Ja tämän loppuvuoden toki yritän, just en syö niin paljo suklaata ku aiemmin, ja syön paljon kasviksia lautasmallin mukaan. Ja harrastan paljon itsetutkiskelua, ja koitan saada itseni kii napostelemasta jotain, tai liian suurista annoskoosta koska joku syyhän siihen on, ettei paino laske. Mut on niistä kasviksista ilmeisesti sen verran hyötyä vaikkei paino laskiskaan, et olo on jotenki keveämpi, tai iloisempi ja pirteämpi. Et ei ihan hukkaan.
Mies on onneks sen verran kultainen, että totes jo, et ei min tarvi mitenkää muuttua... Se on mulle henkisesti kovin kiva tietää, et hän on sitä mieltä. Et min ei tarvi muuttua. Ja toisaalta, jos joskus lipsahdankin tästä ja syön suklaata urakalla, niin ei se ainakaa tule sormea heristelemään.
Tää päivä on menny itsesäälissä velloen, et voi voi voi voi, miksiköhän min kilot istuu mussa niinku valettuna, eikä laske vaik olenki koitanu parantaa elintapoja. Toki voi olla, et muutos on sen verran pieni, et se ei näy näin pienellä aikavälillä. Mutta muutama tunti taas herkkuja mussutellen ja mietiskellen ja itsesääliä potien tulin siihen tulokseen, et piru vie, tästä on nyt pakko nousta!! Että nyt tästä lähtien merkkaan kiloklubiin kaikki syömiset, näin vältyn ite kalorien laskulta.. Tosin se on aina vaikeaa kun tekee ruokaa, esim 1 pss makaronia ja 400g jauhelihaa ja munamaidos 3 munaa, ja sit sitä lootaa syö koko perhe. Niin miten semmosist lasketaa ne kalorit?? Jos lasken et syön noin 1/4 osaa koko määrästä, lasken kalorit 100 grammasta jauhelihaa ja vajaan yhden munan ja 1/4 osa makaronipussin kaloreista??
Tuli sellain sisu päälle, et turha min on tätä loppuvuotta lyödä leikiks sen takii et nyt ei suju tää painonpudotus. Pikemminkin sisu päälle vaan, ja saada nyt alkuun tää homma. Mut tosiaa, teil joil on kokemust kaloreist, kertokaas siit laskemisest tarkemmin. Ketjuaki vois kai taas uudistaa kohta, alkaa olee taas pitkää, mut pääasia et yhteys pelaa!!
Yksinpuheluks taas menee... :D Mutta sehän on taas maanantai, punnituspäivä. Ja lisäähän olis siis tullu, nyt oli paino 156,8. Mutta loppujenlopuks, mitä oon seurannu, nin tais olla joku nestevajaus viime maanantain, ku oli niin paljo vähemmän. Siltikin, vituttaahan tuo, mut ei onneks lannista. Niinkuin ketju on hyvin nimetty, TÄÄ TAISTELU VOITETAAN
Huomenia, mäkin sitten sain itseni tänä aamuna puntarille ja se näytti 111,0kg. Mä jo pelkäsin että se näyttäs enemmänkin, koska sen taudin jälkeen mä oon taas alkanut syömään kunnolla. Mutta tyytyväinen olen itseeni. Mä tässä just mietin että pitäs lähtee ulos lenkille, mutta pitänee vetää tosi paljon päälle kun pakkasta on yli 16 astetta :D Ja kauppaan pitäs mennä tekee viimeset jouluostokset ja voi olla että joudun menee pyörällä mutta eipä tuo haittaa saa liikuntaa. Mutta nyt mä meen aamukahvin keittoon ja syömään puuron että jaksaa metsästää kaupasta kaiken mitä mä olin aatellut ja pitäs vielä äkkiä väsätä muutamat joulukortit (joo tiiän oon matti myöhänen tänä vuonna).
Tosta kalorien laskemisesta, ite lasken nyt sillon tällön esi. hedelmät ja puuroja, mut en mä oikein muuten. Mun mielestä finellin sivuilta pitäs löytyy aika kattavat luvut, mutta en tähän hätään muista löytyskö sieltä ihan ruokienkin noin luvut. Toinen missä on niin on kiloklubi, oon tainnut sielläkin käydä laskee joskus tän urakan alus.
Mutta tsemii nyt kaikille niin mä lähen hommiin että ehdin sinne kauppaan ja lenkille vielä valoisan aikaan :)