ikäänkuin välitilassa. Etsii paikkaansa? siis ohjaa taas arjen normaaliin uomaansa, mutta tietysti ilman puolisoa joka on ollut oikeastaan lähin ystävä. Siis arki on sinällään aika yksinäistä kun ei kenen kanssa enimmäkseen kommunikoi työn ja lapsen jälkeen.
Parisuhde kun rikkoontuu niin on vaikea suuntaa tunteensa kenellekkään suoranaisesti. Kuka nyt vuodatusta jaksaa kauankaan kuunnella varsinkaan jos ei omakohtaista kokemusta. Eikä ainakaan kannata etsiä suhdetta sitä työstääkseen.
Milloin sitä sitten on valmis ottamaan uuden suhteen vastaan jos sellainen on tullakseen. Vai tietääkö sen sitten kun ko. ihminen seisoo edessäsi, että haa tuon kanssa haluan tutustua. Varmaan.
Niin ja tietysti vanha suhde on pitänyt työstää alta pois.
Seurustellut olen tässä koko ajan ystävän kanssa kaiken aikaa, mutta aika yksipuolisesti. Oikeastaan hän on vaan kuunnellut. Haluaako hän ylipäätään enempää? En kehtaa kysyä suoraan. Hän näkee asiat ja tuntee eritavalla kuin minä. Tietää että olen kiinnostunut muustakin kuin terapeuttina. Emme ole tavanneet.
Parisuhde kun rikkoontuu niin on vaikea suuntaa tunteensa kenellekkään suoranaisesti. Kuka nyt vuodatusta jaksaa kauankaan kuunnella varsinkaan jos ei omakohtaista kokemusta. Eikä ainakaan kannata etsiä suhdetta sitä työstääkseen.
Milloin sitä sitten on valmis ottamaan uuden suhteen vastaan jos sellainen on tullakseen. Vai tietääkö sen sitten kun ko. ihminen seisoo edessäsi, että haa tuon kanssa haluan tutustua. Varmaan.
Niin ja tietysti vanha suhde on pitänyt työstää alta pois.
Seurustellut olen tässä koko ajan ystävän kanssa kaiken aikaa, mutta aika yksipuolisesti. Oikeastaan hän on vaan kuunnellut. Haluaako hän ylipäätään enempää? En kehtaa kysyä suoraan. Hän näkee asiat ja tuntee eritavalla kuin minä. Tietää että olen kiinnostunut muustakin kuin terapeuttina. Emme ole tavanneet.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Alan lukemaan tekstiäsi ja tavaan monta kertaa: Eron jälkeen sitä on ikäänkuin välilihassa....???? Voi hyvänen aika tätä elämää..
Saanko korjata: sinkkuus ei ole mikään välitila. Se ei ole vain aikaa suhteiden välissä, jolloin päästään yli edellisestä. Tottakai eronneena sitä etsii itseään vähän niinkuin uudelleen ja miettii mitä sitä oikeastaan elämältä haluaakaan. Mutta, jos ei sinkkuna pysty olemaan onnellinen, oppimaan elämään taas istenäisesti ja olemaan muista täysin riippumaton, niin ei sitä parisuhteessakaan eheydy. Monilla on sellainen asenne "etten ole mitään ilman toista puoliskoa". Mutta ihmiset eivät ole puolikkaita, vaan kokonaisia. En haluais miestä, joka ei olis sinkkuna yhtä onnellinen kuin suhteessa. Haluan eheän ihmisen. Vain kaksi eheää ihmistä pystyy luomaan toimivat, tasapainoisen ja kestävän suhteen.
Eli minun vastaukseni on: olet valmis uuteen suhteeseen, kun olet jälleen täysin ehjä ja entistä vahvempi. Et ole valmis silloin vielä, kun kaipaat kipeästi toista rinnalles yksinäisiä öitä jakamaan. Et ole valmis, jos mielessä on vielä entinen ja kun olet vielä katkera. Vasta silloin, kun viihdyt itsesi kanssa, rakastat itseäsi ja entinen on vain kaunis muisto sun historiassa. Et enää kaipaa exää, etkä ole katkera, hyväksyt eron täysin. Vasta silloin olet valmis tasapainoiseen ja toimivaan suhteeseen.