Kiva olen löytänyt mukavan ihmisen. Jonka kanssa voisi parisuhdetta ajatellakin, mutta siis hän haluaa nähdä kokoajan. Ihan kun jotain tapahtuisi yhdenillan aikana. Haluaisin edetä hitaasti, enkä kyllästyttää suhdetta ennenkuin se on edes alkanut. Loukkannutteko jos sanotaan suoraan, että en vaan halua nähdä jokapäivä, vaikka mahdollisuus tapaamiselle olisikin.
Vaikeeta...loukkaannutteko?
hankalako???????????
15978
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Haluaisin edetä hitaasti, enkä kyllästyttää suhdetta ennenkuin se on edes alkanut. Loukkannutteko jos sanotaan suoraan, että en vaan halua nähdä jokapäivä, vaikka mahdollisuus tapaamiselle olisikin."
En loukkaantuisi mutta tunteet viilenisivät aika kivasti kyllä.
Potentiaalinen riski menettää se toinen henkilö. Vai miltä sinusta tuntuisi jos olisit ihastunut ja tykästynyt johonkin ja hän ilmoitelisi että "musta tuntuu et parempi ettei nähä ihan joka päivä niin en kyllästy suhteeseen ennen kuin se edes on alkanut".
Jos taas sanot että haluat tapailla nyt ensin ja että otetaan hitaasti niin sen ehkä voi ymmärtää.
Jotenkin vain asenteestasi paistaa sellainen läpi että ei hirvittävästi innostaisi koko suhde enää sen jälkeen.
Ehkä sun kandeis ottaa selvää mikä sitä mukavaa ihmistä niin pakottaa olemaan koko ajan yhteydessä.
Onko aikasempia haavoja vai mistä se nyt kiikastaa....?
Kun sen ymmärtää, on huomattavasti helpompi tietää miten häntä käsitellä. :)
Älä nyt helvetti ala tuollaiseen suhteeseen. Voi tuntua imartelevalta, mutta kyseessä on erittäin todennäköisesti kontrollifriikki, joka luulee että lähdet heti pettämään kun ette ole samassa paikkaa.
Ihastunut on kontrollifriikki?
Todennäköisempää on että on niin ihastunut että haluaa olla toisen lähellä jatkuvasti TAI hän ajattelee että hän tekee vaikutuksen olemalla koko ajan yhteydessä.
Ap. asenteessa sitä parantamisen varaa on ja hän kuulostaa että haluaa järjestellä suhteen juuri niin kuin hän haluaa eikä toisin päin.
Edellinen suhde meni muutama kuukausi sitten poikki. En haluaisi kenenkään kanssa seurustella, mutta ihastunut olen. Eli myönnän, että vika on minussa!
Kerro se hänelle suoraan että haluat edetä hitaasti ja niitä syitä.
Sillä tavoin ne parisuhteet kehittyvät. Kyllä miehen tulisi ymmärtää.
No te vaan ette ole samanlaisia ja nyt sinun sitten täytyy keksiä, miten luovia suhteen ensimmäisessä konfliktitilanteessa niin että suhde säilyy siedettävänä eikä katkea. Tätähän se parisuhde on.
Kiva kuulla, että oot löytäny mukavan ihmisen. Ongelmana taitaa olla nyt se, että toinen tykästyy ihmisiin nopeasti, toinen hitaasti. Itselläkin kuluu aikaa, ennenkuin rupeen tykkää toisesta enemmän, joten ymmärrän sua.
Jotkut parit tekee sen virheen, että ne viettää liikaa aikaa keskenään. Suhteessa molemmilla pitää olla oma elämä, omat kaverit ja omaa aikaa. Parisuhde on elämää täydentävä asia, ei sitä hallitseva tekijä.
Yrittäkää löytää joku kultainen keskitie tapaamistahdille, ettei kumpikaan turhaannu. Älä nyt missään nimessä mee suoraan sanomaan, ettet halua nähdä joka päivä, vaikka asia näin oliskin. Se voi todella sattua jos on mielettömän ihastunut. Sen sijaan sano vaikka, että tykkäät kyllä hänestä, mutta että
haluat edetä hitaammin. Eiköhän hän ymmärrä.
Kysymys ei ole kuitenkaan siitä, ettenkö olisi ihastunut tähän naiseen. Mutta jokapäiväinen tiiivis yhdessäolo tarkoittaa parisuhdetta ja melkein tuntemattoman ihmisen kanssa tuntuu niin lopulliselle.
se riippuu siitä ihmisestä loukkaantuuko, vai ei. Eikä sillä ole mitään väliäkään. Suhde syntyy parhaiten, kun etenemistahtitoiveet ovat suht koht lähellä toisiaan. Jos toinen haluaa nähdä ja toinen edetä hitaasti, toinen käy varovaiseksi ja lopulta kyllästyy jahkailuun. Toinen, eli sinä taas ahdistut näkemishaluista. Siksi tulevaisuus ei näytä ruusuiselta teidän kohdalla. Jomman kumman täytyy joustaa kovasti ja se ei ole hyvä aloitus suhteelle.
Itse en ainakaan ole koskaan jaksanut mitään hidasta etenemistä, koska siinä kyllästyy ja kettuuntuu totaalisesti, jos mitään ei tapahdu ja kuukaudet vain vilahtelee ohi.
Harkitsisin tarkkaan kyllä sanani jos tuollaista sanoisin toiselle osapuolelle. Jos meinaan itselleni tuollain tullaan sanomaan niin kyllä siinä tunteet viilenisi.
Kerro hänelle ystävällisesti, että tarvitset välillä omaakin aikaa jotta saat rauhassa ajatella ja selvitellä tunteitasi. Jos alkaa vaikuttaa siltä että loukkaantuu, voit paikkailla ja väittää että sinulla on jotain tärkeää tekemistä, koulujuttuja tai töitä tehtävänä.
Ensiksi varmistan, että toinen tietää sinun olevan ihastunut häneen, siis olet sen suusanallisesti sanonut myös ihan lähiaikoina ei vain kuukausi kaksi sitten? Kannattaa keskustella hieman laajemmin asiasta, toiveistaan, haluistaan ja kertoa kauniisti, että haluat edetä hitaasti. Jos tämä ei hänelle käy niin, sitten ei varmaan suhteesta mitään tule.Silloin on parempi antaa toisen mennä ja etsiä sopivampi. Jos vain töksäytät haluavasi lisää aikaa, niin se voidaan helposti tulkita jättämiseksi ja täydelliseksi tunteiden puuttumiseksi, josta sitten seuraa ero tai vielä pahempana roikkuminen ja suhde laimenee siihen.
Itse haluan (valitettavasti) tavata alussa usein, mikäli en saa selvyyttä toisen tunteista - siitä missä oikein mennään. Ajattelen asian menevän jotenkin niin ,että alussa tavataan paljon tai/ja kerrotaan toiselle selvästi ihastumisesta ja aikomuksista toisen ihmisen suhteen-tulee selvyys asiaan. Kun asia on selvä voidaan edetä hitaasti ja eikä tarvitse kihnata koko ajan kylkikyljessä kiinni. Kaipaan itsekin tilaa ja rauhallista etenemistä.
Jotenkin se menee niin, että alan vaatia useampia tapaamisia, mikäli en sa selvyyttä toisen tunteista, ajattelen tiiviiden tapaamisten jotenkin korvaavan sen, että toinen ei sano suoraan olevansa ihastunut yms. Rauhotun kun toinen selvästi kertoo tunteistaan, tällöin ei ole enää tarvetta "roikkua" vaan voi antaa toisenkin mennä ja tehdä itsekin muuta. Tämä olisi minulle ihanne. Ehkäpä parillasi on sama ongelma ;)
Molempien varmuus tunteista antaa mahdollisuuden tutkia omia ajatuksiaan toisesta. Omien tuntemuksien ja tunteiden kertominen toiselle luo varmuutta henkisestä läsnäolemisesta. Alussa on hyvä tapailla ja keskustella paljon, tutustua toiseen. Se arki ja omat menot yms. tulevat varmasti myöhemmin ajankohtaisiksi.
Mistä johtuu että jotkut miehet tai naiset eivät osaa jättää kanssaihmisään rauhaan?Lähestymiskielto on ainoa tapa säilyttää miehen koskemattomuus,ettei naarastassu raapaise viatonta untuvikkoa.