ATM- oli hintelä ja hiljanen nörtti kun taas YTM oli KOVIS.. Nainen haluaa aina KOVIKSEN!! 1990 luvulla yläasteella tuleva YTM oli KOVIS!! sillä oli kirejät mustat farkut,korvis korvassa ja se oli jengijätkä! sille ei aukonut kukaan ym!
ATM ja YTM yläasteelaisena
NainenHaluaaKoviksen
14519
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olen 26-vuotias ja omaa elämääni esimerkkinä pitäen voisin pistää pienen vastalauseen.
Pahimmat kovikset ovat nykyään alkoholisteja ja oikeasti säälittävän oloisia juoppoja, joille ei irtoa yhtään mitään. Käännekohta tuli siina vähän yli 20v.
Pahimmat luuserit ovat pysyneet pääosin luusereina ja yt-miehet ovat tulleet niistä komeista ja sosiaalisista keskihemmoista, jotka eivät juurikaan rällästäneet kouluaikoina.
Mun yläasteen kovimmat jätkät ovat jo mullan alla. Yksi ajoi kännissä betonipilariin, toinen kuoli kun kuskinsa ajoi kamoissaan mutkasta ulos. Jositakin keskiluokan hissukoista on tullut vaikka mitä ja kyllä niistä fiksuimmista koviksista, siis niistä joiden touhu ei sentään ollut ihan älytöntä, on joku päässyt aika pitkällekin, jos ylä-asteen jälkeen tajusivat mennä lukioon ja miehistyivät kunnon seurassa.
"Pahimmat kovikset ovat nykyään alkoholisteja ja oikeasti säälittävän oloisia juoppoja, joille ei irtoa yhtään mitään."
Ja osa on puhtaita narkkareita.
Mutta kyllä kaikkein parhaiten menestyneilla naistenmiehillä on ällliä, hyvä koulutus, hyvät duunit, hyvä fyysinen kunto, viimeisen päälle seuramiehiä ja sulavia käytökseltään. Eivätkä he olleet nuorina mitään pikkukrimejä.
YTM:t ovat suurimmaksi osaksi niitä fiksuja, urheilullisia ja komeita kavereita, joilla on kunnon kasvatus ja sulavat käytöstavat, ja jotka ovat aina menestyneet koulussa. Heillä on oikeastaan aina ollut hyvä itsetunto, koska vanhemmat ovat aina hyväksyneet heidät. Yläasteella he eivät vain olleet tyttöjen mielestä tarpeeksi "jännittäviä", koska he olivat hyvätapaisia ja hoitivat koulun kunnolla. Joskus lukiossa heillä on saattanut olla pieni kapinavaihe, mutta se on mennyt nopeasti ohi. Lukion jälkeen hyvä koulutus ja hyvä työpaikka. Naiset kiinnostuvat näistä yleensä fuksivuonna, jolloin pimperoa saa enemmän kuin jaksaisi naida. Tässä vaiheessa moni heittäytyy pelimieheksi.
Pieni osa YTM:stä on entisiä yläasteen koviksia. He ovat todella älykkäitä kavereita, joita ei vain koulu silloin kiinnostanut. Eksyivät kuitenkin lukioon ja rämpivät sen läpi. Jossain vaiheessa ovat aikuistuneet (vaikka eivät he koskaan niitä pahimpia tupauunoja olleet), hommanneet koulutuksen ja hyvän työn, alkaneet kuntoilla. Kaatavat nyt naisia ihan niinkuin yläasteellakin.
Suurin osa yläasteen koviksista löytyy jostain lähiöpubista aina pe- ja la-iltoina. Tekevät jotain huonopalkkaista varastoduunia ja saattavat silloin tällöin puheenlahjoillaan saada keskitasoisen naisen pantavaksi. Kroppa ei heillä enää ole kunnossa, koska ryyppääminen ja rööki ovat kiinnostaneet urheilua enemmän. Koska ulkonäkö ja status ovat mitä ovat, näiden on enää turha haaveilla parhaista naisista. Elämän huippuhetket ajoittuvat yläasteelle, jäljellä on enää vain tasainen ja kostea pulkkamäki hautaan. Tällaisia on selvästi suurin osa yläasteen koviksista.
Osalla koviksista menee vielä huonommin. He ovat alkoholisoituneet, syrjäytyneet, tekevät pikkurikoksia, huumeet ovat vieneet, kiven sisässä tai haudassa. Nämä ovat kuitenkin pieni osa koviksista.
Tämä on hyvä analyysi tiettyjen ryhmien osalta, mutta siitä puuttuu se kohtalo, mikä odottaa isointa osaa yläasteen koviksista. Jossain vaiheessa he viisastuvat ja rauhoittuvat. Joku saa järkensä jo ammattikoulussa tai lukiossa, joku intissä tai heti sen jälkeen, joku vähän myöhemmin. Mutta suunnilleen 20-iässä /- pari vuotta. Näistä tulee sitä porukkaa, jolla on perhe, rivitalonpätkä, farmariauto, kultainen noutaja jne. Ovat jääneet pois pariutumismarkinolta aika pian rauhoittumisensa jälkeen löydettyään oman kultansa ja keskittyvät perhe-elämään. Näissä analyyseissa heidän luetaan perus-KTM:ksi. Näillä on kolmeakymppiä lähestyttäessä enää hyvin vähän yhteistä älykkö-kovisten, lähiöpubi-kovisten tai rappio-kovisten kanssa. Tästä isosta ryhmästä ei netin analyyseissa puhuta, koska se ei ole kiinnostava. Ne kovikset eivät saaneet "ansionsa mukaan" (=menneet rappiolle) eivätkä loistakaan (=älykkö-kovikset). Tämä ryhmä sekoittuu täysin siihen harmaaseen teini-iän massaan, josta myöskään ei puhuta, vaan todetaan yksikantaan vain termi KTM.
YTM:stä ihan samaa mieltä. Fiksuus, komeus ja urheilullisuus kantavina voimina nämä porskuttavat läpi lukiot, intit ja opiskelut. Joku heittäytyy pelimieheksi, joku löytää omansa siinä vaiheesssa, kun tilanne on parhain. Viimemeksimainitut ovat niitä, joiden hääkuvia voi kesällä viikonloppu sanomalehdistä ihastella - miten upea pari!
Edellä mainitut KTM:t (olivat sitten yläasteen taviksia tai koviksia) ovat se hääkuvien tavispari. Mutta joskus kiitos meikkien ja mun stailaamisen, voi ihmetellä miten tuommoinen mies on saanut tuommoisen naisen (marketissa tavatessa vaikutelma on toinen). Lähiöpubi-kovikset tai rappio-kovikset eivät sitten juuri hääkuvia julkaise. No, se siitä. Pitäisi kai joskus kirjoittaa analyysia hääkuvien perustella. Mutta ei ehkä kannata, koska se edustaa vain pienen pientä otosta parisuhteista. Tuli vain viime kesänä mieleen nämäkin ajatukset...
Edelliset 2 analyysiä menneet mielestäni tosi napppin!
Asiallisia kirjoituksia!
Tuo pitää niiiin paikkansa. Itse kävin pitkästä aikaa kotikonnuilla, mistä suurin osa kavereista on lentänyt jo maailmalle. Niin siellähän nämä "kovikset" istui kantabaarin edessä sen näköisinä, ettei ole töitä tehty vuosiin ja että on kuppi maistunut. Tunsi kyllä hiukan ylevyyttä kävellessään sen pahimman isottelijan ohi, jonka uho oli taantunut oksennukseksi takin rintamuksella.
Voi sanoa niile, jotka näihin aikanaan rakastui, sitä saa mitä tilaa! Nyt nuo prinsessat on hirviökakaralauman vahteina kun miehensä dokaavat. Käyvät sossun luukulla viikottain ja varmasti miettivät ihannemiehensä uusiksi.
Varmasti ajan kuluessa osa yläasteen koviksista ja taviksista lähenee toisiaan. Eikä tuo lähiöpubiura ole pelkästään kovisten uhkana, vaan kyllähän sinne voi päätyä aivan yhtä hyvin yläasteen tavikset.
Ironista on, että monesti siinä tavisten hääkuvassa saattaa olla entinen kovis ja tavistyttö, joka kovikset ovat kiusanneet yläasteella. Tai miksei kiusattu tavispoika ja entinen kovistyttö, mutta tämä on varmaankin harvinaisempaa.
Hääkuvanalyysia olisi kiinnostava lukea.
ajan sivuun nähty. Musitan kuinka yhdestä kaverista, joka oli hirveen hiljainen hissukka ylä-asteella, kuoriutu sitten yliopiston fuksivuonna ihan käsittämätön naistenmies. Kaveri kun vaihtoi ympyröitä, vaatekaapin sisällön ja asenteenkin.
Olin lähes hyvä oppilas ja myös koulukiusattu y.a. Pääasialliset kiusaajat ei taineet edes koviksia olla. Olin liian harmaata massaa ilman mielipiteitä, liian kiltti kaikille. Hammasta purren selvitin sen koko yläasteen, kai se jotain lujuutta kehitti. Taisin loppuaikana jo vastaan pistää. Se oli kanssa outoa että omat luokka kaverit ei jeesanneet kovinkaan paljoa, vaikka tilanteita varmaan näkivät. Hiljainen hyväksyntä vai eivät uskaltaneet, sitä en tiedä. En kuitenkaan ollut oman luokan sisällä syrjitty .
Jatkokoulujen ja intin aikana etenkin (nämä meni hyvin) aloin kehittyä tavallaan koviksen suuntaan. Olin ehkä erikoinen positiivisesti, mutta en enää se yläaste-nynny jota haukuttiin typerillä asioilla.
Näitä tapauksia pääsin itsekkin näkemään intissä, muutamaa taisin jeesatakkin hieman....tosin mitään/ketään en itse kiusannut, ainoastaan mua yrittäneitä hiukan hätyyttelin kauemmaksi, sanoin ihan heti suoraan vastaan. Toimi. Sain hommattua ihan ok kavereita näissä, oli siellä looserimpia tapauksia.
Pariutumismarkinat ei ole kummoisesti kiinnostaneet. En tunne vieläkään pakottavaa tarvetta siihen muija vauva koira-ollaan ikionnelliset-pakettiin. Niin hassulta kuin se kuulostaakin. Tosin mahdollista toki jos kohdalleen kolahtaa kaikki asiat. tottakai nainen elämänkumppanina on kiinnostava joskin eri asioihin painottuen. Tekisi mieli painaa deleteä tälle tekstille.
Sitten on myös niin, että statukset eivät pysy aina samoina.
KTM:ien osalta muutos ei vaikuta suurelta. Useimmat heistä ovat ikäluokassaan KTM:iä yläasteelta hamaan hautaan. Se johtuu kahdesta asiasta. Ensiksi heidän olotilansa on ihan mukava, vähintään siedettävä. Heillä ei ole motivaatiota tavoitella YTM-asemaa, koska se vaatisi liikaa vaivaa. Toisaalta heillä on kyky välttää mokia, jotka voisivat pudottaa ATM-luokkaan. Osa KTM:stä kuitenkin parantaa edelleen asemiaan statuksen nousun, varallisuuden ja ennen kaikkea näihin liittyvän sosiaalisten suhteiden ja taitojen kehittymisen kautta. Tämä tapahtunee tyypillisimmillään opiskeluajan ja keski-iän väliin jäävän ajanjakson aikana. On kuitenkin huomattava, että harva KTM mittaa statuksensa nousua parisuhdemarkkinoilla. Siihen ikään mennessä he ovat tottuneet KTM-asemaansa – hehän ovat pitäneet sitä itsestäänselvänä yläasteelta saakka. Enemmistö on jo vakiintunut siinä vaiheessa, kun status nousee riittävästi tarjotakseen edellytyksiä YTM-tasolle. Harva on valmis rikkomaan perhettään tai edes kokeilemaan. Tämä joukko ei ole lukumääräisesti kovin suuri. On nimittäin niin, että korkean statuksen ja/tai varallisuuden samoin kuin hyvien sosiaalisten taitojen taustalla on usein niitä ominaisuuksia, jotka tekevät YTM:n jo teini-iässä (fiksuus, hyväkäytöksisyys, komeus, sporttisuus ym. aikaisemmissa viesteissä mainitut ominaisuudet).
Itse asiassa yksi parisuhdemarkkinoiden tutkimaton alue ovat piilevät YTM:t – onko heitä? Jotkut analyytikot ovat taipuvaisia uskomaan, että YTM:ien osuus on pieni, korkeintaan samaa luokkaa "parantumattomien" ATM:ien kanssa. Monet uskovat myös, että KTM:t olisivat asemaltaan lähempänä ATM:iä kuin YTM:iä. Itse uskon, että on pienehkö joukko KTM:ksi itsensä kokevia, joista moni nainen olisi kiinnostunut ilman että kyseiset miehet sitä itse huomioivat. Nämä ovat edellä kuvattuja, alkujaan KTM:iä, joiden status on noussut.
YTM:ien aseman lasku on lukumääräisesti vielä harvinaisempaa kuin KTM:ien nousu. Mutta se on näkyvää. Yleensä kyse on sitä, että yläasteen kovis-YTM:n päätyy lähiöpubiin tai kokonaan rappiolle. Mutta ensinnäkin kovis-YTM:iä on vähän (koska suurin osa yläasteen koviksista on KTM-luokkaa ja sellaisina pysyvät – useimmat viisastuvat sitten aikanaan) ja toiseksi osa heistä (älykkö-kovikset) säilyttävät YTM-asemansa. Rappiolle joutunut kovis-YTM huomataan – osa pitää hänen kohtaloaan aivan oikeutettuna karujen yläastemuistojen vuoksi. Mutta näitä tapauksia on vain vähän. Vielä marginaalisempia ovat tapaukset, joissa YTM muista syistä menettää statuksensa. Kyseeseen tulevat korkeintaan vakavat sairaudet, onnettomuudet, hurahtaminen johonkin outoon uskoon/ideologiaan jne.
Sen sijaan ATM:ien nousu KTM-luokkaan on (tai oli) yleinen aseman muutos. Se tapahtuu lukiossa tai ammattikoulussa, vielä useammin sen jälkeisinä opiskeluaikana. Joskus se tapahtuu vasta työelämässä – aikaisemmin niin kävi ehkä useastikin, mutta nykyään kun opiskeluaika jatkuu lukion/ammattikoulun jälkeen, niin harvemmin. Aseman nousu johtuu siitä, että ATM:ksi päätynyt pääsee uusiin sosiaalisiin piireihin, joissa vapautuu vanhoista rasitteista. Valitettavasti tämä aseman nousu on kuitenkin käynyt 2000-luvulla harvinaisemmaksi. Taustalla on liiallinen vertaistuki. Nettiviestinnän yleistyminen on tehnyt nuorille ATM:ille mahdolliseksi löytää kohtalotovereita kautta maan ja jopa kansainvälisesti. Periaatteessa kuulostaa hyvältä, eikö vain?
Mutta, mutta... Aikaisemmin tällainen syrjitty ATM oli yksin tai pienessä vertaistensa joukossa. Hänellä oli sisäsyntyinen halu päästä pois niistä piireistä. Ja sen hän useimmiten teki. Nyt ATM:n näkökulmasta näyttää siltä, että vertaisia on paljon. Hän jämähtää piireihin, joissa on helppoa olla "omana itsenään", mutta jotka eivät tarjoa parannusta omaan asemaan (vrt. juopporemmit). Ehkä hän jopa alkaa "järkeillä", että kun kohtalotovereita on niin paljon, on oman aseman parantaminen tilastollinen mahdottomuus. Kuitenkin hänen 10 vuotta vanhempi serkkunsa onnistui täsmälleen samassa asiassa!
No niin. Tällainen analyysi taas. En muuten ole nainen, vaikka joku sellaista epäili. Siksi kirjoitan vain miehistä. Naisten keskuudessa varmasti on samanlaista tasoerottelua ja sen muuntumista, mutta en ole kovin hyvin perillä siitä. Arvailuja minulla on, mutta ei omakohtaista kokemusta. Koulutusfetissiäkään minulla ei ole. Kouluja on tullut käytyä keskiverto määrä, osa hyödyksi, osa turhaan. Mutta koulutusaika osuu ihmisellä siihen ikäkauteen, kun parisuhteisiin pyrkiminen on vilkasta. Samana ikäkautena, teini-iästä opiskeluaikojen päättymiseen saakka, myös osuu persoonan muotoutuminen, mitä tulee parisuhdeasioihin. Siksi moinen "koulutusfetissi".
Hmmm... ei varmaankaan enää 90-luvulla ollut kireitä mustia farkkuja, jos ei ihan alkuvuosista puhuttu. Yläasteen "kovikset" löytyvät nykyään rautakaupan apulaispojista, jos edes sieltä.
Ovat naisia. naisilla on joku KÄSITTÄMÄTÖN .. KOULUTUS-FETISSI!
Ei naisilla ole koulutusfetissiä, vaan kyse on yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesta asemasta eli statuksesta. Yhteiskunnallisessa hierarkiassa nouseminen yleensä edellyttää koulutusta. Kun naiset arvostavat miehen korkeaa asemaa, se saattaa vaikuttaa siltä että naiset arvostaisivat koulutusta. Lastentarhanopettajalla ja juristilla on samantasoinen koulutus, mutta kumpi mahtaa olla statusarvoltaan korkeampi?
Samalla logiikalla voisit väittää, että naisilla on autofetissi. Suurin osa naisista ei kuitenkaan ymmärrä mitään autoista tai välitä niistä. Naiset pitävät miehistä, joilla on varaa hankkia kallis auto, koska se kielii korkeasta asemasta. Auto vain on huonompi indikaattori, koska sen voi ostaa velaksi, ja toisaalta korkeassa asemassa oleva mies ei välttämättä välitä autoista. Suomalaisia tutkintoja ja tai opiskelupaikkoja ei voi ostaa.
Hierarkiassa voi tietysti nousta myös ilman koulutusta, mutta se on epätodennäköisempää. Jos otetaan kolme 22-vuotiasta kaveria, joista yksi opiskelee lääketieteellisessä, yksi on perustanut oman putkifirman ja yksi on lupaava laulaja-kitaristi ja pyörittää bändiä. Koska putkimiehen ja muusikon onnistuminen on epävarmaa, heillä on ainakin vielä toistaiseksi alempi status kuin tulevalla lääkärillä. Kun nämä kaverit ovat 40-vuotiaita, miljoonien liikevaihtoa pyörittävän putkifirman toimistusjohtaja voi olla terveyskeskuslääkäriä halutumpi statukseltaan, ja vastaavasti kummatkin ovat korkeammalla kuin lähiöpubissa satunnaisia keikkoja soittavan punkbändin laulaja-kitaristi. Mutta yhtä hyvin putkifirma olisi voinut kaatua ja bändi nousta maailmanmaineeseen.
Haluaa koviksen....siis senkö joka haistatteli ja sätti rumaksi naista koko koluajan ja kehtasi tulla sitten myöhemmin kertomaan kuinka kaunis tämä on. Ai senkö koviksen? Juu, ei kiitos. Kukaan fiksu nuori nainen ei ota seurakseen uhoavaa idioottia, joka muiden kustannuksella pönkittää omaa egoaan!