Yhteistä eloa kului n. seitsemän vuotta, jota ennen jo olimme tunteneet kavereina useita vuosia(Olemme siis 48v ja 58v.)
Ero tuli lopulta lähinnä kumppanini hallitsemattomasta alkoholinkäytöstä (ei väkivaltaa tms) ja sen tuomista muista ongelmista, joista vuosien varrella kyllä keskusteltiinkin usein (jatkuva rahattomuus, erektohäiriöt ym ym.) Minä siis lopetin suhteen.
Olemme edelleen erittäin hyvät ystävät, ero sujui ilman isoja tragedioita (toki sattui, varmasti puolin ja toisin, mutta tunnetasolla) Yhteiset tutut alkoivat tajuta tilanteen vasta puolenvuoden jälkeen...en tiedä, tajuavatko oikein edelleenkään.
Uudet kumppanit eivät kuitenkaan tahdo millään sisäistää asiaa, että exäni on yksi parhaista ystävistäni (samaa on näkyvillä hänenkin kumppaneissaan). Seksi oli jo suhteen aikana olematonta, joten siihen ei ole mitään kaipuuta.
Mitä ihmettä? Olemme kaikille avoimia, "vanha suola" ei janota, mutta käymme edelleen mielenkiintoisia rakentavia väittelyjä/keskusteluja milloin mistäkin asiasta. Autamme toisiamme käytännön asioissa jos tarpeen. Juhliin kutsutaan "avec" periaatteella aina myös uusi kumppani. Mielestäni molemmat suhtaudumme toistemme uusiin kumppaneihin avoimesti ja iloisesti.
Mikä ihmeen uhka on kumppanin ex? Olkaa iloisia, jos kumppanillanne on hyvä ja ystävällinen suhde exään/exiin.
Olen jo vähän huolissani, sillä toivoisin hänenkin onnistuvan uusissa naissuhteissaan, mutta näytän tuottavani isoja ongelmia, vaikka tietoisesti otan välimatkaa (haluamattani) En haluaisia tuota hienoa ihmistä pois ystävistäni, mutten toki haluaisi olla esteenä hänen onnelleen.
Eromme jälkeen elämässäni on nyt toinen suhde meneillään. Ensimmäinen kaatui omaan mahdottomuuteensa muista syistä, kyse ei ollut miehen mustasukkaisuudesta. Heppu suhtautui hienosti niin exään, kuin muihinkin miespuolisiin ystäviini. Nykyinen käy kuumana jo, jos "exexä"ltä tulee joku facebook vitsi (naamakirjassani on ex, hänen aikuiset 3 lastansa, sekä myös lasten äiti, exäni aviovaimo yli 20v. ajalta. Hieno nainen siis, olivat eronneet vuosia ennen meidän tapaamistamme)
Tulihan höpistyä... pakko oli johonkin purkaa, kun exän uus temppuilee ja "oma nyk" taas käy kuumana... tosin tällä kertaa yleismustiksena...
Ero tuli lopulta lähinnä kumppanini hallitsemattomasta alkoholinkäytöstä (ei väkivaltaa tms) ja sen tuomista muista ongelmista, joista vuosien varrella kyllä keskusteltiinkin usein (jatkuva rahattomuus, erektohäiriöt ym ym.) Minä siis lopetin suhteen.
Olemme edelleen erittäin hyvät ystävät, ero sujui ilman isoja tragedioita (toki sattui, varmasti puolin ja toisin, mutta tunnetasolla) Yhteiset tutut alkoivat tajuta tilanteen vasta puolenvuoden jälkeen...en tiedä, tajuavatko oikein edelleenkään.
Uudet kumppanit eivät kuitenkaan tahdo millään sisäistää asiaa, että exäni on yksi parhaista ystävistäni (samaa on näkyvillä hänenkin kumppaneissaan). Seksi oli jo suhteen aikana olematonta, joten siihen ei ole mitään kaipuuta.
Mitä ihmettä? Olemme kaikille avoimia, "vanha suola" ei janota, mutta käymme edelleen mielenkiintoisia rakentavia väittelyjä/keskusteluja milloin mistäkin asiasta. Autamme toisiamme käytännön asioissa jos tarpeen. Juhliin kutsutaan "avec" periaatteella aina myös uusi kumppani. Mielestäni molemmat suhtaudumme toistemme uusiin kumppaneihin avoimesti ja iloisesti.
Mikä ihmeen uhka on kumppanin ex? Olkaa iloisia, jos kumppanillanne on hyvä ja ystävällinen suhde exään/exiin.
Olen jo vähän huolissani, sillä toivoisin hänenkin onnistuvan uusissa naissuhteissaan, mutta näytän tuottavani isoja ongelmia, vaikka tietoisesti otan välimatkaa (haluamattani) En haluaisia tuota hienoa ihmistä pois ystävistäni, mutten toki haluaisi olla esteenä hänen onnelleen.
Eromme jälkeen elämässäni on nyt toinen suhde meneillään. Ensimmäinen kaatui omaan mahdottomuuteensa muista syistä, kyse ei ollut miehen mustasukkaisuudesta. Heppu suhtautui hienosti niin exään, kuin muihinkin miespuolisiin ystäviini. Nykyinen käy kuumana jo, jos "exexä"ltä tulee joku facebook vitsi (naamakirjassani on ex, hänen aikuiset 3 lastansa, sekä myös lasten äiti, exäni aviovaimo yli 20v. ajalta. Hieno nainen siis, olivat eronneet vuosia ennen meidän tapaamistamme)
Tulihan höpistyä... pakko oli johonkin purkaa, kun exän uus temppuilee ja "oma nyk" taas käy kuumana... tosin tällä kertaa yleismustiksena...
Vastaukset 19
Vanhimmat
nykyinen parisuhteesiko vai ystävyys exän kanssa. On täysin luonnollista toisen tuntea mustasukkaisuutta entisiä puolisoja kohtaan, vaikka itsellesi se ei olisikaan ongelma. Sehän vain kertoo siitä, että hän välittää sinusta paljon. Sinun olisi syytä miettiä, haluatko satuttaa nykyistä puolisoa ylläpitämällä yhteyttä exääsi, jos se häntä niin häiritsee. Sinulla on varmasti muitakin ystäviä?
Ja luulenpa, että tässäkin asiassa aika parantaa haavat. Pidä etäisyyttäsi exääsi, kunnes tilanne rauhoittuu. Ehkä puolisosi ajan mittaan luottaa sinuun tarpeeksi, ettei hänen tarvitse tuntea enää aiheetonta mustasukkaisuutta.
kumppanit ne vain tuppaavat olemaan mustasukkaisia, sille ei oikein voi mitään.
Mutta jos tosiaan et haikaile exäsi perään, etkä varsinkaan sänkyyn hänen kanssaan, niin luulen että nuo uudetkin sen huomaavat ajan mittaan. Että ystäviä vain olette.
Liittonne vaikuttaa olleen enemmän kaverillinen kuin intohimoinen? minusta ystävyys tuolloin voi hyvinkin jatkua eron jälkeen.
Monet kun ovat eronneet intohimoisista ja rakkauden paloa täynnä olevista suhteistaan, on ollut pettämistä sun muuta, niin tällaiset eivät varmaan helpolla sitten ymmärrä että jotkut oikeasti voivat olla ystäviä eron jälkeen (koska eivät itse ole sellaista kokeneet). Luulevat että siihen ystävyyteen täytyy sisältyä jotain muutakin.
Etköhän löydä vielä miehen, jolla ei ole erityisempää mustasukkaisuusongelmaa. Mielestäni parempi olla sitoutumatta mieheen, joka sanelee ystäväpiirisi. Itse et taida mustasukkaisuutta pahemmin tuntea, kun olet entisen miehesi entisen vaimonkin ystävä. Itsekään en ole pahemmin mustasukkainen, enkä ymmärrä, miksei vastakkaisen sukupuolen tuttavuuksia saisi olla. Eihän entisellä miehelläsi edes pelaa, mikä uhka hän nykyisellesi on? Itse olisin mieluusti ystävä (tai edes puheväleissä) entisen mieheni kanssa, mutta hän haluaa pysyä vihamiehenä.
Nyk ei oikein ymm et lasteni mama on yhä tärkeä ystäväni.
Paljon yht asioita kuten viel omaisuutta hoidettavana.
Ehkä se siitä viel!??
Yli 30v yhdess ja ero tulee.
Kuin maailmanloppu!
Rakkautta paljon jäljel.....
Pitäskö vihata?
Minä erosin 2 vuotta sitten. Entinen avomieheni oli todellakin jo pelkkä ystävä suhteemme aikana. Seksiä meillä ei ollut varmaan 10 vuoteen. Nykyisin viesteilemme silloin tällöin ja hänen vaimonsa on myös ystäväni. Exän suvun kanssa olen yhteydessä paljon. Myös nyxän exän kanssa olemme ystäviä. Ei ole kenelläkään hinkua toistensa kanssa petiin, miten voikin joidenkin ajatukset kulkea niin alapäässä että kuvittelevat meidän harrastavan kimppakyytejä? He vissiin itse menevät sänkyyn kenen kanssa tahansa. Itselleni exäni on kuin veli, en voisi kuvitellakaan mitään fyysistä.
Jos ottaisin uuden miehen, kuvittelisin että olisin mustasukkainen esim. baariilloista joissa pyörisi naisia ympärillä tms. Tai jos mies selvästi haikailisi exänsä perään.
En ymmärrä miksi erota jos vielä seksi sujuu ja rakastaa. Ellei ole jotain väkivaltaisuutta tai alkoholia mukana.
Luin ekeksi vaan tuon otsikon, ja voin todeta, että kyllä siinä pimppis kaipaa taas treenausta!!!Luen kohta koko jutun sun tekstin siis, älkääkä tuosta pimppis ilmaisusta suuttuko..teki vaan mieli tokaista niin - lukematta, koska niinhän se on!!!!!!T.u.i.d.e. haluaisin muuten vieläkin unelmissani uida appelsiinimehussa-toistan...-UIDA APPELSIINIMEHUSSA!!!!!!!
kaikkien erot on niin erilaisia, minä en todellakaan voi olla ystävä exälle enkä sen uudelle( vanhalle) muijalle Koska molemmat piti minua pilkkanaan ,naurunalaisena ja säälin kohteena 2v.
Exä myös hyödynsi minua taloudellisesti jonkin aikaa.Toivottavasti en ikinä törmää häneen missään.
minäkin tulen exäni kanssa mainiosti toimeen ja viihdymme hyvin yhdessä. Hänen ukkonsakin on tajunnut, etten mä ole iskemässä exää tms.
Vimeisimmässä suhteessa kultani ei kestänyt oikein ko. ajatusta, joten katkaisin exääni yhteyden, mutta taas ollaan yhteyksissä käydään baareissa syömässä jne.
Jotenkin huvittavaa, kun varsinkin miespuolisilla kamuilla tuntuu olevan omia mielleyhtymiä mikä on jutun nimi. Jos koitan selittää niin eihän ne usko. No eipä se minua häiritse katselkoon lisää telkkua =D
on hyvä väli ex:ään-taitaa olla 250km....hehe heh
En ymmärrä että jos erotaan niin miks täytyy olla tekemisissä ex:än kanssa(jos on yhteiset lapset pieniä niin se on eri juttu),eihän sitä vihoissaan tartte tietenkään olla,mut miks täytyis tietää exän asioista-uteliaisuuttaanko??
vaikka "suhde" katkeaa, miksi ei voi olla ystävä ? Ei myöskään ymmärrä ylenpalttista mustasukkaisuutta moisesta.... Vaikka avioliitto/avoliitto jne katkeaa - eihän se tarkoita , ettei pitkällä historialla voisi ystäviä olla ?!?! teinimeininkiä ja huonoa itsetuntoa nuo ylenpalttiset mustikset ?
Miks vasta sitten kun suhde oli katkaistu se oikeesti alkoi. Rakastaako x vierata pimmppiä niin paljon . Nyt vasta suhde tuntuu elävän. On tää yhtä helvettiä.
YRITIN OLLA "YSTÄVÄ" EX: N KANSSA YLI 10 V!! EN SAANUT MUUTA KUIN JÄITÄ NISKAAN..KAIKKI KAATUI MUN PÄÄLLE. HÄNEN PITI SAADA TIETÄÄ KAIKKI MINUSTA JA TEKEMISISTÄNI JA ITSE ELI OMAA ELÄMÄÄNSÄ. HÄN ITSE LÄHTI JA JÄTTI MEIDÄT, PERHEENSÄ JA NYT PAASAA JOKAPUOLELLA YKSINHUOLTAJA ÄITIEN HEIKKOUTTA!! MEITÄHÄN EI OLISI ILMAN NOITA ÄLYPÄITÄ JOTKA VAAN HALUAVAT KAIKEN!!! ENÄÄ EI JAKSA YMMÄRRYSTÄ ANTAA TOLLASELLE...AIKANSA KUTAKIN..EI YSTÄVYYTTÄ, EI KAVERUUTTA, EI MITÄÄN..EI MUSTASUKKAISUUTTA...PAITSI HÄNEN PUOLELTAAN....EI EDES ELATUSMAKSUJA..EN EDES HALUAIS. LAPSIA EN VAIHTAIS, HE OVAT SYYTTÖMIÄ. JA NIISTÄKIN HÄN ON MUSTASUKKAINEN, PIKKASEN LIIKAA OLLEET ÄIDIN KANS TEKEMISES..ISOT LAPSET..HUH HUH. ELI IHANAA KUN EX:T ON OLEMASSA, NIIN PALJON KUIN HEITÄ ENNEN RAKASTETTIINKAAN!! EIPÄ MENE ELÄMÄ ILMAN DIAGNOOSIA, SYVÄ MASENNUS...MUTTA VAIKEUKSIEN KAUTTA VOITTOON VAIKKA PILLERI KERRALLAAN;)
Olen samaa mieltä.Jos suhde menee poikki,niin ystävyys on silti mahdollista.Itselläni kävi niin,että sovimme exkumppanin kanssa,että ollaan aina ystävät,mutta hänen uusi tyttöystävänsä ei siitä pitänyt,koska on sairaan mustasukkainen ja siksi exä ilmoitti,etten voi soittaa,enkä lähettää edes merkkipäivänä korttia.Hän kuulemma joskus vastaa salaa minulle silloin kun pystyy.Hänen uusi tyttöystävänsä seuraa ja tarkkailee jatkuvasti,hänen puhelimen käyttöä sekä lukee postit.Niinpä siitä "ystävyydestä"ei sitten tullut mitään.Sääli vaan,että ihminen antaa alistaa itsensä niin perinpohjin.Toiset varmaan tykkää olla tohvelisankareita.Eräänlaista masokismia sekin kai.
sori mut näin elätään suomessa => teini12->torille->kavreit->viina tupakka seksi(kokemus!!)..suhde(kokemus)->ei toimii..huups->ero->uus suhde->laps->ero->rakkaus loppu huups!! i did it again:( isä juoppuja.. huups ei jaksaa..hävinnyt->yksinhuoltaja->lapset 18v (pakko)muutta pois->ero->yksin-> masento->depsressio->alkoholinen->koditon->112 hätä keskus/poliiiiisi torilta kotiin/potka..60 vanhakodiin matka..olkoon!---> valo merkki.. erä päivä päättyy!! huups.. no niiiin=> hautausmaan matkaa! HERÄTYYS SUOMI on vapaa "hautaus"maa (en yleistä)
T.ulkomaalainen tutkintaja.
Eroista suuri määrä johtuu kun nainen säästää itseään sille adonikselle, alkaa käydä tyttöjen kanssa kreikassa sekä Lapin laskettelu keskuksissa, siellä tulee uusi ukko ja vanha elää puuteessa, tai sitten pikku-jouluissa isketään pikku pomo petiin.Miksi uusi suuri suhde voisi toimia jos etsitään adonista ,Ne tahtoo naurattaa aikansa mutta kun harmaa arki alkaa ne häviää kuin pieru saharaan, yksi misu on saanut korvamerkin mitäs sitten, pitää tehdä liiton etteen töitä, meikata itseään antaa ukolle ja lempiä, lempiä elämä ei ole pihtareita varten, jos et pysty tai olet lepakko miksi teet miehet epätoivoisiksi, pysy naisten haaroissa ja ihaile aina vain nuorempaa ja mieti miksi itse olet niin hyvä.
varmaan joillekkin totta mutta mulla on aina vaan ollu huonompi suhde eron jälkeen ehkä johtuu siit etten pysty enää luottamaan tai muuta ku 7 kans olen ollu ja aina on jätetty koska toinen on löytäny uuden:(
Mun kävi niin että kun tuli ero, meni "ystävätär" ex:älle takaisin. En ollut mustasukkainen ennen enkä jälkeen. Enimmäkseen huvitti että hän oli pitänyt portin takaisin avoinna.
Minä tein aikoinani näin: erosin väkivaltaisesta ja läheisriippuvaisuussuhteesta eli vedin kalsarikännit YKSIN ja mietin todella tarkkaan MITÄ HALUAN ELÄMÄLTÄ!!! Kyllä se siinä itkun kanssa selväksi tuli MITÄ HALUAN ja sain viimesen kerran turpaani. Sitten tapasin todella MAHTAVAN miehen, joka ei voi ymmärtää, että naisia kohdallaan huonosti! Alkoholia ei tuon entisen sekopään kanssa voinut ottaa ollenkaan yhdessä, kun se sekosi heti ja alkoi syytteleen ihan ihme asioista, joita ei ollut tapahtunutkaan! Jätä se henneri ja itke pari päivää ja päätä,että se on nyt loppu. Vaihdan paikkakuntaa, kuten minä tein...USKALLA!!! Mieti mitä sinä hakuat todella!!!
Minä olin exäni paras ystävä 29 vuotta, kestin kärsivällisesti vuosikymmenten pihtaamisen/impotenssin, loputtoman itsekkyyden, umpimielisyyden ja piittaamattomuuden. Omassa päässäni kuvittelin välillemme enemmän, kuin mitä toinen pystyi antamaan. Lopulta exä hankki itselleen sivusuhteen, jota ei voinut antaa itselleen anteeksi - ja jätti minut kuin nallin kalliolle.
En todellakaan halua olla enää hänen ystävänsä, en edes halua nähdä häntä, eikä onneksi ole tarvinnutkaan. Puolentoista vuoden aikana en ole hetkeäkään kaivannut häntä takaisin elämääni. Kokeilkoon nyt siipiään!