Kaikki alkoi tästä, olimme ystäväni kanssa viettämässä iltaa, joka meni hiukan överiksi.
Tämän seurauksena kerroin miehelleni että olen pettänyt häntä aivan suhteemme alussa.
Mies suuttui, oikeututusti ja oli vihainen. Ymmärrän senkin.
Asiaa putiin ja kerroin että rakastan häntä. Enkä ole pettänyt häntä sen kerran jälkeen.
Yhteistä taivalta kun kumminkin on takana kohta 8vuotta, josta naimisissa 4vuotta.
Tänä aikana meille on syntynyt kaksi lasta. Kerroin miehelleni, etten koskaan olisi ollut mennyt
naimisiin hänen kanssaan enkä tehnyt lapsia, jos en olisi häntä rakastanut.
Luulin että kaikki oli hyvin, kunnes jälleen hän nosti kissan pöydälle ja alkoi lutkittelemaan.
Hän ei arvosta minun tekemääni työtä, en kuulema tuo leipää pöytään kun opiskelen. Opinnot
ovat loppu suoralla ja olen itseni mielestä tunut leipää pöytää.
Käynyt kaupassa, maksanut yhtiövastikkeen, lasten päivähoitomaksut ja kaiken muun mikä on
pitänyt.
Olo tuntuu riittämättömälle, minua ei arvosteta. Tappelemme melkein joka päivä, lapsien kuullen
emme juuri edes keskustele. Tiedän että lapset vaistoavat ettei kaikki ole hyvin.
Ehdotin parisuhdeterapiaa, kuulema jos asiat ovat niin huonosti on parempi erota.
Rakastan miestäni ja hän on minulle lapsien lisäksi kaikkeni.
Mutta tuntuu etten jaksa tätä tappelua, haukkumista enkä pahaa oloani.
Olen niin hukassa ja tuntuu ettei tästä ole muuta pääsyä kuin ero.
Tiedän tehteeni aikoinani väärin ja saa olla vihainen. Mutta jos hän antaa ymmärtää että
kaikki on hyvin ja kohta ne ei taas olekkaan. Jos voisin peruisin tekoni, mutta niin en voi tehdä.
Tämän seurauksena kerroin miehelleni että olen pettänyt häntä aivan suhteemme alussa.
Mies suuttui, oikeututusti ja oli vihainen. Ymmärrän senkin.
Asiaa putiin ja kerroin että rakastan häntä. Enkä ole pettänyt häntä sen kerran jälkeen.
Yhteistä taivalta kun kumminkin on takana kohta 8vuotta, josta naimisissa 4vuotta.
Tänä aikana meille on syntynyt kaksi lasta. Kerroin miehelleni, etten koskaan olisi ollut mennyt
naimisiin hänen kanssaan enkä tehnyt lapsia, jos en olisi häntä rakastanut.
Luulin että kaikki oli hyvin, kunnes jälleen hän nosti kissan pöydälle ja alkoi lutkittelemaan.
Hän ei arvosta minun tekemääni työtä, en kuulema tuo leipää pöytään kun opiskelen. Opinnot
ovat loppu suoralla ja olen itseni mielestä tunut leipää pöytää.
Käynyt kaupassa, maksanut yhtiövastikkeen, lasten päivähoitomaksut ja kaiken muun mikä on
pitänyt.
Olo tuntuu riittämättömälle, minua ei arvosteta. Tappelemme melkein joka päivä, lapsien kuullen
emme juuri edes keskustele. Tiedän että lapset vaistoavat ettei kaikki ole hyvin.
Ehdotin parisuhdeterapiaa, kuulema jos asiat ovat niin huonosti on parempi erota.
Rakastan miestäni ja hän on minulle lapsien lisäksi kaikkeni.
Mutta tuntuu etten jaksa tätä tappelua, haukkumista enkä pahaa oloani.
Olen niin hukassa ja tuntuu ettei tästä ole muuta pääsyä kuin ero.
Tiedän tehteeni aikoinani väärin ja saa olla vihainen. Mutta jos hän antaa ymmärtää että
kaikki on hyvin ja kohta ne ei taas olekkaan. Jos voisin peruisin tekoni, mutta niin en voi tehdä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
pettäminen tapahtui sinä päivänä kun kerroit hänelle. Et siis voi olettaa, että hän olisi välittömästi asian kanssa sujut. Tältä palstalta löydät paljon ajatuksia siitä, miltä tuntuu kuulla puolison pettäneen ja kauanko siitä selviämiseen menee.
Edessäsi on paljon katumusharjoituksia ja anteeksipyytämistä. Toivottavasti ne aikanaan auttavat. Sinun on ymmärrettävä, että miehelläsi saattaa olla tunne, että koko liittonne on perustunut valheelle, kun olet näin pitkään salannut tapahtunutta.
mitä tulee tapahtumaan
seuraavana hetkenä, seuraavana päivänä,
en voi muuttaa sitä pelkäämällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8326501/flat
Mikä sai sinut kaivamaan jonkun vanhan pettämisjutun ja pahoittamaan toisen mielen? Aika itsekästä ja lapsellista. Nyt siitä kärsii koko perhe.. Olisit vaan kärvistellyt itseksesi huonon omatunnontuskissasi ja ottanut siitä opiksesi..Itse olen pitkässä suhteessani pettänyt toista exäni kanssa yhden kerran,kun muistelin hänen kanssaan sexin olleen parempaa nuoruudessani ja kriisissä(joita on jokaisen liitossa!) sorruin hänelle sitten 20 vuoden jälkeen soittamaan ja tapaamaan ja se johti sänkyyn.. No seksi ei ollut hyvää ja yllätyin kun huomasin että nykyinen tyydyttää minut paremmin! Se kriisi päättyi siihen ja haikailut nuoruudenrakastetun perään myöskin! Mietin jonkun aikaa asiaa ja tulin siihen tulokseen,että tämä seikkailuni on MINUN kiirastuleni joka jäytää MINUA loppuelämäni. Kumppanini ja lapseni ovat siihen syyttömiä.
Arvostan nyt kumppaniani enemmän ja sexielämäämme.. Ja liittomme on minulle tärkeämpi kuin koskaan,jopa niin tärkeä,että vaikka valehtelen,jos asia tulee puheeksi. Ihmiselle pitää antaa yksi virhe anteeksi, mutta senkin antaa se ihminen itse itselleen jos pystyy,muita viattomia ei siihen tarvitse sotkea..
Nyt kun olet toisen mielen tarkoituksella pahoittanut, niin salli hänenkin käydä kauniin blondin kanssa vaikka pikkujoulussa ja kehoita tulemaan vasta aamulla kotiin ja nauttimaan sexin kaikista muodoista..
Varmaan itsekkin odotat aamulla sitten kahvin ja iloisen hymyn kanssa ja sovitte,että "nyt ollaan sitten sujut,vai?"...
tämä asia jäytää miestäsi! Siihen menee aikaa että hän pääsee siitä yli vaikka itse tapahtumasta on 8 vuotta, mutta hänhän kuuli siitä vasta nyt. Hänellä tulee olemaan tunteen purkauksia johtuen ihan siitä että olet häntä pettänyt. Jos teillä ei nyt eroa tule, niin kyllä asiat tuosta laantuvat ajallaan.
Siis todellakin pettäminen tapahtui miehellesi sinä päivänä kun kerroit. Ja mikä pahinta, hän katsoo omaa historiaansa nyt aivan uudenlaisin silmin. Ja näkee sen valheellisena ja hyvin erilaisena. Hän muistaa tunteita ja ajatuksiaan jotka osoittautuvat nyt vääräksi. Tilanne on melkein pahempi kuin se, että pettäminen olisi tapahtunut eilen. Hän joutuu miettimään, miten olet voinut valehdella kaikki ne vuodet? Vihkipallilla seissyt hänen vieressään pettäjänä jne.
Ja pettämisestä toipuminen vie aikaa. 1-2 vuotta. Lue mikä tahansa opas tai kirja. Luottamus ei myöskään koskaan palaa ennalleen. Olet näyttänyt, että pystyt pettämään, mutta myös valehtelemaan vuosikausia silmät kirkkaina. Jälkimmäinen on paljon pahempi asia. Olisi kannattanut pitää suu kiinni jos alussa ei ollut kanttia kertoa.
Ja toimit nyt aivan idiootitn tavoin. SINÄ et kestä???? Hei haloo! SINÄ olet nyt syypää ja sylttytehdas tähän tilanteeseen. Koita nyt katsoa oikeasti peiliin ja ottaa lusikka kauniiseen käteesi. Sinä saat nyt luvan kestää ja ottaa vastaan mitä tulee. Ja vastaan tulee todellakin paljon.
Meillä tarvittiin terapiaa ja mieheltä (pettäjältä) rautaisia hermoja, sillä niin rikki pettäminen repi minut, että olin ekan vuoden aivan tolkuton ja holtiton. Yhtenä päivänä rakastin ja kaikki tuntui hyvältä ja toisena vihasin, huusin, raivosin, paiskoin kamoja. Ja lapset kärsi aivan kamalasti. En vain osannut olla siinä järkevä. Vain petetty tietää miltä tuntuu, kun se maailman kaikista ihmisistä läheisin ja rakkain iskee miekan selkään ja paljastuu pettäjäksi ja valehtelijaksi. Se on kokemus, jota ilman haluaisi olla.
Mutta jos pettäjällä on tahtoa ja kykyä kantaa vastuu teostaan, voi kaikesta selvitä. Ennalleen ei mikään palaa. Täytyy rakentaa jotain aivan uutta. Uusi suhde. Ja siihen vierähtää helposti toiset 1-2 vuotta. Eli pitkä matka on edessä jos asiasta haluaa oikeasti päästä selville vesille.