ja epäily siitä mitä siellä sattuu.Tilanne on se,että mies ei lähde minun kanssani yhtään mihinkään,mutta omiin pikkujouluihin on menossa innosta hihkuen,ainakin lähes.Ehkä hieman jarruttaa innostustaan minun läsnäollessani,mutta töissä varmasti hehkuttaa,kuin poikanen.Yhdessä emme mene mihenkään.Ei jaksa,kuulemma.Noooh,,Vihastuttaa vain,tuo kun yhdessä emme koskaan käy missään.Mutta,ei siinä mitään,ollaan 51vkl vuodessa kotona ja tuijotetaan telkkaria ja juodaan pullo viiniä.Ei todellakaan sen kummempaa.Mutta on minullakin pikkujoulut.Luoja varmaan nähnyt tilanteeni ja järjestänyt ne samalle viikonlopulle.Aion todella pitää lystiä ja nauttia illasta.Mies näkee valmistautumiseni,koska poistumme kotoa samaan aikaan. .Otamme tyttöjen kanssa lasit skumppaa,ennen lähtöä,,tai parikin..Pettää en aio,koska kuitenkin rakastan miestäni,eikä tässä meidän porukassa ole kandidaatteja olemassa siihen puuhaan.Miehestäni en tiedä,heillä on kemut suuremmalla porukalla.Aina vannoo,että pettäminen on tyhmää,,mutta ne miehet tiedetään tilaisuuden tullen.Minä aion pukeutua todella sievästi,,uuteen pikkumustaan ja hieman jopa seksikkäästi.Haluan kerrankin näyttää hyvältä,kun johonkin kerran menen.Olenko naivi,vai mustasukkainen,,en tiedä mutta harmittaa tuo mies ja se mitä siellä puuhaa.Ehkä hänenkin leuka loksahtaa,kun näkee minut valmiina lähtöön,,vai mitä????
taas ne tulee,,pikkujoulut
mä vaan
9747
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sinullahan on oikein mukava parisuhde! Toivotan onnea ja menestystä kaikille tuleville yhteisille vuosille. Noin sitä pitää!
Eikö vaan olekkin,,oikein toimiva ja kerrassaan loistava suhde?Toisaalta olen korviani myöten kyllästynyt tähän paikallaan junnaamiseen.En tarkoita,että joka vkl pitäisi käydä josain hippaamassa,mutta joskus,edes joskus olisi mukava käydä jossakin.Yksi kaveripariskunta on vihjaillut monasti yhteisestä illanvietosta,johon mieheni vastailee,että kyllä se sopii.Myöhemmin häntä ei sanojensa mukaan voisi heidän seuransa vähempää muka kiinostaa ja suunitelmat jää siihen.Iltakaudet hän notkuu koneellaan,varsinainen seuramies siis,kotona ollessaan.Näistä meidän kiemuroista ja koukeroista voisin kirjoittaa,vaikka romaanin,mutta en tiedä helpottaisiko sekään.Mieheni on aiemmin ollut pahasti mustasukkainen.Voisiko tämä käytös minua kohtaa olla jotain sellaista,vai olenko vaan niin ikävä ihminen itse,että siksi käyttäytyy noin?Emme ole mitään nuoria enään,vaan keski-iän ylittäneitä kumpikin.Nyt kun taas on vkl,niin nautimme sen maagisen viinipullon,,mutta onneksi ne pikkujoulut tekee tuloaan kovaa kyytiä.Onnea ja menestystä tässä tarvitaankin.
Käytiin tuossa vaimon kanssa kunnolla juhlistamassa muutama viikonloppu sitten kunnon puitteissa. Rahaa paloi, mutta oli kyllä helevetin mukavaa. Tässä on ihan pari viikkoa kumpikin ollut kuin hangon keksi.
Kyllä ihminen pitää välillä repäistä arjesta irti.
..kuin lumiukko jos oikeasti uskot:
",,mutta ne miehet tiedetään tilaisuuden tullen"
..tuo kun ei ole millään muotoa sidottu sukupuoleen vaan ihmisen luonteeseen. Tai pikemminkin sen puutteeseen...
Pakko kysyä,että uskon oikeasti uskon? Siis uskon mihin?????
pihalla todella olen,mutta näissä Suomem olosuhteissa en lumiukkona....
Ei se pettäminen olekkaan sidottu sukupuoleen,mutta niinhän se aina menee,että naiset epäilee miehiään ja kyllä ne miehetkin epäilee naisiaan,vaikkeivat sitä muka näyttäisikään..
..pirunkaan vertaa järkeä olla suhteessa, jossa joutuu epäilemään toisen uskollisuutta?! En ainakaan itse tuhlaisi aikaani moiseen. Minä ansaitsen parempaa, susta en tiedä ku en sua tunne....
ei siellä välttämättä mitään tapahdu.Otaiisisti vaan
Kyllähän se niin on, että selvinpäin ollaan niin kunnollista kumppania, mutta kun pullo on aukastu ja humala huipussaan ja se arkena kurppahuulelta näyttävä työkamu on pikkujoulutunnelmassa todellinen kaunotar keltaisine hampaineen(hämärässä nekin näyttää niin freeseiltä..) niin munahan siinä alkaa seisoon ja se kotona odottava pirttihirmu unohtuu panon ajaksi.. Aamuyöstä sitte harmittaa,kun ei se pano niin hyvä ollutkaan ja tautikin ehkä tuli hommattua(kurppahuuli on antelias pimu..) Voi vehnä! Ja äitiähän siinä tulee sitte lopuksi ikävä..niin se menee..
Että sinun ei pitäisi olla miehesi kilpailija vaan kumppani. Parisuhteessa ei ole vaihtoehtoa kuin luottaa. Jos nyt epäilet omaa luottamiskykyäsi on ongelma sinun eikä se parane sillä että yrität tehdä miehesi mustasukkaiseksi näyttämällä mahdollisimman nätiltä lähtiessäsi omiin pikkujouluihisi. Nätiltä tietenkin on hyvä näyttää ja antaa pusu kullalle kun tämä lähtee juhliinsa ja toivottaa vilpittömästi mukavaa iltaa.
Ihmettelen myös sinun kyvyttömyyttäsi olla avoin miehellesi? Sinun pitää kertoa hänelle tarpeistasi hyvin vakavasti. Mitä auttaa kun täällä kitiset kuinka kiva olisi mennä yhdessä jonnekkin? Järjestä sinä se yhdessä meneminen jos se ei ole luontevaa miehelle tai kerro ainakin ääneen hänelle se mitä kaipaat.
Kerro myös mitä pelkäät ja että harmittaa nyt tämä sen intoilu pikkujouluista kun intoa ei näy sinun kanssa hippaamisesta? Asiat pitää sanoa niin kuin ne on ja ottaa vastaan mitä tulee.
Muista myös että toisen menettämisen mahdollisuus on aina olemassa tavalla tai toisella. Ei se välttämättä mene niin että joku muu nainen hänet nappaa.
Voi käydä niin että sinä rakastut toiseen, voi käydä ihan mitä vaan.
Kannattaa elää tässä ja nyt eikä miettiä ja epäillä mahdollista tulevaa jota ehkä ei tule?
Sitten harmittaa kun sekin aika meni miettimiseen kun olisi voinut elää ja nauttia.
Usko myös se että miehet on oikeasti paaaaljon yksinkeertaisempia kuin me naiset. (en tarkoita älyä vaan turhaa miettimistä ja vatvomista). Ei mies ensimmäisenä ajattele että kun sinä menet pikkujouluihin menet pitämään hauskaa ilman häntä. Mies voi oikeasti olla iloinen kun sinulla on hauskaa.