miten toimia kun anoppi määrää miten sinun pitäisi hoitaa lastasi?? kenellä menee herne nenään jos anoppi sanoisi sinulle että pistä lapsen päälle,mutta älä laita liikaa,,minä työntelen sitä vähän pihalla!!!
anoppi käskee miten hoidat lastasi!!
mimmi
11740
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
minulla ei tuollaisessa tilanteessa olisi ongelmana anoppi vaan oma äitini :) Kun hän yrittää uuden miesystävänsä kanssa juurikin tuollaisessakin tilanteessa inttää vastaan, kysyn heiltä että ovatko he joka päivä sen lapsen kanssa? Tietävätkö he,esim. miten "kuumaverinen" lapsi on? :) Minulle on äitini aloittanut juuri tuollaisen keskustelun että herranen aika, sinähän puet liian vähän lapsellesi ymsyms. Tuli kauhean pitkä litania väärin teosta yms. Kerran kysyin nuo ja totesin samaan hengenvetoon että jos otan ja menen lisäämään vaatetta, takuuvarmasti itkee vaunuissa kuumuuden takia. Ihan hikinen vauva sen jälkeen.
Toinen sitten. Olimme kesällä kahvilla eräässä paikassa, kun äitini miesystävä saapui. Alkoi syöttämään esikoiselleni kaikenmaailman herkkuja iltaseitsemän aikaan. Eihän se kauhean myöhäinen aika sinänsä ole, mutta kyseessä olikin 2v poika. Ensin hienotunteisesti mainitsin että ei tarvitse raahata niitä tikkareita, suklaita ja jäätelöitä pojalle. Ei uskonut. Sanoin vähän pontevammin. Ei uskonut. Sitten jo oikeasti alkoin raivostuakin kun mainitsin etten saa poikaa illalla kunnolla nukkumaan, koska vetää mahan täyteen herkkuja (tulee helposti mahakipeäksi ja sitten huudetaan ja kauan.) Uskoi itseasiassa vasta sitten kun korotin ääntäni ja kysyin tuleeko hän meille valvomaan mahakipuisen lapsen kanssa? :)
Ja ovat myöntäneet minun iän olevan merkittävä tekijä tässä. Sain esikoiseni 19v iässä ja kuvittelevat etten osaa lastani kasvattaa.
niin se taitaa yleensä mennä että "kokeneemmat" ajattelee että toi ei pärjää jos sitä ei neuvo ja ku ei sillä oo kokemusta ym..eivät odota että kysytään jos neuvoa tarttee,,eikös se äiti itse tunne lapsensa paremmin kuin kukaan muu??
Niinhän se on että kyllä se äiti tuntee lapsensa paremmin :) Tosiaan olen huomannut että ei tuo äitini ja hänen miesystävänsä ole ainoita jotka näin ajattelevat :/ Myös muu ihana sukuni on sillä kannalla. Juuri sillä verukkeella koska ovat vanhempia ja kasvattaneet jo omat lapsensa, eli siis kokemusta löytyy. No ei heillä ole kokemusta minun lapsista :)
Määrää! En oikein tuota käsittänyt määräykseksi, jos anoppi sanoo, että älä laita liikaa päälle lapselle.
Kyllä minulle anoppi on ehkä sanonut noin, ja sanonut monta muutakin asiaa kuin että, oletko muistanut antaa tarpeeksi juotavaa (silloin kun lapsi oli kipeä) tai onkohan lapsi saanut jo liikaa tai muuta sellaista vastaavaa.
Nuohan on vaan arkipäivän puhetta yleensä, ei noista kannata sieraimiaan täyttää herneillä... ei kukaan pysty jatkuvasti miettimään, että onkohan nyt oikeaoppisesti suhtauduttu... sen enempää anoppiin kuin miniäänkään.
En minäkään joka sanaa mieti, mitä sanon anopille, ja anoppi ei onneksi kelaa minun sanomisia. Eletään vain kuin normaalit ihmiset, jotka väliin puhuu yhtä ja väliin toista, eikä aina niin viisaitakaan.
Huumoria peliin, niin herneet lähtee siekuista.
juu,,ehkä hieman hankala selittää koko asiaa, että tilanne tulisi oikein selitettyä. se käskyttäminen tulee lähinnä siitä että kun hän sanoi että laita sille päälle,ni työntelen sitä vähä ulkona.. ja sen takia koska hän ei edes vaivautunut kysymään lupaa voisiko hän työntää vauvaa ulkona. minä nyt satun olemaan luonteeltani sellainen ku kyse oli alta 2kk ikäisestä vauvastani, etten sitä ois jokaiselle antamassa,, ja lähinnä se omavaltainen käytös että anoppi saa tehdä vauvani kanssa mitä vaan ja minulta ei kysytä edes suostumusta..ja kun anopin tuntee ni kyse oli todellaki määräämisestä..
kyllähän se määräämiseltä vaikuttaa... toisaalta... mummi ei ole kuka tahansa ihminen. Mummon asenteessa voi olla korjaamisen varaa.
Älä provosoidu kuitenkaan, vaan mieti jonkinlaista kompromissia, silloin ei ainakaan tule teinimäistä vaikutelmaa. Tuossa tapauksessa voit ottaa tilanteen haltuun vastaamalla ystävällisesti ja iloisesti näin:
-Okei, saat ulkoiluttaa, mutta se käy vasta tunnin päästä.
Tuo "tunti" voi olla tietysti joku muukin aika, vaikka jopa huominen tai muu tarkka kellonaika. Kun näin teet ja näytät kaapin paikan loukkaamatta ja tyrmäämättä mummoa. Tarvitset kuule, paljon luovuutta nyt tällaisen käskyttävän anopin suhteen.
Toinen vaihtoehto olisi, että sanot anopille: okei, saat ulkoiluttaa, mutta minä taidan lähteä mukaan ulkoilemaan.
Mieti aina ensin sana "kompromissi", ja sen jälkeen "hyväksyntä", MUTTA sanele itse säännöt, mitä, missä ja milloin anopin esittämiä ehdotuksia tehdään.
Voin vakuuttaa, että tällaiseen on toisen osapuolen vaikeampi lähteä änkyröimään sinulle vastaan.
Jos lähtee, niin muista, että silloin sinusta yritetään vain ottaa niskaote ärsyttämällä sinua.
Jos olet ärsyyntyvää tyyppiä, niin erittäin tärkeä on että ET NÄYTÄ SUUTTUMISTA, vaan lähdet tilanteesta pois. Yksinollessasi sinun on helpompi rauhoittua ja toiset alkavat pikkuhiljaa tajuta, että sinua ei hallita ärsyttämisellä.
Sinulla todellakin on ilman muuta vastuu lapsesta ja sen myötä sinulla on oikeus päättää. Se on itsestään selvää. Silti lapsestasi voivat sukulaiset nauttia, salli mummolle se, mutta sinun hyväksyntäsi kautta.
Jos antaa karkkia, lahjoja ja leluja, niin ota kiittäen vastaan, mutta sinä päätät miten ja milloin ne lapselle annat.
anopille vastasin tuohon kysymykseen tällä tavalla:
- jos vaikka kohta kun se on eka leikkiny ja syöny ni saattais sitten vaikka nukahtaa vaunuun..ja tuo oli sananmukaisesti suurinpiirtein.. mutta en ilmeiseti osanut vastata tarpeeksi ystävällisesti, koska anoppihan suuttui tästä minulle ku en heti antanut lasta hänelle!!! kuulin kuinka anoppi paasasi minusta miehelleni ku en ollut lasta antanut ym..olen koko ajan pyrkinyt olemaan niin ettei anoppi loukkaannu,,vaikka itse hänen käytöksestään loukkaantuisinkin..
arvelit, ettet vastannut ystävällisesti. No, siihen en osaa sanoa, mutta ystävällisyys kantaa hedelmää, jää ainakin itsellesi hyvä mieli, ettet sorru samaan typeryyteen kuin anoppi.
Anopin suuttumista ei kannata pelätä ja sen vuoksi hyppimään vanhan naisen pillin tahdissa. Ilmeisesti tässä käydään taistelua oikeudesta lapseen.
Näin luonnossakin käy, kun lauman nuori apinanaaras on saanut poikasen. Vanhat naaraat yrittävät ryöstää pienokaista onnettomalta äidiltään. Siinä sitten käydään kirkumista ja kamppailua ja on välillä hurjan näköistä, kun apinavauvaa roikotetaan taistelun tiimmellyksessä puolelta toiselle. Lopulta sitten rauhoitetaan ja sitkeä äiti pitää pienokaisen tiukasti sylissään.
Anoppisi on mustasukkainen lapsestasi ja haluaisi hänet itselleen samalla tavoin kuin vanha apinanaaras. Älä anna periksi. Käy taistelu loppuun. Muista kuitenkin, että olemme ihmisiä ja meillä on äly, jonka turvin voi käyttää monia keinoja.
Anoppi käy omaa kriisiään, koska ei enää voi ehkä saada omia poikasia. Hänen edessään on vanhenemisen vaiva. Se ei ole kivaa. Hänet pitää saada ymmärtämään, että biologista kelloa ei voi kääntää ja kaikella on aikansa. Hänen aikansa on poikasten suhteen ohi.
Mummotella voi, mutta ei määräillä.
voi vitsi että sä tunnut ymmärtävän hyvin tän asian,,kiitos!!!
kuka sää oot liina anniina?
:)) Kiitos!
Olen Liina Anniina ja elämää nähnyt, vaikka en iällä olekaan pilattu.
Voimia ja sisua sinulle paljon, selviät kyllä!