Nykyään tietyt tahot etsivät Neuvostoliiton hyökkkkäykselle oikeutusta mitä mieleikuvituksellismmista asioista. Osaisiko joku eritellä miten paljon tuosta pupusta on jälkikäteen keksittyä ja mitä asioita tuli esiin ennen sodan syttymistä?
Kyllähän juoppo syyn keksii vaikka sitten jälkikäteen.
Talvisodan syistä kysymys
Milloin keksittyjä
27
259
Vastaukset
- 1938 alkaen
ovat hyvin tiedossa. M-R sopimus 23.8.1939 antoi sitten Stalinille vapaat kädet Suomen suuntaan. Siinä koko juttu. NL halusi keisariajan rajat takaisin ja Suomen vuoden 1918 epäonnistuneen vallankaappaquksen korjatuksi.Omat kotikommunistit tukivat innolla, kuten aina.
- Myöntyväisyysmies
Vuoden 1920 rajasopimus oli tehty bolshevistisen Venäjän heikkoudentilan aikana. Vuonna 1920 Leninin bolshevikut olivat hädintuskin saaneet Venäjän hallintaansa. Puolassa bolshevikit olivat kärsineet suuren tappion Varsovan edustalla. Näin ollen suomalaiset neuvottelijat saattoivat Tartossa melkeinpä kiristää venäläisiä. Rauhasta tuli liian edullinen Suomen kannalta. Kun Venäjä uudelleen voimistui, kävi selväksi ettei asiantila jäisi pysyväksi. Suomen raja kulki liian läheltä Leningradin suurkaupunkia. Neuvosto-Venäjän sotilaspiirit tahtoivat "Pietari Suuren rajaa". Stalin aloitti v. 1938 tunnustelut rajakysymyksen järjestelemiseksi. Hän oli maltillisempi kuin sotilaat ja pyysi Suomelta vain pientä rajantarkistusta Kannaksella sekä Suomenlahden ulkosaaria. Suomalaiset eivät reagoineet näihin aloitteisiin. Sitä oli syytä katua myöhemmin. Nimittäin kun Neuvostoliitto elokuussa 1939 solmi hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa, NL:n vaatimukset kovenivat.
Suomella ei 1939 ollut valmiutta käydä sotaa suurvaltaa vastaan. Tämän tiesi hyvin Mannerheim. Missään tapauksessa ei neuvottelujen olisi pitänyt antaa katketa, sillä se merkitsi konfliktia joka pakosta päätyisi häviöön. Tämän tiesi hyvin Paasikivi. No, Stalin kimpaantui suomalaisten uhmamielisyydestä ja päätti ottaa koko maan haltuunsa. Kuusisen hallituksen nimittäminen oli suomalaisille kova shokki. Onneksi Stalin ei pitänyt kiinni Kuusisesta enää sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, ettei Suomea sentään ihan muutamassa viikossa voinut miehittää. Stalin tyytyi sotilaspiirien vaatimaan "Pietari Suuren rajaan". Suomalaisten joustamattomuus Moskovan neuvotteluissa 1939 oli vienyt maan täydellisen tuhon partaalle, ja vaikka itsenäisyys sentään säilyi, kokonainen vauras ja väkirikas rintamaakunta erotettiin ikuisiksi ajoiksi Suomen valtioruumiista. Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki. Se menetettiin, koska Suomen johdolta puuttui 1939 valtioviisaus ja kovien realiteettien taju. Sitä oli Paasikivellä ja Mannerheimilla, vanhoilla kokeneilla miehillä, mutta ei Erkolla ja Cajanderilla, eikä myöskään jo vanhuudenhöperöllä Kalliolla. - Stalinilta.
Myöntyväisyysmies kirjoitti:
Vuoden 1920 rajasopimus oli tehty bolshevistisen Venäjän heikkoudentilan aikana. Vuonna 1920 Leninin bolshevikut olivat hädintuskin saaneet Venäjän hallintaansa. Puolassa bolshevikit olivat kärsineet suuren tappion Varsovan edustalla. Näin ollen suomalaiset neuvottelijat saattoivat Tartossa melkeinpä kiristää venäläisiä. Rauhasta tuli liian edullinen Suomen kannalta. Kun Venäjä uudelleen voimistui, kävi selväksi ettei asiantila jäisi pysyväksi. Suomen raja kulki liian läheltä Leningradin suurkaupunkia. Neuvosto-Venäjän sotilaspiirit tahtoivat "Pietari Suuren rajaa". Stalin aloitti v. 1938 tunnustelut rajakysymyksen järjestelemiseksi. Hän oli maltillisempi kuin sotilaat ja pyysi Suomelta vain pientä rajantarkistusta Kannaksella sekä Suomenlahden ulkosaaria. Suomalaiset eivät reagoineet näihin aloitteisiin. Sitä oli syytä katua myöhemmin. Nimittäin kun Neuvostoliitto elokuussa 1939 solmi hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa, NL:n vaatimukset kovenivat.
Suomella ei 1939 ollut valmiutta käydä sotaa suurvaltaa vastaan. Tämän tiesi hyvin Mannerheim. Missään tapauksessa ei neuvottelujen olisi pitänyt antaa katketa, sillä se merkitsi konfliktia joka pakosta päätyisi häviöön. Tämän tiesi hyvin Paasikivi. No, Stalin kimpaantui suomalaisten uhmamielisyydestä ja päätti ottaa koko maan haltuunsa. Kuusisen hallituksen nimittäminen oli suomalaisille kova shokki. Onneksi Stalin ei pitänyt kiinni Kuusisesta enää sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, ettei Suomea sentään ihan muutamassa viikossa voinut miehittää. Stalin tyytyi sotilaspiirien vaatimaan "Pietari Suuren rajaan". Suomalaisten joustamattomuus Moskovan neuvotteluissa 1939 oli vienyt maan täydellisen tuhon partaalle, ja vaikka itsenäisyys sentään säilyi, kokonainen vauras ja väkirikas rintamaakunta erotettiin ikuisiksi ajoiksi Suomen valtioruumiista. Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki. Se menetettiin, koska Suomen johdolta puuttui 1939 valtioviisaus ja kovien realiteettien taju. Sitä oli Paasikivellä ja Mannerheimilla, vanhoilla kokeneilla miehillä, mutta ei Erkolla ja Cajanderilla, eikä myöskään jo vanhuudenhöperöllä Kalliolla.Sitä ei tarvittu, koska Hitler oli tukena. Samalla tämä sai uuden liittolaisen seuraavaan sotaan. Leningradin asema oli -41 heikompi kuin -39.
- Syystä kyllä!
Stalinilta. kirjoitti:
Sitä ei tarvittu, koska Hitler oli tukena. Samalla tämä sai uuden liittolaisen seuraavaan sotaan. Leningradin asema oli -41 heikompi kuin -39.
Kesäkuussa 1941 nähtiin, miten Stalinin epäluulot olivat olleet koko ajan oikeutettuja.
- jakoi Eurooppaa
Syystä kyllä! kirjoitti:
Kesäkuussa 1941 nähtiin, miten Stalinin epäluulot olivat olleet koko ajan oikeutettuja.
hyvässä sovussa Hitlerin kanssa. 1939 Hitleriä vastassa olisi ollut ylivoimainen liittokunta, eikä rinnalla ketään, Suomeakaan. Stalin loi typeryydellään tilanteen, jossa NL oli lähellä tuhoutua. Ilman Japania ja USA:a niin olisi käynytkin.
- Pappa-1
Myöntyväisyysmies kirjoitti:
Vuoden 1920 rajasopimus oli tehty bolshevistisen Venäjän heikkoudentilan aikana. Vuonna 1920 Leninin bolshevikut olivat hädintuskin saaneet Venäjän hallintaansa. Puolassa bolshevikit olivat kärsineet suuren tappion Varsovan edustalla. Näin ollen suomalaiset neuvottelijat saattoivat Tartossa melkeinpä kiristää venäläisiä. Rauhasta tuli liian edullinen Suomen kannalta. Kun Venäjä uudelleen voimistui, kävi selväksi ettei asiantila jäisi pysyväksi. Suomen raja kulki liian läheltä Leningradin suurkaupunkia. Neuvosto-Venäjän sotilaspiirit tahtoivat "Pietari Suuren rajaa". Stalin aloitti v. 1938 tunnustelut rajakysymyksen järjestelemiseksi. Hän oli maltillisempi kuin sotilaat ja pyysi Suomelta vain pientä rajantarkistusta Kannaksella sekä Suomenlahden ulkosaaria. Suomalaiset eivät reagoineet näihin aloitteisiin. Sitä oli syytä katua myöhemmin. Nimittäin kun Neuvostoliitto elokuussa 1939 solmi hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa, NL:n vaatimukset kovenivat.
Suomella ei 1939 ollut valmiutta käydä sotaa suurvaltaa vastaan. Tämän tiesi hyvin Mannerheim. Missään tapauksessa ei neuvottelujen olisi pitänyt antaa katketa, sillä se merkitsi konfliktia joka pakosta päätyisi häviöön. Tämän tiesi hyvin Paasikivi. No, Stalin kimpaantui suomalaisten uhmamielisyydestä ja päätti ottaa koko maan haltuunsa. Kuusisen hallituksen nimittäminen oli suomalaisille kova shokki. Onneksi Stalin ei pitänyt kiinni Kuusisesta enää sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, ettei Suomea sentään ihan muutamassa viikossa voinut miehittää. Stalin tyytyi sotilaspiirien vaatimaan "Pietari Suuren rajaan". Suomalaisten joustamattomuus Moskovan neuvotteluissa 1939 oli vienyt maan täydellisen tuhon partaalle, ja vaikka itsenäisyys sentään säilyi, kokonainen vauras ja väkirikas rintamaakunta erotettiin ikuisiksi ajoiksi Suomen valtioruumiista. Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki. Se menetettiin, koska Suomen johdolta puuttui 1939 valtioviisaus ja kovien realiteettien taju. Sitä oli Paasikivellä ja Mannerheimilla, vanhoilla kokeneilla miehillä, mutta ei Erkolla ja Cajanderilla, eikä myöskään jo vanhuudenhöperöllä Kalliolla.Stalinin lupaukset eivät painaneet koskaan mitään. Pienet rajantarkistukset olivat vain ensimmäinen askel. Suomen kohtalo olisi ollut sama kuin kuin Viron ilman talvisotaa. Suomi oli¨si liittynyt "vapaaehtoisesti" neuvostoliittoon.
Katso mitä stalin teki. Jo vuonna 1938 aloitettiin teiden ja rautateiden teko Suomen rajalle hyökkäyssotaa varten. Kesäkuussa 1939 stalin pyysi otto-villeä valmistelemaan hallitusta Suomeen. Joukkojen keskittäminen Suomen rajalle aloitettiin jo syyskuussa 1939. Sodan jälkeen stalin kehuskeli, että Tsaarin aikuiset rajat on nyt palautettu, mutta suomalaiset kohtelivat meitä hieman kaltoin.
Rajan vetämiseen vaikutti olennaisesti Leningradin sotateollisuus. Leningradilaista 70 .. 80 % oli sotateollisuuden palvelluksessa. Katkoksista sähkönjakelussa haluttiin eroon Suomelta ryöstetyistä voimaloista. Selluloosaa ruutiin tarvittiin Suomen sellutehtaista.
Suomalaisuus neuvostoliitossa kitkettiin mahdollisimman tarkoin. Stalin lahtasi suomalaisia kommunisteja enemmän kuin lahtarit konsanaan. Inkerinmaalla suoritettiin etninen puhdistus. Itä-karjalan kielelle määrättiin suomesta poikkeava kielioppi ja kyyrilliset aakkoset poliittisista syistä.
Kerropa millä myönnytyksillä Puola olisi säilyttänyt itsenäisyytensä? Miten Bessarabian ryöväys turvasi Leningradia tai Moskovaa?
- Sovie Likra
sodan syyt pitää keksiä ennen sotaa!
"Odottamaton" (tosiasiassa tarkoin ja salassa valmisteltu) terrori-isku synnyttää uhan kansakuntaa kohtaan - Suomen tapauksessa Mainilan laukaukset. Ja kun ystävällismielisen diplomatian keinot eivät enään riitä, on sitä jatkettava sodalla. Kansa on saatava tukemaan tätä keinolla millä hyvänsä, missä lehdistön asema nousee merkittäväksi 1930- ja 40-luvuilla - sitä kutsutaan propagandaksi.
Kysymys oikeasta ja väärästä ei ole oleellista, vaan siitä kenen etuja sota todellisuudessa ajoi. Stalinin, puna-armeijan, kommunismin, Neuvostoliiton, lehdistön, pankkien, teollisuuden, juutalaisten vai venäläisten? Kaikilla oli omat intressinsä sodassa pientä Suomea vastaan ja kaikki uskoivat tekevänsä oikein... Syylliset keksitään jälkikäteen eli ne, jotka tekivät suurimmat virheet - sotilasjohto, tiedustelu... ei oikeutusta.- Myöntyväisyysmies
Neuvostoliiton sotilaspiirit tahtoivat saada aikaan rajajärjestelyjä, jotka antaisivat neuvostovaltakunnan ytimelle eli Venäjälle läntisen turvavyöhykkeen, puolustusalueen, etumaaston: siksi oli saatava Suomen Karjala, tukikohta Suomenlahden pohjoispuolelta, Baltia, Itä-Puola ja Bessarabia. Sangen vähänhän näillä aluelaajennuksilla oli lopulta puolustuksellista merkitystä v. 1941, kun Natsi-Saksan sotakone nopeasti (ja pohjoisessa suomalaiset vähän hitaammin) jyräsi niiden yli. Jonkin verran aikaa puna-armeija voitti, siinä kaikki. Toisaalta v. 1941 juuri aikatekijä oli se mikä saksalaisten sotaretken lopputuloksen viime kädessä ratkaisi. Ja vielä pahempi skenaario NL:n kannalta olisi ollut se, että itsenäisinä pysyneet Baltian maat olisivat liittoutuneet Saksan kanssa, jolloin se olisi voinut käyttää Baltiaa hyökkäysalustana suoralle iskulle Leningradia ja Moskovaa vastaan. Jos lisäksi suomalaiset olisivat liitossa Saksan kanssa olleet heti sodan alkaessa vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Leningradista, kaupungin kohtalo olisi kyllä sinetöity heti kättelyssä.
Neuvostoliitto suhtautui joka tapauksessa Suomeen eri tavalla kuin Baltian maihin. Venäläiset itse olivat jo v. 1809 perustaneet Suomen autonomisen valtion, kun taas Virolla, Latvialla ja Liettualla ei ennen ensimmäistä maailmansotaa ollut minkäänlaista valtiollista tai kansallista olemassaoloa. Lenin oli ensimmäisenä tunnustanut Suomen itsenäisyyden, Stalinin ollessa kansallisuusasioiden komissaarina alkuperäisessä bolshevikkihallituksessa. Vain kahteen otteeseen oli NL:n tavoitteena miehitetty Suomi: marras-joulukuussa 1939 ja kesä-heinäkuussa 1944. Kun molemmilla kerroilla Suomen miehittämisen kustannukset osoittauivat epämukavan suuriksi, NL palasi rajoitetumpaan tavoitteeseen, eli "Pietari Suuren rajaan". Churchillille Stalin oli sanonut Teheranissa 1943: antaa Suomen jäädä olemaan. Mutta Baltian maat Stalin vaati Neuvostoliitolle, eivätkä Churchill ja Roosevelt protestoineet. Suomen asema oli toinen kuin Baltian. - Tornionjoelle.
Myöntyväisyysmies kirjoitti:
Neuvostoliiton sotilaspiirit tahtoivat saada aikaan rajajärjestelyjä, jotka antaisivat neuvostovaltakunnan ytimelle eli Venäjälle läntisen turvavyöhykkeen, puolustusalueen, etumaaston: siksi oli saatava Suomen Karjala, tukikohta Suomenlahden pohjoispuolelta, Baltia, Itä-Puola ja Bessarabia. Sangen vähänhän näillä aluelaajennuksilla oli lopulta puolustuksellista merkitystä v. 1941, kun Natsi-Saksan sotakone nopeasti (ja pohjoisessa suomalaiset vähän hitaammin) jyräsi niiden yli. Jonkin verran aikaa puna-armeija voitti, siinä kaikki. Toisaalta v. 1941 juuri aikatekijä oli se mikä saksalaisten sotaretken lopputuloksen viime kädessä ratkaisi. Ja vielä pahempi skenaario NL:n kannalta olisi ollut se, että itsenäisinä pysyneet Baltian maat olisivat liittoutuneet Saksan kanssa, jolloin se olisi voinut käyttää Baltiaa hyökkäysalustana suoralle iskulle Leningradia ja Moskovaa vastaan. Jos lisäksi suomalaiset olisivat liitossa Saksan kanssa olleet heti sodan alkaessa vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Leningradista, kaupungin kohtalo olisi kyllä sinetöity heti kättelyssä.
Neuvostoliitto suhtautui joka tapauksessa Suomeen eri tavalla kuin Baltian maihin. Venäläiset itse olivat jo v. 1809 perustaneet Suomen autonomisen valtion, kun taas Virolla, Latvialla ja Liettualla ei ennen ensimmäistä maailmansotaa ollut minkäänlaista valtiollista tai kansallista olemassaoloa. Lenin oli ensimmäisenä tunnustanut Suomen itsenäisyyden, Stalinin ollessa kansallisuusasioiden komissaarina alkuperäisessä bolshevikkihallituksessa. Vain kahteen otteeseen oli NL:n tavoitteena miehitetty Suomi: marras-joulukuussa 1939 ja kesä-heinäkuussa 1944. Kun molemmilla kerroilla Suomen miehittämisen kustannukset osoittauivat epämukavan suuriksi, NL palasi rajoitetumpaan tavoitteeseen, eli "Pietari Suuren rajaan". Churchillille Stalin oli sanonut Teheranissa 1943: antaa Suomen jäädä olemaan. Mutta Baltian maat Stalin vaati Neuvostoliitolle, eivätkä Churchill ja Roosevelt protestoineet. Suomen asema oli toinen kuin Baltian.Älä laadi valheellisia puolusteluja. Faktoja riittää kyllä.
- Myöntyväisyysmies
Tornionjoelle. kirjoitti:
Älä laadi valheellisia puolusteluja. Faktoja riittää kyllä.
Kuten Paasikivi myöhemmin tilitti ollessaan Mannerheimin pääministerinä:
"...yksi suuria virheitä oli se, kun Tarton rauhassa minäkin kannatin vanhoja historiallisia rajoja, niinkuin koko Suomen kansa teki silloin. Kaukonäköinen poliitikko ja valtiomies olisi voinut nähdä, että mitä kauemmaksi Suomen raja voitiin asettaa Leningradista, sitä sitä suuremmat mahdollisuudet Suomella oli elää itsenäisenä. Vanha historiallinen raja kelpasi vain saman valtakunnan eri alueiden rajaksi, mutta ei kahden itsenäisen ja vieraan valtakunnan väliseksi rajaksi. Se oli liian lähellä Leningradia. Voi sanoa, niinkuin on sanonut eräs toinen: Vanhan historiallisen rajan - Rajajoen rajan - saavuttaminen oli 'kohtalokas menestys' Tarton rauhassa. Se voi menetellä 1920-luvulla ja 1930-luvulla, jolloin Neuvostoliitto oli heikko, mutta vuonna 1939 asian olisi pitänyt olla jotenkin selvä. Silloin minun kantani oli, että tahdoin hyväksyä ne pienet vaatimukset, joita Stalin teki. Mutta viisaampaa politiikkaa olisi ollut sanoa, että me myönnämme rajan vetämisen Suvannon ja Summan linjalle, annamme puolet Kannaksesta pois. Se oli Venäjän sotilaallinen minimiraja. Niin sanoi Stalin. Se olisi ollut kaukonäköistä politiikkaa." - Stalin vaatikin
Myöntyväisyysmies kirjoitti:
Kuten Paasikivi myöhemmin tilitti ollessaan Mannerheimin pääministerinä:
"...yksi suuria virheitä oli se, kun Tarton rauhassa minäkin kannatin vanhoja historiallisia rajoja, niinkuin koko Suomen kansa teki silloin. Kaukonäköinen poliitikko ja valtiomies olisi voinut nähdä, että mitä kauemmaksi Suomen raja voitiin asettaa Leningradista, sitä sitä suuremmat mahdollisuudet Suomella oli elää itsenäisenä. Vanha historiallinen raja kelpasi vain saman valtakunnan eri alueiden rajaksi, mutta ei kahden itsenäisen ja vieraan valtakunnan väliseksi rajaksi. Se oli liian lähellä Leningradia. Voi sanoa, niinkuin on sanonut eräs toinen: Vanhan historiallisen rajan - Rajajoen rajan - saavuttaminen oli 'kohtalokas menestys' Tarton rauhassa. Se voi menetellä 1920-luvulla ja 1930-luvulla, jolloin Neuvostoliitto oli heikko, mutta vuonna 1939 asian olisi pitänyt olla jotenkin selvä. Silloin minun kantani oli, että tahdoin hyväksyä ne pienet vaatimukset, joita Stalin teki. Mutta viisaampaa politiikkaa olisi ollut sanoa, että me myönnämme rajan vetämisen Suvannon ja Summan linjalle, annamme puolet Kannaksesta pois. Se oli Venäjän sotilaallinen minimiraja. Niin sanoi Stalin. Se olisi ollut kaukonäköistä politiikkaa."Koivistoa ja Hankoniemeä! Paasikiven muisti on yhtä valikoiva, kuin vaikkapa Veikko Vennamon. Mistä tiedät, että Stalin olisi tyytynty puoleen Kannaksesta?
- valehtelusi
Myöntyväisyysmies kirjoitti:
Kuten Paasikivi myöhemmin tilitti ollessaan Mannerheimin pääministerinä:
"...yksi suuria virheitä oli se, kun Tarton rauhassa minäkin kannatin vanhoja historiallisia rajoja, niinkuin koko Suomen kansa teki silloin. Kaukonäköinen poliitikko ja valtiomies olisi voinut nähdä, että mitä kauemmaksi Suomen raja voitiin asettaa Leningradista, sitä sitä suuremmat mahdollisuudet Suomella oli elää itsenäisenä. Vanha historiallinen raja kelpasi vain saman valtakunnan eri alueiden rajaksi, mutta ei kahden itsenäisen ja vieraan valtakunnan väliseksi rajaksi. Se oli liian lähellä Leningradia. Voi sanoa, niinkuin on sanonut eräs toinen: Vanhan historiallisen rajan - Rajajoen rajan - saavuttaminen oli 'kohtalokas menestys' Tarton rauhassa. Se voi menetellä 1920-luvulla ja 1930-luvulla, jolloin Neuvostoliitto oli heikko, mutta vuonna 1939 asian olisi pitänyt olla jotenkin selvä. Silloin minun kantani oli, että tahdoin hyväksyä ne pienet vaatimukset, joita Stalin teki. Mutta viisaampaa politiikkaa olisi ollut sanoa, että me myönnämme rajan vetämisen Suvannon ja Summan linjalle, annamme puolet Kannaksesta pois. Se oli Venäjän sotilaallinen minimiraja. Niin sanoi Stalin. Se olisi ollut kaukonäköistä politiikkaa."palvelee, kun kommunistien ikiaikainen höpötys Leningradin turvallisuudesta on osoitettu venäläisten itsensä toimesta vääräksi ja siitä huolimatta jatkat samankaltaista paskansyöttämistä suomalaisille, niin voisit itse syödä sen huopahattusi sisällön työntämättä sitä muille.
- "turvallisuus"
Myöntyväisyysmies kirjoitti:
Kuten Paasikivi myöhemmin tilitti ollessaan Mannerheimin pääministerinä:
"...yksi suuria virheitä oli se, kun Tarton rauhassa minäkin kannatin vanhoja historiallisia rajoja, niinkuin koko Suomen kansa teki silloin. Kaukonäköinen poliitikko ja valtiomies olisi voinut nähdä, että mitä kauemmaksi Suomen raja voitiin asettaa Leningradista, sitä sitä suuremmat mahdollisuudet Suomella oli elää itsenäisenä. Vanha historiallinen raja kelpasi vain saman valtakunnan eri alueiden rajaksi, mutta ei kahden itsenäisen ja vieraan valtakunnan väliseksi rajaksi. Se oli liian lähellä Leningradia. Voi sanoa, niinkuin on sanonut eräs toinen: Vanhan historiallisen rajan - Rajajoen rajan - saavuttaminen oli 'kohtalokas menestys' Tarton rauhassa. Se voi menetellä 1920-luvulla ja 1930-luvulla, jolloin Neuvostoliitto oli heikko, mutta vuonna 1939 asian olisi pitänyt olla jotenkin selvä. Silloin minun kantani oli, että tahdoin hyväksyä ne pienet vaatimukset, joita Stalin teki. Mutta viisaampaa politiikkaa olisi ollut sanoa, että me myönnämme rajan vetämisen Suvannon ja Summan linjalle, annamme puolet Kannaksesta pois. Se oli Venäjän sotilaallinen minimiraja. Niin sanoi Stalin. Se olisi ollut kaukonäköistä politiikkaa."" Se oli liian lähellä Leningradia. Voi sanoa, niinkuin on sanonut eräs toinen: "
Kuinka Stalin hyödynsi uutta turvallista rajaansa Talvisodan jälkeen. Miksi Molotov vaati Hitlerilltä vapaita käsiä marraskuussa 1944, jolloin hän Berliinissä kysyi Saksalta lupaa saada selvittää välinsä lopullisesti Suomen kanssa. Mitäs tällä pyynnöllä oli tekemistä Leningradin turvallisuuden kanssa? Hitler kielsi uuden sodan aloittamisen Pohjolassa. - oiyfp
Myöntyväisyysmies kirjoitti:
Neuvostoliiton sotilaspiirit tahtoivat saada aikaan rajajärjestelyjä, jotka antaisivat neuvostovaltakunnan ytimelle eli Venäjälle läntisen turvavyöhykkeen, puolustusalueen, etumaaston: siksi oli saatava Suomen Karjala, tukikohta Suomenlahden pohjoispuolelta, Baltia, Itä-Puola ja Bessarabia. Sangen vähänhän näillä aluelaajennuksilla oli lopulta puolustuksellista merkitystä v. 1941, kun Natsi-Saksan sotakone nopeasti (ja pohjoisessa suomalaiset vähän hitaammin) jyräsi niiden yli. Jonkin verran aikaa puna-armeija voitti, siinä kaikki. Toisaalta v. 1941 juuri aikatekijä oli se mikä saksalaisten sotaretken lopputuloksen viime kädessä ratkaisi. Ja vielä pahempi skenaario NL:n kannalta olisi ollut se, että itsenäisinä pysyneet Baltian maat olisivat liittoutuneet Saksan kanssa, jolloin se olisi voinut käyttää Baltiaa hyökkäysalustana suoralle iskulle Leningradia ja Moskovaa vastaan. Jos lisäksi suomalaiset olisivat liitossa Saksan kanssa olleet heti sodan alkaessa vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Leningradista, kaupungin kohtalo olisi kyllä sinetöity heti kättelyssä.
Neuvostoliitto suhtautui joka tapauksessa Suomeen eri tavalla kuin Baltian maihin. Venäläiset itse olivat jo v. 1809 perustaneet Suomen autonomisen valtion, kun taas Virolla, Latvialla ja Liettualla ei ennen ensimmäistä maailmansotaa ollut minkäänlaista valtiollista tai kansallista olemassaoloa. Lenin oli ensimmäisenä tunnustanut Suomen itsenäisyyden, Stalinin ollessa kansallisuusasioiden komissaarina alkuperäisessä bolshevikkihallituksessa. Vain kahteen otteeseen oli NL:n tavoitteena miehitetty Suomi: marras-joulukuussa 1939 ja kesä-heinäkuussa 1944. Kun molemmilla kerroilla Suomen miehittämisen kustannukset osoittauivat epämukavan suuriksi, NL palasi rajoitetumpaan tavoitteeseen, eli "Pietari Suuren rajaan". Churchillille Stalin oli sanonut Teheranissa 1943: antaa Suomen jäädä olemaan. Mutta Baltian maat Stalin vaati Neuvostoliitolle, eivätkä Churchill ja Roosevelt protestoineet. Suomen asema oli toinen kuin Baltian."Neuvostoliiton sotilaspiirit tahtoivat saada aikaan rajajärjestelyjä, jotka antaisivat neuvostovaltakunnan ytimelle eli Venäjälle läntisen turvavyöhykkeen, puolustusalueen, etumaaston: siksi oli saatava Suomen Karjala, tukikohta Suomenlahden pohjoispuolelta,"
Stalin talvisodan jälkeen: "Helsinkiin kohdistuu nyt uhka kahdelta suunnalta, Viipurista ja Hangosta". Outoa puhetta, vaikka Leningradin turvallisuusvaatimukset oli korkojen kera täytetty (oli siis huomattavasti ylitetty syksyiset vaatimukset) ja vaikka Hangon tukikohta venäläisten mukaan oli tarkoitettu vain Suomenlahden sulkemiseen...
- lopullisesti
Hitler sanoi kenraaleilleen Operaatio Barbarossan alettua että "hyökkäys itään on ollut kaiken toimintani kulmakivi. Saksan kansa tarvitsee elintilaa ja nyt kysymys on rotusodasta jossa ylempi rotu alistaa alemman rodun".
Stalin varautui Saksan tulevaan hyökkäykseen. Hän oli lukenut Mein Kampfinsa ja lisäksi kommunistisia agentteja oli soluttautunut Hitlerin koneistoon ja tiedottivat siitä missä kulloinkin mentiin.
Molotov - Ribbentrop sopimus oli Stalinille pakon sanelema realiteetti.
Baltia, Itä-Puola ja Kannas veivät puna-armeijan alueille joista käsin Wehrmacht ei pääsisi aloittamaan hyökkäystään.
Stalin voitti kaikki sotansa.
Miten olisi käynyt jos hän olisi tehnyt jotain toisin? Historian loputonta jos-suossa rämpimistä(?)
Neuvostoliitossa kuoli 26,5 miljoonaa ihmistä tuossa suuressa isänmaallisessa sodassa.
Saksalaisille ei kuitenkaan loppuselvittelyissä maksettu pottuja pottuina vaan"ali-ihmiset" osoittivat korkeampaa sivistystasoa.
Talvisotaa ei voi eroittaa Hitlerin suunnitelmista laajentua itään.
Toki nyt voidaan sanoa näin että jos Englanti, Ranska, Neuvostoliitto ja USA olisivat sodanuhalla taanneet Puolan koskemattomuuden, ei toista maailmansotaa olisi syntynytkään.
Mutta tuosta virheestä syntyi YK.- Stalin ja HItler
pitivät kumpikin sopimustaan voittona. Hitler sai keskittyä lännen sotaretkeen ja Stalin vallata sovitut alueet. Ensin mentiin yhdessä Puolaan.
Sopimus oli nmiin edullinen molemmille, ettei Stalin millään uskonut Hitlerin sitä rikkovan. Lisäksi NL joutui sopimuksen takia paljon huonompaAN ASEMAAN -41 KUIN oli ollut -39.
Stalinin politiikka oli hyvin taitamatonta. Ei ole suuri ongelma voittaa sodassa 20 kertaa pienempi valtio suunnattomin tappioin. Virheistään Stalin selvisi vain länsivaltojen avulla ja Hitlerin vielä suurempien virheiden ansiosta.
Jos Stalinilla olisi ollut kehuttua valtioviisautta, hän olisi järjestänyt Hitlerille kahden rintaman sodan jo 1939. Mutta kun vallanhimo voitti. Piti saada 1918 menetetyt alueet takaisin ja alistaa naapurit punaiseen dikatuuriin.
Vaatii melkoista yksisilmäisyyttä ylistää Stalinin neroutta kaikkien niiden suunnattomien kärsimysten jälkeen, jotka hän maalleen ja koko maailmalle järjesti.
- Wittgenstein
...Neuvostoliitossa siitä että KAIKKI IMPERIUMIN V. 1918-1920 MENETTÄMÄT ALUEET OTETTAISIIN TAKAISIN. Tästä on olemassa dokumentti Venäjällä. Alunperin Lenin myönsi itsenäisyyden Suomelle vain siksi että tätä kautta Suomi voisi HELPOMMIN LIITTYÄ TAKAISIN IMPERIUMIIN (kun Suomessa vallan olisivat ottaneet ensin sosialistit).
Näin ollen Stalinin loistava voitto - Molotov &Ribbentrop-sopimus on nähtävä loogisena shakkisiirtona menetettyjen alueiden (Puola, Baltian maat, Suomi) takaisinottamisina. - on myös...
kysymys siitä, miksi NL ei liittänyt Suomea osaksi NL:a - tai edes kiinteämmin etupiiriinsä - vaikka sillä olisi siihen ollut kaikki mahdollisuudet
- talvisodan jälkeen
- jatkosodan jälkeen
- ns. vaaran vuosina?- El bunkkeri
>kysymys siitä, miksi NL ei liittänyt Suomea
Eikös tämä sotien aikainen Neukkujen ulkoministeri Molotov todennut haastattelussa 1960-luvulla, että "Viisaasti tehtiin, että Suomea ei yhdistetty takaisin meihin. Siitä olisi tullut haava, joka ei koskaan parane. Ei itse Suomi vaan tämä haava olisi antanut aiheen ryhtyä toimiin Neuvostovaltaa vastaan. Siellähän ihmiset ovat itsepäisiä, sangen itsepäisiä. Siellä olisi ollut sangen vaarallinen vähemmistö" - kenttäsissi
" kysymys siitä, miksi NL ei liittänyt Suomea osaksi NL:a - tai edes kiinteämmin etupiiriinsä - vaikka sillä olisi siihen ollut kaikki mahdollisuudet: "
Talvisodan jälkeen Hitler kielsi Stalinia ainakin kahdesti aloittamasta uutta sotaa.
Jatkosodan jälkeen uuden sodan aloittaminen Euroopassa kaatui USA:n atomipommin uhkaan.
Vaaran vuosina kommunistit jäivät yksin haaveilemaan sosialismistaan. Asekätkentä julkitoi Stalinille puolustustahtomme olevan entisellään. - puolustustahto...
kenttäsissi kirjoitti:
" kysymys siitä, miksi NL ei liittänyt Suomea osaksi NL:a - tai edes kiinteämmin etupiiriinsä - vaikka sillä olisi siihen ollut kaikki mahdollisuudet: "
Talvisodan jälkeen Hitler kielsi Stalinia ainakin kahdesti aloittamasta uutta sotaa.
Jatkosodan jälkeen uuden sodan aloittaminen Euroopassa kaatui USA:n atomipommin uhkaan.
Vaaran vuosina kommunistit jäivät yksin haaveilemaan sosialismistaan. Asekätkentä julkitoi Stalinille puolustustahtomme olevan entisellään.ei oikein kelpaa järkeväksi selitykseksi. Sitä mitattiin pari eri kertaa, ja murrettavaksi todetiin. Lisäksi NL liitti etupiiriinsä useita Suomea "hankalampia" alueita.
Mainitsemasi atomipommin uhka on ollut todellisena varteenotettavana uhkana vasta kylmän sodan aikana - ei vielä ns. vaaran vuosien aikaan. - mikässiinä
puolustustahto... kirjoitti:
ei oikein kelpaa järkeväksi selitykseksi. Sitä mitattiin pari eri kertaa, ja murrettavaksi todetiin. Lisäksi NL liitti etupiiriinsä useita Suomea "hankalampia" alueita.
Mainitsemasi atomipommin uhka on ollut todellisena varteenotettavana uhkana vasta kylmän sodan aikana - ei vielä ns. vaaran vuosien aikaan." Mainitsemasi atomipommin uhka on ollut todellisena varteenotettavana uhkana vasta kylmän sodan aikana - ei vielä ns. vaaran vuosien aikaan. "
Atomipommi oli "vaaran vuosien" aikoina vain USA:lla. Siitäkö päätelet, ettei siitä ollut uhkaa Stalinille, jolla pommi oli itsellään käytössä vasta kylmän sodan alkupuolelta lähtien? - liian helppo...
mikässiinä kirjoitti:
" Mainitsemasi atomipommin uhka on ollut todellisena varteenotettavana uhkana vasta kylmän sodan aikana - ei vielä ns. vaaran vuosien aikaan. "
Atomipommi oli "vaaran vuosien" aikoina vain USA:lla. Siitäkö päätelet, ettei siitä ollut uhkaa Stalinille, jolla pommi oli itsellään käytössä vasta kylmän sodan alkupuolelta lähtien?selitys. Ei se muodostanut uhkaa Korean sodan tai Unkarin tai Tsekkoslovakin miehityksen aikoihin.
Melkein itse olisin taipuvainen etsimään syytä jostain NL:n sisäpolitiikasta. Mitä, miten ja mistä sieltä - sitä en tiedä. Sen vuoksi tuota asiaa niin mielenkiintoisena pidänkin. - oihå
Talvisodan jälkeen ei onnistunut, koska se olisi vienyt Neuvostoliiton väärälle puolelle suursodassa. Lisäksi talvisodan jälkeen puna-armeija tarvitsi koulutusta ja uudelleenjärjestelyä eikä se ollut valmis sotaan.
Jatkosodan jälkeen joukot olivat kiinni Saksan rintamalla. Tavoitteenahan oli Suomen "demokratisoiminen" itäblokin valtioiden tapaan. Suomalaisten sotilaallinen ja poliittinen moraali olivat kuitenkin liian kovat.
"Vaaran vuodet", ks. edellinen kappale. - enjjummarra
liian helppo... kirjoitti:
selitys. Ei se muodostanut uhkaa Korean sodan tai Unkarin tai Tsekkoslovakin miehityksen aikoihin.
Melkein itse olisin taipuvainen etsimään syytä jostain NL:n sisäpolitiikasta. Mitä, miten ja mistä sieltä - sitä en tiedä. Sen vuoksi tuota asiaa niin mielenkiintoisena pidänkin." Ei se muodostanut uhkaa Korean sodan tai Unkarin tai Tsekkoslovakin miehityksen aikoihin. "
Kuinka noin vertaat aikaa ennen Stalin atomipommia? - Ketjun aloittaja
Olisithan voinut pohtia alkuperäistä kysymystä.
Puolelta ja toiselta tarkasteltuna kysymys johtaa lähtökohtien periaatteelliseenkin aprikoimiseen. Pitäisikö siis hyväksyä se, että jollakin valtiolla olisi oikeus vaatia rajoja muutettavaksi jonkin kaupungin "turvallisuuden" takia? Ja sama kysymys toisin päin eli pitäisikö hyväksyä se, että jollakin valtiolla eli tässä Talvisodan tapauksessa Suomella olisi "velvollisuus" suostua oman alueensa luovuttamiseen naapurin sitä vaatiessa tai vaikkapa vaihtokauppaankaan? Jos pienempi osapuoli ei kaikesta huolimatta hyväksy ison naapurinsa vaatimuksia, niin onko pienen naapurin suhtautuminen moitittavaa? Entä ison naapurin vaatimusten arviointi eli saako isoa naapuria moittia asetelman aikaansaamisesta?
Nykyisetkään valtioitten väliset rajat eivät ole kiveenhakattuja. Euroopassakin on rajojen sijaintipaikoista monissa paikoissa erisuuntaisia näkemyksiä. Onko ollut oikein "niitata kiinni" kaikki nykyiset rajat ja tehdä ne koskemattomiksi niin kuin ETYk-sopimuksella tehtiin v. 1975? Toisaalta siihen samaiseen ETYK-sopimuskeen sisältyy kohta, joka mahdollistaa kahden valtion rajojen muuttamisen, jos molemmat osapuolet niin hyväksi katsovat.
Tuolloin v.1939 ainakaan Suomen taholla ei ollut sellaista myönteistä valmiutta maan rajojen tarkistamiseen. Meille lienee ollut oikeus omaan kantaamme.
Jos taas ajattelemme tulevaisuutta, niin periaatteessa mm. ETYK-asiakirja mahdollistaisi vaikkapa Suomen ja Venäjän rajan tarkistamiseen. Jos halutaan spekuloida, niin tarkastelun pohjaksi voitaisiin ottaa Terijoen hallituksen ja Neuvostoliiton välinen sopimus, jossa Suomi olisi luovuttanut Neuvostoliitolle kiilamaisen kaistaleen Karjalan Kannakselta aluetta ja Neuvostoliitto puolestaan olisi vastineeksi antanut Suomelle monin verroin laajemman alueen Itä-Karjalasta. Nyt voitaisiin nostaa tuo hyvässä tallessa oleva kartta esille ja todeta, että me suomalaiset olemme aikamme asiaa harkittuamme ajatelleet sittenkin hyväksyä Kuusisen hallituksen ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen siltä osin kuin se koskee valtakuntien välistä rajaa. Siihen yhteyteen voisimme todeta vielä lisäksi, että sattuuhan sitä aikojen mukana kaikenlaista naapurusten kesken, mutta mitäs me menneistä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Häiriköinti
Sinä joka rälläsit viime yönä aamuun klo. 00 :04 koulun pihassa ja pitkin kyliä. Rekkari ylhäällä. Terv. Kerrostalon as663235Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna252993- 512882
- 562688
Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.582568Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)482550On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle532321Pohdinttavaksi
No siis, saiko yrityksen toimitusjohtaja potkut vaiko älysi ihan itse jättää nimellisen tittelin ettei maine enää enempä802211- 692098
- 452082