Moi,
On menossa 9v viimeisimmillään, olo on karmea. Vaikka on kaverit ollu upeesti tukena niin pahinta on illat ja esim. sunnuntai päivä johon on aina ennen kuulunut leppoisaa yhdessäoloa. Tiedän että parantuminen vaatii aikaa ja on hankala ajatella muita naisia, mutta silti kysyn mitä mieltä olette ns "rebound naisesta", että sais jotain muuta mietittävää. Ohan se lähtökohtaisesti ajateltuna kovin itsekästä, mutta rupee voimat pikkuhiljaa loppumaan.
On menossa 9v viimeisimmillään, olo on karmea. Vaikka on kaverit ollu upeesti tukena niin pahinta on illat ja esim. sunnuntai päivä johon on aina ennen kuulunut leppoisaa yhdessäoloa. Tiedän että parantuminen vaatii aikaa ja on hankala ajatella muita naisia, mutta silti kysyn mitä mieltä olette ns "rebound naisesta", että sais jotain muuta mietittävää. Ohan se lähtökohtaisesti ajateltuna kovin itsekästä, mutta rupee voimat pikkuhiljaa loppumaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joo, kyllä sitä, kun tuli ekasta avioliitosta erottua, niin parasta hoitoa sielulle oli, kun ei enempi miettinyt, vaan "heilasteli", minkä ehti.
... ja joskus naisenkin, riippuu niin ihmisestä.
Itse olen eronnut tai paperit on laitettu kaksi viikkoa sitten. En voisi edes kuvitella ketään miestä juuri nyt, mutta mieheni etsi naisen itselleen toisesta kaupungista ja on ollut siellä pariin otteeseen hänen luonaan "juttelemassa". Ja välillä luonani, koska molemmat rakastamme yhdessä rakastelua ja tulemme varmaan (lähitulevaisuudessa ainakin) rakastelemaan milloin vain pystymme. Juttelemme myös päivittäin ja välillä itkemme eroamme.
Kummallisia ihmisiä ollaan...varmaan mietit näin.
Takana 14 vuotta saman ihmisen kanssa ja ikääkin hieman yli 30 molemmilla...olisiko kolmenkympin kriisiä molemmilla yhtä aikaa...tiedä häntä.
Tulevaisuus näyttää...
Atso! Sinä selviät kyllä!! Kaikkein tärkeintä on pitää itsestäsi hyvää huolta. Jos on yhteisiä muksuja sun täytyy jaksaa huolehtia asiat korrektisti lapsiin nähden ja sitä kautta ex:ääsi. Elämä jatkuu...