Hei. Kysyisin vain sitä, että onko olemassa mitään koulua, missä voisi opetella ohjelmoimaan Windows-ohjelmia ja OpenGL:llä tehtyjä ohjelmia? Olen suorittanut vain peruskoulun. Haluaisin tietää vain, että täytyykö olla lukio suoritettuna vai riittääkö joku ammatillinen tutkinto? Ja mihin ammatilliseen tutkintoon pitäisi hakea? Kiitos vastauksista etukäteen.
Haluan ohjelmoijaksi
aloittelija........)
27
1145
Vastaukset
Lukio pitkällä matikalla ja siitä sitten yliopistoon tietojenkäsittelypuolelle tai sitten ammattikorkeaan johonkin ohjelmointilinjalle. Ja jos valitset ammattikorkean niin ammattikouluunkin voi mennä vaikka tietotekniikka ja sähkölinjalle jos ne hommat kiinnostaa myös.
Älä kuitenkaan Windowsia ala enää opetella. Siinä vaiheessa kun olet koulut käyny niin Windows-ohjelmoinnilla ei tee mitään. OpenGL:n opettelu on kyllä järkevää koska se muuttuu niin hitaasti, että se tieto ei vanhene.
Ohjelmointia voi myös itseopiskella. Tämä on usein suositeltu ensimmäinen kirja ohjelmointiin: http://mitpress.mit.edu/sicp/- aloittelija........)
Onko kyseistä kirjaa suomenkielisenä?
- asdasdasdas
aloittelija........) kirjoitti:
Onko kyseistä kirjaa suomenkielisenä?
Ei siitä mitään tule, jos et pysty lukemaan Englantia. Kärsit joka kohdassa: Suomalaiset kirjat ovat huonompia, kalliimpia tai ehkä sellaista ei edes ole. Netissä on paljon ilmaista Englanniksi.
Kyllä käy sääliksi työkavereita, jotka ei pysty lukemaan Englantia sujuvasti. Tuon heille jonkun uuden kirjan, jossa on todella mielenkiintoista materiaalia ja toteavat vaan, että "jaa se on Englanniksi". Voipi tulla aika pitkäksi eläkettä odotellessa.
Nyt kun aloitat sen Englanniksi lukemisen, niin 10 vuoden päästä ei ole enää väliä onko se Englantia vai Suomea ja sitten voit tulla kiittämään minua. - P-Käärmes
>>Ohjelmointia voi myös itseopiskella. Tämä on usein suositeltu ensimmäinen kirja ohjelmointiin: http://mitpress.mit.edu/sicp/
Vaikuttaa hyvältä kirjalta, mutta voipi olla monille liian vaikea ekaksi. Ja jopa MIT opettaa nykyään ekana kielenä Pythonia, eikä yllä olevan linkin Schemeä. Tossa MITin nykyinen kurssi aloittelijoille:
http://mit.edu/6.01/mercurial/fall09/www/index.html
Pythonia suomeksi:
http://www.it.lut.fi/kurssit/06-07/Ti5210210/materiaali/Python-ohjelmointiopas_LTY2006.pdf
http://www.it.lut.fi/kurssit/06-07/Ti5212700/Python-grafiikkaohjelmointiopas_LTY2007.pdf aloittelija........) kirjoitti:
Onko kyseistä kirjaa suomenkielisenä?
Englannin kieli on välttämättömyys ohjelmoinnissa. Sen lukemisen pitää onnistua siinä missä suomenkin, sillä suuri osa kaikesta dokumentaatiosta on englanniksi ja ohjelmointi kun on nykyisin kansainvälistä niin ohjelman lähdekooditkin on kirjoitettu muuttujanimiä myöten englanniksi.
- Delete program ? (Y)
Opetella voi monella tavalla, mutta ohjelmointia oppii parhaiten ohjelmoimalla. Yliopistoissa pääasiassa opetetaan tietorakenteita, menetelmiä projektin hallintaan ja dokumentointia. Luentomateriaalit ovat pääasiassa aika vanhoja. C-kieltä ja Javaa käytetään nykyisin. Joissakin kursseissa joutuu pakosti myös käyttämään php:tä ja JavaScriptejä, mutta niiden opettelu on opiskelijan vastuulla.
Windows-ohjelmointia EI opeteta yliopistoissa, joten sen suhteen suosittelen, että pääset helpoimmalla etsimällä jostain Delphin tai Borlandin vanhan CBuilderin. Microsoft:in Visual C on puhtaasti masokisteille eikä sovellu mielestäni lainkaan aloittelijoille. Kyseisen ohjelman oppimiskäyrä on sen verran korkea.
Ehkä helpoimmin pääset ohjelmoinnin makuun, etsimällä, jostain vanhoja DOS-aikaisia kääntäjiä ja kääntämällä Windows:in Dos-ikkunassa 16-bittisiä dos-ohjelmia ihan harjoitellaksesi peruskomentoja tai sitten käyttämällä lähes joka koneessa nykyisin olevaa Java-kääntäjää ja tekemällä sillä simppeleitä Java- ohjelmia. Makuasia, millä aloittaa alkeet. Pääasia, että jollain aloittaa ja mielenkiinto hommassa säilyy. Itse aloitin Basic:illa aikoinaan ja siitä sitten siirtyminen ajan myötä moniin muihin ohjelmointikieliin.- Opettaa ne!
Kerran kävin huvikseni yliopistolla enkä voinut olla panematta merkille, että siellä oli hyllymetreittäin manuaaleja, joissa lueteltiin Windows-funktioita ja selitettiin juurta jaksaen kaikkia ihan ihmeellisiä juttuja niistä funktioista. Aika outoo, jos ei ne opetakaan niitä?
- Delete program ? (Y)
Opettaa ne! kirjoitti:
Kerran kävin huvikseni yliopistolla enkä voinut olla panematta merkille, että siellä oli hyllymetreittäin manuaaleja, joissa lueteltiin Windows-funktioita ja selitettiin juurta jaksaen kaikkia ihan ihmeellisiä juttuja niistä funktioista. Aika outoo, jos ei ne opetakaan niitä?
Jaahas. Riippuu kai yliopistosta. Itselläni ei ole tullut yhtään Windows-kurssia vastaan. Yliopiston kirjastossa on kuitenkin kaikki alan kirjat eli myös ne W-kirjat.
No ei mitään legacyä kannata opetella.. Windowsilla voi C:tä ohjelmoida MinGW:llä vaikka ja se käyttää kuitenkin ihan tavallista GCC:tä ettei mene kääntäjän opettelut hukkaan. Varsinaista Windows-ohjelmointia en suosittele opettelemaan koska se kuoleva alusta. Vähän samanlaiset neuvot näille ketkä haluaisi Symbiania opetella, se vaan kuolee vielä nopeammin.
Itse kuitenkin suosittelen lukemaan SICP:n ja harjoittelamaan jotain peruskäsitteitä schemellä ja/tai sitten harjoittelemaan Pythonilla kun sillä saa helposti aikaiseksi jotain ja on tulevaisuudessakin käyttökelpoinen työkalu. Siitä sitten eteenpäin vaikka C:llä.- Ihme ja kumma
Delete program ? (Y) kirjoitti:
Jaahas. Riippuu kai yliopistosta. Itselläni ei ole tullut yhtään Windows-kurssia vastaan. Yliopiston kirjastossa on kuitenkin kaikki alan kirjat eli myös ne W-kirjat.
Mihin sä oikein ohjelmoit: unixii vai vaxii vai miten ihmeessä ole voinut välttyä ohjelmoinnissa windows-funktioitten käytöltä?
Ihme ja kumma kirjoitti:
Mihin sä oikein ohjelmoit: unixii vai vaxii vai miten ihmeessä ole voinut välttyä ohjelmoinnissa windows-funktioitten käytöltä?
Eihän Windows-funktioiden käyttö ole kuin erikoistapauksissa...
- Delete program ? (Y)
M-Kar kirjoitti:
No ei mitään legacyä kannata opetella.. Windowsilla voi C:tä ohjelmoida MinGW:llä vaikka ja se käyttää kuitenkin ihan tavallista GCC:tä ettei mene kääntäjän opettelut hukkaan. Varsinaista Windows-ohjelmointia en suosittele opettelemaan koska se kuoleva alusta. Vähän samanlaiset neuvot näille ketkä haluaisi Symbiania opetella, se vaan kuolee vielä nopeammin.
Itse kuitenkin suosittelen lukemaan SICP:n ja harjoittelamaan jotain peruskäsitteitä schemellä ja/tai sitten harjoittelemaan Pythonilla kun sillä saa helposti aikaiseksi jotain ja on tulevaisuudessakin käyttökelpoinen työkalu. Siitä sitten eteenpäin vaikka C:llä.Vastasin vain ketjun aloittajan kysymykseen Windows-ohjelmoinnista. Itse olen vaihtanut jo niin monta kertaa ohjelmointikieltä ja alustaa, että en ikimaailmassa lähtisi väittämään minkään ohjelmointikielen tai alustan paremmuudesta tai tulevaisuuden näkymistä. Se kun vaatii jo ennustamisen lahjoja.
- Delete program ? (Y)
Ihme ja kumma kirjoitti:
Mihin sä oikein ohjelmoit: unixii vai vaxii vai miten ihmeessä ole voinut välttyä ohjelmoinnissa windows-funktioitten käytöltä?
Yliopistoissa kurssisuoritukset tehdään yleensä laitosten keskuskoneilla, jotka ovat yllätys-yllätys varsin usein Sun:in koneita varustettuna Solariksella (Unix). On tullut lääpittyä joskus SGI:täkin.
Windows:in opetukseen tai ohjelmointiin en ole yliopistossa juurikaan törmännyt. Kuuluu kaiketi siihen alalajiin, jota ei tarvitse kenellekään opettaa. ;) Delete program ? (Y) kirjoitti:
Vastasin vain ketjun aloittajan kysymykseen Windows-ohjelmoinnista. Itse olen vaihtanut jo niin monta kertaa ohjelmointikieltä ja alustaa, että en ikimaailmassa lähtisi väittämään minkään ohjelmointikielen tai alustan paremmuudesta tai tulevaisuuden näkymistä. Se kun vaatii jo ennustamisen lahjoja.
Aina ne standardoidut tekniikat, standardointiprosesissa olevat tekniikat, avoimet tekniikat tai sellaiset joita on useampi alan tekijä ajamassa eteenpäin ovat kestäviä ja pitkäikäisiä.
Ohjelmoinnin perusteet kannattaa opetella mutta pitää opetella huomioon aika mikä menee kun lähtee nollapisteestä ettei lähde liian aikaisessa vaiheessa erikoistumaan, etenkään sellaiseen tekniikkaan minkä tulevaisuus on erittäin epävarmaa.- ?=9+4
M-Kar kirjoitti:
Eihän Windows-funktioiden käyttö ole kuin erikoistapauksissa...
Sadoissa miljoonissa tapauksissa tarvitsee Windows-funktioita, jos aikoo vähänkin suuremmalle porukalle esmes näyttää laskentatuloksii tai jotain käppyröit tai pyytää niilt jotain lähtötietoi. Ei kukaan itseään kunnioittava edes harrastelijaohjelmoija lähde väittämään, ettei ymmärrä saati tiedä Windows-funktioista: komentorivi on jo melkein kuallu eikä melkeinkään kuolleista saa pahaa sanoa, joten tässä nyt tämän enempää perustele, miksi sinä näytät päivästä toiseen käyvän atk-tuulella, joka tuoksusta päätellen tulee atk-kalmon suunnasta!
- ?=4+16
Delete program ? (Y) kirjoitti:
Yliopistoissa kurssisuoritukset tehdään yleensä laitosten keskuskoneilla, jotka ovat yllätys-yllätys varsin usein Sun:in koneita varustettuna Solariksella (Unix). On tullut lääpittyä joskus SGI:täkin.
Windows:in opetukseen tai ohjelmointiin en ole yliopistossa juurikaan törmännyt. Kuuluu kaiketi siihen alalajiin, jota ei tarvitse kenellekään opettaa. ;)Java-kääntäjällä saa tehtyä ohjelmistoja Windows-ympäristöön: Java-kääntä on ohjelmoijan käyttöliittymä Windows-ympäristöön, joka käyttää Windows-funktioita. Tuloksena on todella köpelöitä tekeleitä, jotka muistuttavat nopeimmillaankin lähinnä nuhapumppuja ja ovat ulkoasuiltaan kutakuinkin nukkavieruja. Ohjelmointiympäristö, joka käyttää Windows-funktioita suoraan sen sijaan tuottaa todella liukasta koodia ja näyttäviä käyttöliittymiä. WWW-sivustot ovat surullisin esimerkki epäliukkaasta koodista; ne on tehty Java-palikka Windows-funktioitten välissä.
- ogma
Opettaa ne! kirjoitti:
Kerran kävin huvikseni yliopistolla enkä voinut olla panematta merkille, että siellä oli hyllymetreittäin manuaaleja, joissa lueteltiin Windows-funktioita ja selitettiin juurta jaksaen kaikkia ihan ihmeellisiä juttuja niistä funktioista. Aika outoo, jos ei ne opetakaan niitä?
API:n opiskelu ei ole ohjelmoinnin opiskelua eikä mitään yksittäistä kieltä ja sen jotain tiettyä APIa opetelle erikseen. Usein ensimmäinen kieli on joku yleisimmin käytetyistä; C tai Java. Yliopistoissa opetetaan nimenomaan ohjelmoimaan periaatteessa kieliriippumattomasti; tietorakenteet ja algoritmit, ohjelmistoarkkitehtuurit, rinnakkaisuustekniikat yms. sellaista kivaa. Tietokonegrafiikan puolella monesti OpenGL on eräs ohjelmointirajapinnoista. Joskus joku on kuulemma opettanut Windows APIn kautta ohjelmointia jossain GUI-ohjelmointijutussa, mutta ei kovin usein. AMK:ssa monesti käytetään Windowssia mutta Linux on kanssa suosittu. Linux on kovin suosittu yliopistopiireissä.
Syy, miksi yliopistojen kirjastoissa on WIndows kirjoja on usein se, että ne on tilattu laitoksille tutkimuskäyttöön eli usein Windows on tutkimustyön maksajan (jonkun yrityksen) ympäristö. Ja sen
lauluja lauletaan, jonka leipää syödään...
Kirjoista voi opetella miten tietyllä ohjelmointikielellä tietyssä ympäristössä touhutaan, mutta usein kirjojen esimerkit ovat painoteknisesti rajoitettu olenneiseen, eivätkä siten edusta parasta mahdollista tapaa tehdä asiaa.
Varsinaisia koulua Windows ohjelmointiin ei ole, mutta varmaan 2000-3000 euron panostuksella, joku konsulttipulju sellaisen järjestää.
Jos haluat ohjelmoida Wintoosaa, niin miksi OpenGL? DirectX on Wintoosan "natiivi" 3d-rajapinta. Aiheesta (molemmista) löytyy paljonkin matskua verkosta ja kirjakaupasta, mutta suurin osa on Englanniksi. Eli enklannin perusosaaminen normi ATK-sanasto pitäisi hallita. ?=9+4 kirjoitti:
Sadoissa miljoonissa tapauksissa tarvitsee Windows-funktioita, jos aikoo vähänkin suuremmalle porukalle esmes näyttää laskentatuloksii tai jotain käppyröit tai pyytää niilt jotain lähtötietoi. Ei kukaan itseään kunnioittava edes harrastelijaohjelmoija lähde väittämään, ettei ymmärrä saati tiedä Windows-funktioista: komentorivi on jo melkein kuallu eikä melkeinkään kuolleista saa pahaa sanoa, joten tässä nyt tämän enempää perustele, miksi sinä näytät päivästä toiseen käyvän atk-tuulella, joka tuoksusta päätellen tulee atk-kalmon suunnasta!
Itse olen ohjelmoinut Windowsia assemblerillakin mutta tiedän sen, että Windows-funktiot on erikoistapauksia. Jos nyt vaikka teen tavallisen graafisen C-ohjelman GTK:lla niin missähän välissä niitä Windows-funktioita oikein tarvtsee? Kukaan täysipäinen ei nyt ala Win32:lle enää kirjoittamaan mitään. Se on 90-lukua..
?=4+16 kirjoitti:
Java-kääntäjällä saa tehtyä ohjelmistoja Windows-ympäristöön: Java-kääntä on ohjelmoijan käyttöliittymä Windows-ympäristöön, joka käyttää Windows-funktioita. Tuloksena on todella köpelöitä tekeleitä, jotka muistuttavat nopeimmillaankin lähinnä nuhapumppuja ja ovat ulkoasuiltaan kutakuinkin nukkavieruja. Ohjelmointiympäristö, joka käyttää Windows-funktioita suoraan sen sijaan tuottaa todella liukasta koodia ja näyttäviä käyttöliittymiä. WWW-sivustot ovat surullisin esimerkki epäliukkaasta koodista; ne on tehty Java-palikka Windows-funktioitten välissä.
"Ohjelmointiympäristö, joka käyttää Windows-funktioita suoraan sen sijaan tuottaa todella liukasta koodia ja näyttäviä käyttöliittymiä."
Mutta ne ohjelmat hajoavat kohta kaikki. Ei kukaan täysijärkinen kirjoita mitään kuolevalle alustalle. Tietokoneohjelmien elinkaari on helposti kymmeniäkin vuosia ja ohjelman kirjoittaminen uudestaan on ihan perseestä ja kallista lystiä.
Java muuten on ollut nopea varmaan jo puolitoista vuotta eikä tarvitse mitään kääntäjiäkään. Ja nopeutuu vaan entisestään jatkossakin. Huomattavasti järkevämpi alusta kuin Win32.
Jos haluaa sitten enemmän nopeutta ja C/C :aa niin sitten löytyy esimerkiksi GTK, Qt, SDL, wxWidgets ja lukemattomia muita. Näistä kaksi ensiksimainittua ovat kivoja kun ovat jo niin pitkälle vakioituja ja SDL taas on loistava peli yms. multimediaohjelmoinnissa. Sillä sitä käyttöliittymää vasta saakin näyttäväksi kun vähän OpenGL:llä kiihdyttelee..
"WWW-sivustot ovat surullisin esimerkki epäliukkaasta koodista; ne on tehty Java-palikka Windows-funktioitten välissä."
WWW-sivustot pyörivät selaimella ja koodi mitä siellä on, on tavallisesti Javascriptiä mitä asiakaspäässä ajetaan ja palvelinpäässä sitten voi olla vaikak mitä. Web on myös hyvä alusta, sillä se on vakaa. Javascript nopeutuu myös kokoajan ja ei sielläkään mitään Windows-funktioita ole missään välissä mikäli ei Windowsia käytä.ogma kirjoitti:
API:n opiskelu ei ole ohjelmoinnin opiskelua eikä mitään yksittäistä kieltä ja sen jotain tiettyä APIa opetelle erikseen. Usein ensimmäinen kieli on joku yleisimmin käytetyistä; C tai Java. Yliopistoissa opetetaan nimenomaan ohjelmoimaan periaatteessa kieliriippumattomasti; tietorakenteet ja algoritmit, ohjelmistoarkkitehtuurit, rinnakkaisuustekniikat yms. sellaista kivaa. Tietokonegrafiikan puolella monesti OpenGL on eräs ohjelmointirajapinnoista. Joskus joku on kuulemma opettanut Windows APIn kautta ohjelmointia jossain GUI-ohjelmointijutussa, mutta ei kovin usein. AMK:ssa monesti käytetään Windowssia mutta Linux on kanssa suosittu. Linux on kovin suosittu yliopistopiireissä.
Syy, miksi yliopistojen kirjastoissa on WIndows kirjoja on usein se, että ne on tilattu laitoksille tutkimuskäyttöön eli usein Windows on tutkimustyön maksajan (jonkun yrityksen) ympäristö. Ja sen
lauluja lauletaan, jonka leipää syödään...
Kirjoista voi opetella miten tietyllä ohjelmointikielellä tietyssä ympäristössä touhutaan, mutta usein kirjojen esimerkit ovat painoteknisesti rajoitettu olenneiseen, eivätkä siten edusta parasta mahdollista tapaa tehdä asiaa.
Varsinaisia koulua Windows ohjelmointiin ei ole, mutta varmaan 2000-3000 euron panostuksella, joku konsulttipulju sellaisen järjestää.
Jos haluat ohjelmoida Wintoosaa, niin miksi OpenGL? DirectX on Wintoosan "natiivi" 3d-rajapinta. Aiheesta (molemmista) löytyy paljonkin matskua verkosta ja kirjakaupasta, mutta suurin osa on Englanniksi. Eli enklannin perusosaaminen normi ATK-sanasto pitäisi hallita.Onhan se OpenGL huomattavasti järkevämpi API.
- Ite pitää!
ogma kirjoitti:
API:n opiskelu ei ole ohjelmoinnin opiskelua eikä mitään yksittäistä kieltä ja sen jotain tiettyä APIa opetelle erikseen. Usein ensimmäinen kieli on joku yleisimmin käytetyistä; C tai Java. Yliopistoissa opetetaan nimenomaan ohjelmoimaan periaatteessa kieliriippumattomasti; tietorakenteet ja algoritmit, ohjelmistoarkkitehtuurit, rinnakkaisuustekniikat yms. sellaista kivaa. Tietokonegrafiikan puolella monesti OpenGL on eräs ohjelmointirajapinnoista. Joskus joku on kuulemma opettanut Windows APIn kautta ohjelmointia jossain GUI-ohjelmointijutussa, mutta ei kovin usein. AMK:ssa monesti käytetään Windowssia mutta Linux on kanssa suosittu. Linux on kovin suosittu yliopistopiireissä.
Syy, miksi yliopistojen kirjastoissa on WIndows kirjoja on usein se, että ne on tilattu laitoksille tutkimuskäyttöön eli usein Windows on tutkimustyön maksajan (jonkun yrityksen) ympäristö. Ja sen
lauluja lauletaan, jonka leipää syödään...
Kirjoista voi opetella miten tietyllä ohjelmointikielellä tietyssä ympäristössä touhutaan, mutta usein kirjojen esimerkit ovat painoteknisesti rajoitettu olenneiseen, eivätkä siten edusta parasta mahdollista tapaa tehdä asiaa.
Varsinaisia koulua Windows ohjelmointiin ei ole, mutta varmaan 2000-3000 euron panostuksella, joku konsulttipulju sellaisen järjestää.
Jos haluat ohjelmoida Wintoosaa, niin miksi OpenGL? DirectX on Wintoosan "natiivi" 3d-rajapinta. Aiheesta (molemmista) löytyy paljonkin matskua verkosta ja kirjakaupasta, mutta suurin osa on Englanniksi. Eli enklannin perusosaaminen normi ATK-sanasto pitäisi hallita.Käydessäni yliopistolla näin supertietokoneessa, miten se simulaatio pyöri siinä aika mallikkaasti ja just sillä Jampolla, joka oli sen ohjelmoinut, oli ihan helkkaristi niitä windowsin funktiokirjoja! Kaikille niille, jotka eivät ole millään yliopistolla käyneet: yliopistossa ei opeteta mitään, vaan yliopistolla kerrotaan, mistä ja miten saa opiskelussa tarvittavaa tietoa, mutta opiskelu on hoidettava itse ja assarit esems on sitä varten, että ne pelottelee opiskelijoita opiskelemaan ja järjestää saunailtoja, joissa vanhemmat tieteitten harjoittajat nuorempiaan opastavat tieteitten oikopoluille!
- 23587678
M-Kar kirjoitti:
Aina ne standardoidut tekniikat, standardointiprosesissa olevat tekniikat, avoimet tekniikat tai sellaiset joita on useampi alan tekijä ajamassa eteenpäin ovat kestäviä ja pitkäikäisiä.
Ohjelmoinnin perusteet kannattaa opetella mutta pitää opetella huomioon aika mikä menee kun lähtee nollapisteestä ettei lähde liian aikaisessa vaiheessa erikoistumaan, etenkään sellaiseen tekniikkaan minkä tulevaisuus on erittäin epävarmaa.Kiinnostaisi tietää että millaista on ohjemoijan työ. Maanantaina ylös ja töihin, kuppi kahvia ja koodia tuleen. Tätä samaa perjantaihin asti kunnes näytätte tulokset? Vai?
Ja miten paljon tarvii osata ohjelmointia ensimmäisessä työpaikassa? Ja mitä koulutusta suosittelette - Tietoa pitää näyttää
Ite pitää! kirjoitti:
Käydessäni yliopistolla näin supertietokoneessa, miten se simulaatio pyöri siinä aika mallikkaasti ja just sillä Jampolla, joka oli sen ohjelmoinut, oli ihan helkkaristi niitä windowsin funktiokirjoja! Kaikille niille, jotka eivät ole millään yliopistolla käyneet: yliopistossa ei opeteta mitään, vaan yliopistolla kerrotaan, mistä ja miten saa opiskelussa tarvittavaa tietoa, mutta opiskelu on hoidettava itse ja assarit esems on sitä varten, että ne pelottelee opiskelijoita opiskelemaan ja järjestää saunailtoja, joissa vanhemmat tieteitten harjoittajat nuorempiaan opastavat tieteitten oikopoluille!
Justiinsa tosta syystä mihin tahansa yliopistoon on hiton helppo päästä, mutta yhdestäkään – Uppsalaan Yliopistot ovat tässä mielessä luku sinänsä – oikeasta yliopistosta ei ole helppo päästä pois: Oikea yliopisto edellyttää, että jokainen, joka sieltä haluaa pois päästä on velvollinen jättämään yliopistolle korvaukseksi siitä, että yliopisto naurettavan pientä lukukausimaksua vastaan neuvoi, mistä saa ja miten kannattaa käyttää opiskelussa tarvittavaa tietoa, uutta, ennen näkemätöntä tietoa ja ennen nähtyjen tietojen yhdistelmiä. Oikeasta yliopistosta ei ennen pois pääse! Ja jos ohjelmoija laatii uudet tietonsa ja vanhojen yhdistelmät muotoon, jossa yliopiston rehtori ei voi niitä Windows-koneeltaan tarkastella, ei tule edes atk-graduhakemukseen leimaa: jokainen oikea ohjelmoija joutuu käyttämään jatkuvasti täydellistä Windows-funktiokokoelmaa, jotta hän voisi esitellä monimutkallisten simulaatioittensa tuloksia suurelle yleisölleen.
- Mitä ihmettä?
Tietoa pitää näyttää kirjoitti:
Justiinsa tosta syystä mihin tahansa yliopistoon on hiton helppo päästä, mutta yhdestäkään – Uppsalaan Yliopistot ovat tässä mielessä luku sinänsä – oikeasta yliopistosta ei ole helppo päästä pois: Oikea yliopisto edellyttää, että jokainen, joka sieltä haluaa pois päästä on velvollinen jättämään yliopistolle korvaukseksi siitä, että yliopisto naurettavan pientä lukukausimaksua vastaan neuvoi, mistä saa ja miten kannattaa käyttää opiskelussa tarvittavaa tietoa, uutta, ennen näkemätöntä tietoa ja ennen nähtyjen tietojen yhdistelmiä. Oikeasta yliopistosta ei ennen pois pääse! Ja jos ohjelmoija laatii uudet tietonsa ja vanhojen yhdistelmät muotoon, jossa yliopiston rehtori ei voi niitä Windows-koneeltaan tarkastella, ei tule edes atk-graduhakemukseen leimaa: jokainen oikea ohjelmoija joutuu käyttämään jatkuvasti täydellistä Windows-funktiokokoelmaa, jotta hän voisi esitellä monimutkallisten simulaatioittensa tuloksia suurelle yleisölleen.
Täh??
- Ogma
23587678 kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää että millaista on ohjemoijan työ. Maanantaina ylös ja töihin, kuppi kahvia ja koodia tuleen. Tätä samaa perjantaihin asti kunnes näytätte tulokset? Vai?
Ja miten paljon tarvii osata ohjelmointia ensimmäisessä työpaikassa? Ja mitä koulutusta suositteletteParhaimmillaan ohjelmoijan työ on todella hienoa, kun näkee ajattelunsa jäljen näytöllä tai jokin purkki osoittaa terveitä elonmerkkejä. Tulet töihin itsellesi sopivaan aikaa ja poistut 8 tehokkaan tunnin jälkeen kotiin. Joskus (harvoin) olet ehkä 9 tuntia ja toisena sitten 6 tuntia. Asiakkaasi tietää mitä haluaa ja osaa esittää sen järjevällä tavalla. Sinulla on varmuus mitä sinun tulee tehdä.
Pahimmillaan ohjelmoijan työtä voisi luonnehtia Danten helvetiksi: viikkotolkulla 16 tunnin työpäiviä, joskus jopa viikonloput putkeen. Läppäri kotiin ja töitä pitkälle yöhön. Kahvia kuluu litratolkulla. Asiakas ei vastaa kyselyyn eikä selvennä toiveitaan ja sitten päälle ihmetteleen miksei joku kilke toimi niinkuin hän haluaisi (se toimii juuri niinkuin hän sen kuvasi, ainakin ohjelmoijan tulkinnan mukaan....) jne. Monesti ohjelmointi tuntuu siltä kuin olisi vetänyt tabasco-pullon huikalla huiviin ja sitten seläntakaa ilmestyy myytitykkihuikkanen ja iskee rupisen habaneron pöytään... Niele siitä.
Ohjelmoijan arki riippuu paljolti organisaatiosta, jossa työkentelee: ymmärtääkö johto ohjelmistotuotannosta pätkääkään vai ovatko vain numeroihin ihastuneita ekonominplanttuja, ovatko työkaverit sinulle sopivia ja sinä heille.
Ohjelmointiosaaminen on yleensä vaatimuksena työpaikalle. Tämä kuitenkin sisältää muutakin kuin pelkkien kielen X varattujen sanojen kasaamista peräkkäin. Suunnittelutaito on eräs vaadituista taidoista, kyky hajoittaa reaalimaailman ongelma pieniksi ratkaistaviksi osaongelmiksi, jotka sitten piperretään jollain tekstinkäsittelyohjelmalla (Notepad, emacs, vi, Visual Studio, Eclipse yms.) johonkin haluttuun kieleen X. Kielen X rakenteiden ja saatavilla olevien API:n osaaminen helpottaa ratkaisun tekemistä. Ja joskus tietämys edesauttaa parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä.
Koulutuksena käy mikä tahansa insinöörikoulutus AMK:ssa sekä teknillisissä yliopistoissa ja yliopistoissakin on monia koulutusaloja, joita voi käyttää ohjelmoijan työn pohjana. Tiedän menestyneitä ohjelmoijia, joiden koulutus ei ole ollut tietotekniikan alalta vaan koneenrakennus-, opettaja- ja raksapuolelta. Hankittu titteli helpottaa työpaikan saantia, kun ei tarvi perustella osaamistaan niin paljoa.
Oma harrastuneisuus on eräs asia, joka auttaa asiaa. Eli ei muuta kuin koodaamaan jotain omia pieniä juttuja jonkun kirjan pohjalta omaksi iloksi. - Easy WIndows funktio
Mitä ihmettä? kirjoitti:
Täh??
Joo näin on! Jostain syystä nää Jampot elää täällä atk-kivikautta: täydellisillä Winsows-funktioilla on esmes paljon helpompi tulostaa kyryptillisetkin aikaansaannokset pää- ja aliohjelmista sekä syöttä pää- ja aliohjelmiin lähtödatoja kuin komentoriviltä. Siihen laitetaan käyttöliittymäksi yksi formi vaan ja sitten annetaan sen pyöriä siinä näytöllä luupissa eikä niin kuin komentorivissä, jossa menee heti, kun se vastaa käyttäjä y tai n, kioski kiinni!
Älkää herrantähden edes opetelkokaan niitä komentorivejänne: ne ovat atk-kivikautta eikä atk-lapsikaan nihin enää ohjelmoi.
- 3223232
Älä missään nimessä halua ohjelmoijaksi. Halua vaikka niitten ohjelmoijien pomoksi, projektipäälliköksi, toimistopäälliköksi tai joksikin muuksi, jotka kuuntelevat mitä ohjelmoijat kertovat, tekevät päätökset niiden mukaan, ottavat kunnian ja nostavat aika vitun paljon isommat tilin kuin itse asian tekijät.
Tai ala vaikka konsultiksi.
Näin pärjäät elämässä rahallisesti huomattavasti paremmin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä912920Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2991686Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461567- 871391
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4021384Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4021308Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21089Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381047Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun329874Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden257855