Akateeminen työttömyys on kasvanut koko 2000-luvun ajan ja yli 30 000 akateemista on vailla töitä. Akavan mukaan es. vastavalmistuneiden maistereiden työttömyys on kasvanut vuodessa 44 %, eivätkä hyvät tai erinomaisetkaan todistukset takaa työn saantia.
Akateemisia työttömiä on siis ennätysmäärä! Opettajankoulutuksen saaneita on tuhansia työttömänä, kauppatieteiden maistereita on 1500 työttömänä ja muita maistereita yli 10 000 työttömänä! Insinöörejä/diplomi-insinöörejä on 5000 työttömänä. Lisensiaatteja/tohtoreita on yhteensä 1000 työttömänä jne. Akateeminen työttömyys on 10-kertaistunut 90-luvun lamasta!
Akavalaisten työttömyys -katsaus
Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2009
Työttömyyden kasvu jatkuu
1. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet
Heinäkuun 2009 lopussa työttömänä oli 15 364 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin...
2. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet
Työttömyys on tällä hetkellä selvästi nopeammassa kasvussa kuin ylemmällä korkeakouluasteella. Heinäkuun lopussa 2009 työttömänä oli 16 490 alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on uusi kaikkien aikojen ennätys...
3. Tutkijakoulutuksen suorittaneet
Työttömyys on tyypillisesti kasvussa ja nyt aika ripeässä sellaisessa. Heinäkuun lopussa työttömänä oli 852 tutkijakoulutuksen suorittanutta (yl. lisensiaattia tai tohtoria), mikä onkin uusi kaikkien aikojen ennätys...
Akateemisia työttömiä on siis ennätysmäärä! Opettajankoulutuksen saaneita on tuhansia työttömänä, kauppatieteiden maistereita on 1500 työttömänä ja muita maistereita yli 10 000 työttömänä! Insinöörejä/diplomi-insinöörejä on 5000 työttömänä. Lisensiaatteja/tohtoreita on yhteensä 1000 työttömänä jne. Akateeminen työttömyys on 10-kertaistunut 90-luvun lamasta!
Akavalaisten työttömyys -katsaus
Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2009
Työttömyyden kasvu jatkuu
1. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet
Heinäkuun 2009 lopussa työttömänä oli 15 364 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin...
2. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet
Työttömyys on tällä hetkellä selvästi nopeammassa kasvussa kuin ylemmällä korkeakouluasteella. Heinäkuun lopussa 2009 työttömänä oli 16 490 alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on uusi kaikkien aikojen ennätys...
3. Tutkijakoulutuksen suorittaneet
Työttömyys on tyypillisesti kasvussa ja nyt aika ripeässä sellaisessa. Heinäkuun lopussa työttömänä oli 852 tutkijakoulutuksen suorittanutta (yl. lisensiaattia tai tohtoria), mikä onkin uusi kaikkien aikojen ennätys...
Vastaukset 12
Vanhimmat
saaneiden työllisyysongelmat ovat yksi erityistarkastelua vaativa alue työllisyyskysymyksissä.
tuosta löytyy yksi merkittävä näkökulma
http://taloustiede.utu.fi/laitos/henkilokunta/viren/artikkelit/akat_un.pdf
Keskeisimpiä työllistymisen esteitä lienee kapea-alainen koulutus, joka pohjautuu ennusteisiin kehitysnäkymistä joille ei ole todellista pohjaa, vaan koulutuksen painopisteet määritellään hallinnon yläportaalla, niiden olettamusten perusteella joita ministeriölle kulloinkin vakuuttavimmin esitetään eri intressipiirien puolesta.
Oman sotkunsa soppaan on myös tuonut työvoimahallinnon saralla organisoitu koulutus joka ei ole samalla tavalla opetushallituksen valvomaa ja säätelemää, eikä vaadi esim kouluttajilta samanlaista pätevöitymistä julkisen puolen erikoiskoulutus.
on tuon tutkimuksen jälkeen synkentynyt huomattavasti!
vetämät johtopäätökset työttömyyden ,varsinkin akat. työttömyyden kasvusta ovat vaarassa supistaa aloituspaikkoja , joka puolestaan johtaa koulutustarjonnan kasvuun sellaisilla aloilla joiden uskotaan ( uskotaan ) antavan paremmin työllistämismahdollisuuden riippumatta onko ennusteille minkäänlaista todellista pohjaa.
"..työllistymisen esteitä lienee kapea-alainen koulutus, joka pohjautuu ennusteisiin kehitysnäkymistä joille ei ole todellista pohjaa.."
Miten todellisena koet oman elämäsi sinä reppana rahan orja? Kykenetkö hallitsemaan omaa elämääsi joka on lopulta sidottu markkinatalouden lainalaisuuksiin? Kokeile määrittää omalle lyhyelle elämäjanallesi hinta ja pyri saamaan liikevoittoa (mahdollisimman hyvä tuotto - tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa - yksi hyvä omaa oksaansa sahaavan neuvo joka liittyy läheisesti ko. järjestelmään).
Vaihtoehto: (on muuten olemassa työkkärinelämänhahahallinntaursseja siellä tädit ja sedät osaa neuvoa sua elämänhallinnan kysymyksissä). Kannattaa mennä sieltä kysymään neuvoa!!
voi nauttia, olematta rahan orja. Riittää kun hyväksyy muille oikeuden nimittää itseään "reppanaksi" ja tyytyy myös valintaansa olla myymättä itseään rahasta.
Markkinatalouden määräysvalta on itseasiassa rahan määräysvaltaa, ei sen kummempaa.Senkin voi hyväksyä ja kääntää hyödykseen.
"Kokeile määrittää omalle lyhyelle elämäjanallesi hinta ja pyri saamaan liikevoittoa (mahdollisimman hyvä tuotto - tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa -"
Taisit itse jo vastata kysymykseesi puolestani.
---- Lyhyelle elämänajalleni ei ole hintaa ja elämän ajan päätyttyä liikevoitolla voi saavuttaa saman vapauden,riippumattomuuden ja itsenäisyyden sekä vapautuksen orjuudesta , kuin "epätäydellisellä elämänhallinnalla".-------
Itseasiassa elämäni on mielestäni täydellistä, jos ei oteta huomioon muiden mielipiteitä.
....kuten
""Vaihtoehto: (on muuten olemassa työkkärinelämänhahahallinntaursseja siellä tädit ja sedät osaa neuvoa sua elämänhallinnan kysymyksissä). Kannattaa mennä sieltä kysymään neuvoa!!""
Tai sorruta samanlaisiin johtopäätöksiin kuten tutkimuksen professori joka käsittelee akateemista työttömyyttä täystyöllisyyden toivossa, välittämättä elämän laadusta saati luovuudesta tai arvoista jotka eivät ole rahalla saavutettavissa.
""
Yhtä kaikki voidaan nyt päätellä, että yleensä työvoiman, mahdollisesti myös kouluttamattoman
työvoiman tapauksessa olennaista on hintasopeutuminen; reaalipalkat joustavat ja
substituutiovaikutuksen ansiosta työvoimaa käytetään enemmän. Toisaalta työvoimakustannusten
halpeneminen mahdollistaa suuremman tuotannon ja suuremman työllisyyden. Jälkimmäinen
vaikutus riippuu tietenkin yritysten kilpailutilanteesta. ""
"Markkinatalouden määräysvalta on itseasiassa rahan määräysvaltaa, ei sen kummempaa.Senkin voi hyväksyä ja kääntää hyödykseen."
Sukupuutto sopeutumattomille:
http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q=cockroach&meta=&aq=0&oq=cockroac&fp=ccba5619fdfc46fd
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?p=366031&sid=2172eefacfd007f619abb40df12f6d48
Miten olet mielestäsi sopeutunut?
Muunteletko elinympäristöäsi sopeutuaksesi - ja kuinka paljon, vai muunnutko itse elinympäristösi mukaan.
Kuinka paljon tuoton tavoittelu on muuntanut sinun elinympäristöäsi - uusia haasteita?
Mutta itse kysymykseesi "Miten olet mielestäsi sopeutunut?"
Sopeutumisen ongelma on itsensä tai nykytilanteensa vertaamista entiseen tai tuleviin odotuksiinsa. Molemmat voi sivuuttaa ja keskittyä sen jälkeen niihin avuihin joilla on tultava toimeen ja kuinka niitä itse niitä hyödyntäisi tarpeellisilta osin.
Sopeutuminen vaati vain hetken jäsentelyä oman arvomaailman kanssa, eikä uudet haasteet keskittyneet tuoton tai voiton tavoitteluun, vaan enemmänkin pitkäjännitteisempään suunnitteluun jossa lisääntyneelle vapaa-ajalle etsittiin uutta sisältöä.
Elinympäristöä ei tarvinnut muuttaa, vain pelkkiä elintilan rajoja ja tiloissa vietettävän ajan määrää,- jotain jäi pois mutta uutta voi valita tilalle, joten koen enemmänkin valintojen perustuneen vapaaehtoisuuteen ja painottuneen enemmän elämän laadun tavoitteluun kuin tason tavoitteluun.
Tuoton tavoittelu ja siitä luopuminen on ollut pikavoittojen tavoittelusta siirtymistä pienempään mutta tasaisempaan tulovirtaan totuttelemista, jolloin on myös syntynyt enemmän noita ahaa-pohjaisia oivalluksia,lisääntyneestä vapa-ajasta ja itsenäisyydestä johtuen.
Suurimpana haasteena voisi mainita itsensä voittaminen ja sen avulla omien rajojensa etsiminen, niin henkisellä kuin fyysiselläkin puolella,ilman kilpailua muiden kanssa.
Mm: "Sopeutumisen ongelma on itsensä tai nykytilanteensa vertaamista entiseen tai tuleviin odotuksiinsa. Molemmat voi sivuuttaa ja keskittyä sen jälkeen niihin avuihin joilla on tultava toimeen ja kuinka niitä itse niitä hyödyntäisi tarpeellisilta osin."
ähdäkseni eliöillä on kyky sopeuttaa (esim. homo sapiens-oma tahto-lyhyt aikaväli) tai sopeutua (monet muut lajit-evoluutio-pitkä aikaväli). Sopeuttajat ovat muuttamassa elinympäristöämme siten, ettei kaikilla sopeutujilla ole aikaa sopeutua. Näin ollen sopeutujat tulevat kuolemaan (sukupuutto) ja jäljelle jäävät sopeuttajat.
Mitä mieltä olet sopeuttajien elinmahdollisuuksista pitkällä aikavälillä?
"Mitä mieltä olet sopeuttajien elinmahdollisuuksista pitkällä aikavälillä?"
Työelämässä tavoitteellisuus vaikuttaa polunvalintaan,johon sopeuttaja nojaa.Valintakriteerit voivat vaihdella entiseen paluun ja tulevaisuuden hahmottamisen välillä, ympäristön ehdoilla, -ellei kyse ole paniikista ja pelkästä elintoimintojen turvaamisesta.
Oman elämänhallinnan osalta sopeuttajaa ei tarvita vaan pelkkä tietoisuus arvioitavissa olevasta elinajasta riittää ja päätös kuinka kyseisen ajan käyttää omaksi hyödyksi.Jos tuo itse asetettu "tuomiopäivä " ei näytä toteutuvan, niin sen voi ottaa voittona ja palkita itsensä uusilla haasteilla.
Akateeminen tutkinto takasi ennen julkiselta sektorilta suojatyöpaikan, ei enää. Hanki jotain osaamista, niin saat työpaikan. Kasan kirjoja voi lukea kuka vain. Se ei tuo rahaa yrityksille.
Yritykset ovat jo huomanneet, että ne korkeastikoulutettujen hommat voi ihan yhtä hyvin tehdä joku tarpeeksi kokemusta ko. asiasta omaava amiksen suorittanut. Tai jopa täysin kouluttamaton. EK on pitkään valittanut yliopiston rajusta tason laskemisesta. Esim vanha merkonomin tutkinto (80-luvulta ja aikaisemmin) on usein paljon arvostetumpi kuin nykyiset YO-tutkinnot. Esim. meidän nykyinen talouspäälikkö aloitti ihan sorvin äärestä, mutta selkävaivojen takia siirretiin toimistohommiin palkanlaskentaan. Kai se jotain kirjanpitokurssia kävi josain iltakoulussa. Nyt on talouspäälikkö, vaikka on vain kansakoulunpaperit taskussa.
Julkinen sektori työllisti ennen vinon pinon maistereita paperinpyöritykseen. Mutta nuo työt ovat vähenemässä rajusti, kun rahaa tarvitaan eläkkeisiinkin. Kun kunnista hömppämaisteri jää suojatyöpaikastaan eläkkeelle, ko. työtehtävä lopetetaan. Ja moni toimistotyö ei käytännössä vaadi muuta osaamista kuin sujuvan lukutaidon. Kaikki muu oleellinen voidaan opettaa työn ohessa ensimmäisinä päivinä.
Vain sellaiset akateemiset työllistyvät, joiden pätevyysvaatimukset alan töihin ovat laissa määrätyt. Esim lääkärin töitä saa tehdä vain lääkäri. Lakimiehenä voi toimia vain juristin paperit saanut. Siihen ei kelpaa KM, vaikka kuinka yhtäkorkea koulutus onkin. Mutta lääkäri puolestaan voi hyvin työskennellä jonkun firman toimistotyössä.
Sitäpä ei tiedä kukaan tuleeko kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet saamaan juuri oman alansa töitä. Todennäköisesti näin ei tule käymään. Kuten aiemminkin, aina jää osalta alan työt saamatta. Sellaista se elämä vain on. Sata pettymystä ja eikä siinä vielä kaikki. :) Sitä vaan pitää elää.
Nykyaikana ei välttämättä ole edes pysyvää työtä.
Tulevaisuudessa tulee myös pienyrittäjyys olemaan arvossaan. Nykyisin ihmiset luottavat liikaa yhteiskunnan turvaverkkojen kestämiseen.