Minua kusaa valtavasti koko tämä kauhea hässääminen joulun kanssa. Varsinkin, kun koko joulu pohjautuu vanhaa roomalaiseen pakanajuhlaan, eikä sillä ole mitään tekemistä kristillisen joulun kanssa.
Tässä asiassa Jehovan Todistajat ovat ihan oikeassa, vaikka muuten en heidän oppejaan hyväksy. Joulua ei koskaan vietetty raamatun mukaan, eikä sen ajankohtakaan ole oikein. Siis Jeesu ei syntynyt meidän joulumme aikoihin, joten jätetään markkinat pois ja hiljennytään vaan pyhien aikana pois arjen humusta.
Tässä asiassa Jehovan Todistajat ovat ihan oikeassa, vaikka muuten en heidän oppejaan hyväksy. Joulua ei koskaan vietetty raamatun mukaan, eikä sen ajankohtakaan ole oikein. Siis Jeesu ei syntynyt meidän joulumme aikoihin, joten jätetään markkinat pois ja hiljennytään vaan pyhien aikana pois arjen humusta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minusta joulun pitäisi meille kristityille olla Jeesuksen syntymisen ns. muistojuhla. Joulua edeltävän ajan pitäisi olla kiireetöntä Jumalan Sanaan syventymistä. Mutta miksi meillä on niin kiire?! Kuka sen kiireen tekee ja miksi? Ulkoiset ja sisäiset paineet kasvavat monilla nimen omaan joulua valmistellessa, varsinkin äideillä. Jo marraskuussa alkaa joulukrääsän (jouluvaloja, kuusenkoristeita, tonttu- ja joulupukkiaiheisia tavaroita) ilmestyminen hyllyihin. Eikä mene kauaa kun alkaa joululaulut soimaan (eikä niissä muuten ole Jeesus-lasta, tallia eikä seimeä). Alkaa se jokavuotinen hässäkkä.... joululahjat pitää ostaa, kortit pitää kirjoittaa, jouluruuat tehdä... niin ja ne ainaiset joulusiivot, kaikki tuo pitäisi saada aijalliseksi yhdessä ja samassa kuussa. Vai pitäisikö noin olla? Eikö jouluvalmisteluita voi jo aloittaa aiemmin, kaikessa rauhassa ilman hässäkkää ja pitää vaikka koko joulukuun viettämällä ystävien, sukulaisten ja muiden läheisten kanssa ja hiljentyä Sanan äärellä?
Itse teen joululahjaostoksia pitkin vuotta, aina kun näen sopivan lahjan jollekin, pidän myös kirjaa vuoden aikana mitä kukin tarvitsisi (jotain jonka hankkimiseen ei joko ole aikaa tai varaa). Joitakin joulukortteja askartelen itse, samoin kuin pääsiäis- ja onnittelukortteja. Nykyisin kun tuttavapiirissäni on heikkonäköinen, joka pystyy lukemaan, muttei hahmottamaan kortin kuvaa jos siinä on liikaa yksityiskohtia. Hänelle on hyvin vaikea löytää valmista korttia, joten olen päätynyt siihen tulokseen, että paremman kortin saa itse tekemällä. Joulua varten siivotessa kuuntelen vanhoja hyviä ja kauniita joululauluja, muulloin soi klassinen musiikki.
Itse joulunaika vietetään jouluaattona vanhempieni luona syöden jouluruokaa ja sen jälkeen mieheni käy joulupukkina tuttujensa luona (pyydetty persoonallisuutensa ja raittiutensa vuoksi joulupukiksi), illalla menemme takaisin vanhempieni luo ja jaamme lahjat. Joulupäivänä menemme mummani luo viemään lahjat ja sen jälkeen mieheni vanhempien luo syömään jouluruokaa ja viemään lahjoja.
Minusta joulun viettämisen ajankohta ei ole niin tärkeää onko se oikeana päivänä, pääasia on miksi sitä kristityt viettävät. Jos ne, jotka eivät usko Jeesukseen sanovat Raamattua satujen kirjaksi eivätkä vietä joulua Jeesuksen syntymän muistoksi, niin miksi meidän sitten pitäisi lapsille opettaa että jouluun kuuluu tontut ja joulupukit? Ja onko tärkeää pitää joulussa sitä pakanoiden mässäiltävää jouluateriaa, sillä eikö joulu monesti mene mässäilyksi kaikilla herkuillaan? Eikö meidän kaikkien uskovien pitäisi miettiä, miten viemme kristillistä joulun sanomaa eteenpäin joulunvietollamme? Mitä me kukin voisimme jättää joulusta pois, että se enemmän julistaisi Jeesusta kuin perinteistä joulua? Ja olemmeko me valmiita luopumaan perinteistämme Jeesuksen nimen tähden? Itse olen päättänyt luopua kinkusta, sitten kun vietän oman perheeni kanssa joulua.
Siunattua joulun odotusta kaikille!
Valmistan jouluruuat ja leivon hiukan, sekä muistan lapsenlapsia pienillä paketeilla. Joulukortit myös lähetän tuttavilleni. Erityisesti pidän joululauluista. On siinä joulussa aina sellaista omaa tunnelmaa, kun laittaa kotiin vähän joulurekvisiittaa kynttilöineen ja hiukan koristeineen ja kuusi on ihana, sen tuoksu.
Kun olin lapsi, niin joulut juuri sota-ajan jälkeen olivat kovin vaatimattomat, mutta niissä huokui kuitenkin sellainen ihmeellinen lämpö.
Minusta on ihan mukava, kun on tällainen pimeä aika täällä pohjolassa, laittaa valoja ja kynttilöitä ja juhlia Jeesuksen syntymää. Se on tärkeintä, että Hän kerran syntyi tänne ihmiseksi, vaikka meillä ei olekaan tarkkaa syntymäpäivää siitä.
On ihana hiljentyä ja lukea Raamatusta niistä ihmeellisistä tapahtumista, mitä niihin aikoihin tapahtui siellä Juudean vuorimaassa. Kyllä niissä riittää pohtimista, että Totinen maailman valo tuli ihmiseksi.
Mitä sitten tulee siihen, että joulua vietetään ennen niin kutsutun roomalaisten viettämän pakanajuhlan aikaan, niin oma ajatukseni on, että Jeesus on kaiken pakanuuden yläpuolella ja Häntä saamme julistaa joka päivä.
En usko, että Jeesus meiltä juhlat haluaisi kieltää.
Onhan meidät kutsuttu Karitsan hääaterialle ja uskon, että ne vasta pidot ovatkin!
Meidän juhlat kalpenee sen rinnalla ja meidän valot himmenee sen ylenpalttisen kirkkauden rinnalla!
Toivotan kaikille siunattua joulunaikaa!