Eli syitä miks en edes yritä parisuhdetta (huom! vain osa, ei kaikkia)
- en kaipaa kontrollointia mitä saan tehdä ja mitä en
- en kaipaa ns pakkonaista intiimistä suhdetta
- en halua selitellä
- en kaipaa ns ydinperhekäsitettä eli pakko saada mies ja ainakin se yksi biologinen lapsi
- en halua selitellä miksi esim ystävän synttärien jatkot venähti (vaikka mitään intiimiä vastakkaisen sukupuolen kanssa ei olis ollut)
Muut "vanhatpiiat" jotka ei etsi parisuhdetta, mitäs lisättävää? ;)
- en kaipaa kontrollointia mitä saan tehdä ja mitä en
- en kaipaa ns pakkonaista intiimistä suhdetta
- en halua selitellä
- en kaipaa ns ydinperhekäsitettä eli pakko saada mies ja ainakin se yksi biologinen lapsi
- en halua selitellä miksi esim ystävän synttärien jatkot venähti (vaikka mitään intiimiä vastakkaisen sukupuolen kanssa ei olis ollut)
Muut "vanhatpiiat" jotka ei etsi parisuhdetta, mitäs lisättävää? ;)
Vastaukset 39
Vanhimmat
haluan pitää oman kotini linnanani... Yhteenmuuttaminen (edes tulevaisuudessa) ei houkuttele. Vakituinen kumppani olisi enemmän kuin tervetullut, jos voisimme pitää omat kotimme ja omat harrastuksemme jne jne, eikä edes puhelimessa tarvitsisi länkyttää jokapäivä.
Vauvakuumetta ei ole ollut, nyt asiaa ei enää tarvitse pohtiakaan (48v.) Tosin, jo nuorena sain nimenomaan naisilta suorastaan raivokkaita kommentteja, jos uskalsin vauvakyselyihin ääneen sanoa, etten suuremmin pidä pienistä lapsista... Toki olis voinut valehdella, ettei ole miestä tai vauvoja ei vaan tule. Olis päässeet säälittelemään, mutta rehellinen vastaus sai kummasti tunteet kuumenemaan?
...liika kontrollointi (en yleistä, muunkinlaisia miehiä on) rassaa... viimesin ehdokas; Kun kerroin puhelimessa jutellessa meneväni vaikkapa huomenna leffaan tai mihin tahansa, vastasi ; Saathan sä mennä, täytyy sulla olla oma elämäkin..? voi prkl. Ei se ollut luvan kysymistä, vaan toteamus, etten ole kotona huomenna!
toimii itsenäinen nainen? Entäpä jos se ei ollutkaan luvan antamista, vaan toteamus että täytyyhän ihmisellä olla omakin elämä. Ei sua kyllä mihinkään parisuhteeseen ole tehtykään jos noin pienestä vetää pavun sieraimeen :) Olet ilmeisesti päättänyt nyt niin että kaikki yrittävät sua kontrolloida, ja vähänkään sinne vivahtavat puheet tai väärä äänensävy saa sut kiehumaan.
Olis kyllä ärsyttävää kun ei tiedä mitä uskaltaa sanoa ja mitä ei.
Naisilla on kova kiire naimisiin lastenhankintoineen ja sen jälkeen viälä kiireempi erota kun on kaiken saanut. Monet miehet ovat sen jälkeen kuusenjuurella elatusmaksu laskuineen. Aika hankalaa aloittaa taas kaikki alusta, nousta tuhkasta. Löytyyhän niitä itsenäisiä naisiakin jotka eivät kuumeilusta kärsi. Itselläni kesti aikansa ennen kuin löysin itsenäisen miehen jolla ei ollut perhettä ennestään. Ihan hitaasti etenimme ja pidimme omat asuntomme kymmenen vuotta ennen kuin hynttyyt yhteen laitoimme.
vaan olenpa tavannut fiksujakin miehiä, usko pois :)
...tartuit nyt yhteen heittoon,( lukematta kunnolla, että se ei ollut yleistys), jota ei tässä pysty kuvailemaan äänensävyineen ja jatkopuheineen ja toistumisineen. Kyseinen heppu oli mustis olemattomasta jatkuvasti.
Enkä muuten kiehu, ei ole tarvetta moiseen käytökseen.
No tuo asia on varmasti monenkin sellaisen jo vähän vanhemman kohdalla noin, ja miksei jonkun sellaisen nuorenkin joka nimenomaan on päättänyt että ei koskaan lapsia ja perhettä hankin.
Se onkin vaikkapa näillä deittisaiteilla kiusallinen piirre kun niilä on vähän sellainen meininki kuin jotain kokonaisvaltaista yhteen liittyimistä niillä haettaisiin. Eihän tuollainenkaan ole koskaan poissuljettu asia jos vaan löytää todella joka suhteessa itselleen sopivan kaverin, mutta sen heti esille tuominen helposti vaan vaikeuttaa pääsemästä alkuunkaan tutustumaan.
Omat asiansa ominaan pitävän naisen seura minullekkin kelpaisi. En haluaisi tehdä naisille tiliä varallisuudestani, ja ylipäätänsä talousasiani muutekin haluaisin pitää omina asioinani. Lisäksi tekemiseni, menemiseni tai menemättä jättämiseni haluaisin nekin pitää omina asioinani. Kertoa niistä kyllä voin, mutta en halua niistä tehdä tiliä enkä tulla arvoiduksi persoonana pelkästään niiden pohjalta.
Jonkun sellaisen naisen seura johon voisi jotenkin ihastua ja joka nainen ihastuisi myös minuun kyllä tässä kelpaisi. Ihastuksella olisi suuremmat mahdollisuudet myös kestääkkin kun kumpikin asuisi omassa talossaan ja taloudessaan hoitaen omat asiansa, eikä niin että kaikki ihmisen asiat sotketaan tähän seurusteluun.
Tällaisen suhteen pohjana olisi se pitääkö osapuolet toistensa seurasta persoonina. Yhteisiä harrastuksia tai yleensä kiinnostuksen kohteita tällainen voisi edellyttää mutta ei siis välttämättä edes niitä.
Kelpaisi sellainen naiskaveri joulun pyhiksikin eikä ne varsinaiset panohommat siinä ole ainakaaan minulle niitä kaikkein tärkeimpiä. Hyvä seura kelpaa ilman niitäkin, ja onhan sitä seksiäkin paljon muutakin kuin vain jotain itse panosuorititusta.
Mutta en minä todellakaan kenen hyvänssä naisen seuraa halua, mieluummin olen yksin tai vaikka näiden nettipimujen seurassa kuin minkään vastenmielisen oloisen naisen seurassa.
Ihan sama kokemus. Totesin meneväni jonnekin ja mies vastasi, että "saat mennä"
Ja samat ajatukset potentiaalisesta parisuhteesta: ehdottomasti niin, että molemmat pitävät omat asuntonsa. Haluan myös matkustella yksin enkä ole kiinnostunut joulunvietosta "anoppilassa".
Mustasukkaisuutta en siedä yhtään. Jos haluaisin naiskennella ympäriinsä niin tekisin sitä parhaillaan, kun en ole kenellekään tilivelvollinen.
Miehenä sanoisin, että älä (älkää) liian kapealta pohjalta vetäkö johtopäätöksiä.
Itsekin olen varmaan mustis (johon ehkäpä opin exäni kautta, kun huomasin tulleeni huijatuksi).
Tärkeää olisi mahdollisimman nopeasti saada sellainen hyvä ja avoin - keskusteleva - suhde.
Kun oppii tuntemaan toista ja hänen tarpeitaan olla yksinkin, asiat ei jää kuvitelmien varaan.
Kun luottamus toiseen syntyy, ei haittaa vaikka kauskin lentäisi...
Varmasti mieskin kaipaa sitä omaa tilaa - kunhan luottamus vallitsee.
Ilman toisen tuntemusta ja luottamista miehen mielikuva luo karmeita mielikuvia; sinne hän tahtoo mennä yksin ja paneksimaan muita...
Avoimuutta naiset ja opetelkaa voittamaan miehen luottamus.
Silloin miehestä kukkii esiin kaikki se potentiaalinen hyvä....
-- wanhapiika & keski i k ä i N --
Teillä on ihmeen ahdasmielinen käsitys ihmis- ja parisuhteesta ikäänkuin kyseessä olisi vankila ja tuomiona elinkautinen. Jos suhde koetaan noin "rankaksi", miksi ylipäätänsä kaipaatte edes vakituista kumppania ? Eikö olisi kokonaisuudessaan parasta elää yksin, hankkia tilalle kissa tai koira ja dildo, ja unohtaa kokonaan jopa miesten tervehtiminen. Silloin ei ainakaan tulisi väärinymmärryksiä...
Haluatte selvästi pitää oman reviirinne (taloutenne), ja elää parisuhdetta ikäänkuin virkasuhteena 8-16. Kuulutatte kovasti kontrollin perään. Pidemmän päälle ainakin minua epäilyttäisi alkaa teidän kanssa suhteeseen (= täysin utopistinen oletus) jo siksi, että vaalimanne asiat tuskin toimivat käytännössä. Villi veikkaus on se, että jossain vaiheessa teidän puolelta mitä todennäköisemmin ilmenee mm. miehen kontrolloimista, vaikka itse ette ole siihen valmiita. Miehellä on aina jostain ihme syystä raportointivelvollisuus naiselle, vaikka mies ei olisi koko päivänä liikuttanut eväänsä.
Normaalissa, molemminpuoliseen luottamukseen perustuvassa suhteessa ei toista tarvitse erityisemmin kontrolloida, ellei siksi katsota jo sitä, kun erehtyy kysymään minne menet tai mitä teit. Tuntuu olevan meno herkkähipiäistä...
"Naisilla on kova kiire naimisiin lastenhankintoineen ja sen jälkeen viälä kiireempi erota kun on kaiken saanut."
Tuo nyt on tätä nykypäivän itsekkyyttä, mitä ei ole naisilla sen harvinaisempaa. Johan sen näkee näistä kirjoituksista, joissa nainen haluaa lapsen, mutta ei miestä. Paljon on isäsuhteessaan epäonnistuneita naisia, joilla suhtautuminen tavalliseen mieheen aiheuttaa lähinnä henkisiä traumoja.
"Monet miehet ovat sen jälkeen kuusenjuurella elatusmaksu laskuineen."
No, moni mies on kuusenjuurella elatusmaksulaskuineen jo siksi, etteivät ole pitäneet mulkkuaan kurissa, vaan ovat naiskennelleet varomattomasti ympäriinsä. Todellinen riski on luottaa jonkun baarihoidon sanaan, että ehkäisy sun muut asiat ovat kunnossa. Lasku tulee aina "yllätyksenä". No, ei sen puoleen, niitä on naisiakin, joille raskaus tulee aina "yllätyksenä"...
Olen kylläkin miespuolinen, mutta olen samalla kannalla kuin neljä ensimmäistä syytä sillä erotuksella tosin, etten missään tapauksessa halua lapsia. Viimeinen kohta taas ei päde, kun ei ole ystäviäkään.
mies ja samaa mieltä
Noiden jo edeltä mainittujen lisäksi:
- en pese toisten pyykkejä
- haluan hoitaa itse omat raha-asiani enkä rahoittaa miehen auto-ostoksia
- haluan pitää kotini tiptop-kunnossa
- en halua herätä haisevan "löhnäkkeen" vierestä
Kyllä minulla avopuolisolla on ollut jo 20 vuotta mitä ollaan kimpassa oltu on omat tilit ja rahat kummallakin ja kumpikin rahoittaa omat ostonsa itse. Ainoa minkä kumpikin maksaa on omistusasunto ja lapsen elättäminen. Vaikka kimpassa asustaa ja ollaa niin ei niitä palkkatuloja tarvitse yhteiselle tilille laittaa. Jokainen mies rahoitta itse autot ja moottoripyörät eikä siihen naisen rahoja tarvita.
Näytät olevan kirjoituksesta päätellen niin vanhapiika,että varmaan pysytkin vanhanapiikana..
Tuollaiset jos ajatukset ovat,niin älä edes luule,että sinua kukaan huolii..
Jos sinulla on tarve saada yhden illan ,niin pidä ainakin suusi kiinni, jos avaat noilla ajatuksilla niin
suhde jää kokematta...
häiritsee jos joku ajattelee noin, onks se jotenki sulta pois?
V*tuttaa tollaiset ihmiset jotka rupee haukkumaan toisia sen takia että niillä on erilaiset mielipiteet.
Mikä ihmeen kyttä täällä palstalla oikein päivystää? Joka ikinen kerta, kun joku nainen sanoo pitävänsä sinkkuelämästään, kyttä tulee valittamaan tuota samaa asiaa: "ei sua kukaan huoliskaan". Onko kytälle tosiaan noin kova paikka kuulla, että joku kelpaisi useammallekin, mutta on silti mieluiten itsekseen?
"Jokainen mies rahoitta itse autot ja moottoripyörät eikä siihen naisen rahoja tarvita."
Paitsi, että jokainen mies ei ole kiinnostunut autoista eikä moottoripyöristä kuin korkeintaan kulkuvälineenä. Kai teillä on myös tukkimiehen kirjanpito siitä, kuka tiskaa ja siivoaa seuraavaksi ja tietysti periaatteella 50-50, jotta kummankaan ei tarvitse tuntea itseään hyväksikäytetyksi marttyyriksi...
Se on rankkaa tuo ihmisen elo nykyään... :D
- oman ajan ja tilan tarve
- en halua lapsia ja monet miehet haluavat
- suhde pysyy tuoreena kun se ei ole perinteinen parisuhde, eli arjen asiat ja kotityöt eivät tule esille
Ei ole koskaan ollut vauvakuumetta joten en miestä välttämättä tarvitse. Säännöllinen seksi olis kivaa, mutta jos siihen liittyy sivuvaikutuksena että pitää sietää miehen taholta mustasukkaista vainoharhaisuutta, komentelua, miehen ruokkimista ja pyykkien pesemistä, lannistamista ja vittuilua, niin eipä huvita seksin (ja varsinkin huonon sellaisen) takia tota kaikkea paskaa sietää. Sitä on tullut koettua jo ihan riittävästi tähän ikään mennessä.
Tännehän on kertynyt jo enemmänkin porukkaa, joita enemmän kiinnostaa avoin suhde ja polyamoria kuin perinteinen monogaaminen suhde. Ei muuta kuin vaikka hippikommuuni pystyyn jossa kaikki nussivat toisiaan ilman rajoituksia.
Minä olin toistakymmentä vuotta miehen kanssa emmekä koskaan asuneet yhdessä. Väliä oli kymmeniä km. Tapailimme n.1 kerran vko. Enkä edes usko että hän petti minua, en tosin minäkään pettänyt. Meillä on yksi lapsi joka on nyt toisellakymmenellä. Erosimme muutama vuosi sitten mutta meillä on ihan hyvät välit. Tytär ei ole koskaan asiaa ihmetellyt. Mulla on ollut muutama mieskin sen jälkeen, mutta tyttären mielestä se on ihan ok. Tytön minä kasvatin niin että se käyttää omia aivojaan eikä tukeudu kehekään mieheen. Hän onkin vahvaluonteinen :) Joku tulee tykkäämään hirveesti joskus. Mutta kyllä minä joskus kun huomaan mitenkä paljon hän on alkanut minua muistuttaa mietin onko minä lopultakaan tehnyt ihan oikein. Mutta kaikesta huolimatta en menisi vieläkään naimisiin. Minulla on ollut muutamia yhteydenottoja näitten palstojen kautta ja ne miehet ei oikein ymmärrä asiaa kun kerron että en etsi yhden yönjuttuja mutta en myöskään sellaista joka tähän jäisi minun nurkkiin pyörimään. Enkä minä lähde kenenkään muun kotiin asumaan. Haluan samanlaisen suhteenkuin ennenkin. Vaivaako miehiä luottamuspula?
ei tosin noin pitkä suhde, mutta muutaman vuoden etäsuhde kuitenkin, eikä tullut mieleenkään sekstailla muiden kanssa. En ymmärrä mistä tuo nussiminen tuonne taas putkahti. Ei ymmärtääkseni kukaan kirjoittaneista kaivannut polyamoriaa tai ympäriinsä nussimista.
Samahan se on miten elää, kunhan itse vain tietää tekevänsä sen oikeista syistä. Jos taas taustalla on se vanha pelko yksinjäämisestä, on tässä on vain kyse puolustusreaktioista. Eikä sen pelon tai puolustautumisen tarvitse kummankaan olla tietoisia reaktioita, joten kannattaa yrittää miettiä onko se mitä elämältä todella haluaa ja mitä se voi tarjota.
"Jos taas taustalla on se vanha pelko yksinjäämisestä, on tässä on vain kyse puolustusreaktioista."
Puolustusreaktioista?
Mitäköhän vikaa on peloissa ja puolustusreaktioissa vai uskotko että elämässä on pelottomia rohkeita ihmisiä jotka eivät toimi puolustusreaktioiden tavoin?
Mitkä ovat siis niitä "oikeita syitä"?
sinkkupalstallako sitä julistat?
Eikö tuolla ole joku Wanhapoikapiika-palsta tjn?
..., teitä "pikkuvanhoja" naisia on vielä vanhoissa piioissakin ;)
Vaikka itse olen elänyt poikamiehenä koko tähänastisen ikäni (36), siitä huolimatta en allekirjoita yhtäkään kohtaa em. listasta, tai ylipäätänsä ymmärrä tuota selittämisen tarvetta. Tai ainakin edellisen kirjoittajan teksti vaikuttaa enemmän jonkun 15-vuotiaan teinin kirjoittamalta, kun leikitään aikuisempaa, kuin mitä ollaan todellisuudessa.
Se nyt on ihan normaalia, että ihmis- ja varsinkin parisuhteessa molemmilta vaaditaan joustoa puolin ja toisin. Ylipäätänsä, toimivassa suhteessa ei tarvitse selitellä (turhia), antaa tilanneraportteja, leimata kellokorttia, suorittaa (sairaanloista) toisen ihmisen kontrollia, etc.
Ihmetyttää myös tuo viittaus "pakonomaiseen intiimiin suhteeseen". Niinpä, mikä on sen pakonomaisempaa, kuin esimerkiksi irtosuhteiden (seksin), etc. metsästys. Otsassa lukee koko ajan "haku päällä". ;) Siis ennemmin vakikumppani eli oma puoliso.
Mitä tulee ydinperheeseen, ennemmin se kuin yksi tai useampi uusiosuhde. Tämä ihan vain siksi, että asioilla on taipumus hoitua paremmin ns. ydinperheessä, kun suhteessa ei ole ylimääräisiä rasitteita.
kokemukset on ollu tällasia:
..kun sun piti mennä sinne kekkereille
..mä haluun enemmän liharuokaa!
..hammastahnan pitää olla pepsodenttia!
..olisit ollu hiljaa niin olisit voinut saadakin jotain
..oon baarissa, tuu hakeen
..mulla ei sitten ole sulle synttärilahjaa
..mä nukun nyt! (juuri tulleessa puhelussa kerrottiin, että isänsä oli yllättäen kuollut sairaalassa)
en jaksa enää.
jos viittaus oli minuun "pakonomaisesta intiimi suhteesta" sitä se ei ollut. En ollut toinen nainen, lapsi oli yhteisesti tehty ja hän todella välittää lapsesta. Meillä ei ole ollut kiistaa elatusmaksuista. Lapsia olisi halunnut lisääkin. Oikea 10p isä. Suhde kuulostaa kummalliselta mutta meille se on sopinut paremmin kuin jatkuva yhdessä olo. Suhde kaatui vaan johonkin mitä ei aina pysty selittämään edes avioliitosta eronneet. Olemme sopineet että yritämme tulla toimeen myös toistemme tulevien parien kanssa jos sellaisia tulee. Riippuu tietysti heistäkin. Toistaiseksi minä välillä vielä pesen pyykkiä ja hän auttaa miesten hommissa. On vain ihmisten vanhoillinen käsite että pitää elää suhteessa jossa on saanut papin aamenen. Uskon että monelle sopisi tälläinen. Monelle lapsellekkin olisi parempi näin kuin kuunnella ydinperheen tappelua. Tietysti meilläkin tapellaan mutta kumpikin voi mennä silloin omaan kotiinsa rauhoittumaan. En katso olevani sen kummemmin vanhapiika, sinkku enkä aviopuoliso. Minulla on kai vaan rusinat pullasta
...pelkään seksiä (siis yhdyntää, alastomuutta toisen edessä yms. mitä siihen nyt liittyykään), joten on aivan mahdoton kuvitella, että joskus voisin saada rakkautta osakseni. Varmasti moni mies odottaa, että naisen kanssa seurustellessa ennen pitkää myös harrastetaan seksiä. Koska olen hellyydenkipeä, kaikenlainen muu läheisyydenkaipuu osaltani sattaisi viestiä, että myös seksiä harrastetaan jossain välissä, mutta kun sitä hetkeä ei ehkä koskaan tulisi, mitä sitten?
...olen tottunut olemaan ja tekemään kaiken yksin ja ihmisten (kaikkien muiden paitsi vanhempieni, siskoni ja ystäväperheeni) seurassa olen enemmän tai vähemmän varautunut. Virallisluonteinen kommunikointi työn tai opiskelun parissa kyllä luonnistuu koska sen täytyy luonnistua, mutta muunlainen kommunikointi ja syvällisempi tutustuminen onkin jo haasteellista.
...en halua lapsia, mutta yleensä pidän lapsirakkaiden miesten luonteesta. Mitä jos alkaisin seurustella tällaisen miehen kanssa ja hän tahtoisi lapsia?
...en halua miestä, joka katsoo pornoa tai tuntee mitään vetoa yhtään mihinkään ajatusmaailmoja vääristäviin ajatusrakennesisältöihin. Jos haluan tutustua johonkuhun, haluan tutustua aitoon ajattelijaan, jolla on kyky kysyä, miksi.
Eli ihan käytännöllisiä syitä. En nyt vielä 23-vuotiaana vanhapiika ehkä ole, mutta sellainen minusta on hyvää vauhtia tulossa.
"en halua miestä, joka katsoo pornoa tai tuntee mitään vetoa yhtään mihinkään ajatusmaailmoja vääristäviin ajatusrakennesisältöihin. Jos haluan tutustua johonkuhun, haluan tutustua aitoon ajattelijaan, jolla on kyky kysyä, miksi."
Kyllä sitä on netissäkin saitteja joilta löytyy seksiä ihan muutakin kuin jotain hard core pornoa tai jotain näitä multipenetraatoita. Sellaisiakin on joissa hyvän näköiset naiset yksin tai camerachattikaverin katsellessa ja kanssakin harrastavat seksiä.
Aivan turhan ehdoton kuitenkin olet jos kokonaan suljet pois nämä ihan tavallisetkin panohommat.
>Minulla on vain hyvää sanottavaa sinkuista,samassa taloyhtiössä asuu kaksi sinkkua..Vaimoni ei
anna kuin kerran kuukaudessa,mutta ratkaisin asian niin ,että vierailen Anun luona kerran viikossa ja
Riitan luona 2kertaa viikossa.Kummatkin naiset ovat sinkkuja ja meillä on tällainen YYA-sopimus..
Itse olen 42v mies ja sinkut ovat 29 ja 34 v,naisia..Kyllä tällaisten kanssa kelpaa rakastella..
Riitta on vähän vihjaillut ,että voisko Anu olla samassa vuoteessa samaan aikaan..En antanut vielä
vastausta ,mutta asia kyllä kiinnostaa,mutta,mutta???
Uskotaan, juuh!
olla totta, eikä unta pettävää...,
hyvä laulu menneiltä vuosikymmeniltä, muistatko?
seuraavan kerran kun copy-pastetat jotain niin ota edes tuo nuoli pois tekstin edestä.
Hah hah haa, hyvä hyvä, ite en ois huomioinut tota alkunuolta XD aika paha moka äijältä!! Poitsit "ei se satu":lle!!!
Oma listani on tämä (ote siitä):
- en tahdo pahoittaa mieltäni joka päivä -> kaikkeni annoin mutta mitään en saanut vastineeksi, edes kiitosta
- en jaksa ikuisia valheita
- ei kiinnosta juosta joka pvä anoppilassa
- sitä ikuista valitusta, nalkutusta mitä miehet nykyään harrastavat
- oma tupa, oma lupa, ei en huolis enää yhtäkään miestä saman katon alle
- en tahdo lapsia, enkä myöskään jaksa miehen lapsia
- sairaalloinen mustasukkaisuus
- miehet on pihejä, itse pitäis aina olla maksamassa mutta he eivät sitten kun heidän vuoronsa on, eli en siedä siipeilijöitä
- kun en ole suhteessa, en kaipaa hellyyttä, sitä en kylläkään saanut yhdessäkään suhteessa, kuin mainitsemalla asiasta
- yksin ollessa ei tarvitse kysyä toisen mielipidettä, vaan teen kaikki ihan itse
- en kaipaa seksiä yksin ollessa
Minua hämmentää näissä listoissa aina se että niissä negataan niin paljon toista sukupuolta ja toisia ihmisiä.
En yhtään ihmettele jos ei halua parisuhdetta tai toista saman katon alle kun ettehän te pystyisi selkeästi noilla ajatuksilla edes olemaan toisen kanssa!
Olisi parempi kun tekisi jonkun positiivisen listan miksi on hyvä olla yksin eikä niin että miksi on huono ollla parisuhteessa jonka takia on mieluummin yksin.
Täällä on ollut aika monta tuollaista positiivista listaa. Niissä on vain se huono puoli, että pitäisi parinkymmenen parisuhde-elämän epäkohdan sijasta listata sinkkuelämän joka ikinen yksityiskohta, mihin ei oikein viitsi ryhtyä.
Jos näihin negatiivisia asioita kokoaviin ketjuihin löytyy aina porukkaa inttämään, että "ei sua kukaan huoliskaan", niihin positiivisiin löytyy aina porukkaa inttämään esimerkiksi, että "kyllä omassa rauhassa voi olla toisenkin seurassa". Keskustele siinä sitten.
Enemmän ajoin takaa sitä että asiat voisi ilmaista positiivisemmin eikä juuri negatiivisuudesta lähtien.
Tulee tunne että "parisuhde" on joku normi ja sinkkuutta pitää selitellä varsinkin jos pitää lytätä parisuhteessa olo.
"Niissä on vain se huono puoli, että pitäisi parinkymmenen parisuhde-elämän epäkohdan sijasta listata sinkkuelämän joka ikinen yksityiskohta, mihin ei oikein viitsi ryhtyä. "
Miksei?
Onko siis parempi tehdä parisuhteesta joku normi jota vastustetaan sinkkuudella ja kerrotaan miten paskaa on parisuhteessa joten on sen takia valittu sinkkuus?
Katso näiden lausuntojen erilaisuutta:
"On ihanaa olla sinkku. Saa tehdä mitä haluttaa ja huvittaa. Tämä vapaus on mahtavaa! En kaipaa lapsia tai puolisoa."
"On ihanaa olla sinkku eikä tarvitse kärvistellä parisuhteessa. Ei tarvii kuunnella toista mitä haluttais ja huvittais tehdä. Saa olla vapaa enkä puolisoa huoliskaan tai lapsia haluiskaan!"
Eikö olisi parempi sanoa että sinkkuna on niin hyvä olla ettei tahdo parisuhdetta?
Minä kyllä yritän parisuhdetta, mutta onhan tässä sinkkuudessa tietty omat puolensa. En ole tilivelvollinen kenellekään, voin tehdä mitä haluan ja saan omaa tilaa kun kaipaan sitä.
Huonot puolet on se melkein tuskaisa kaipuu jonkun luo, halu rakastaa ja olla rakastettu.