Jouduin työpaikkakiusatuksi n. 2-3 vuoden ajan, joka loppui viime vuonna siihen, että tämä henkilö ei enää ole samalla työapaikalla. Tuntui ensin, että siihen koko tilanne laukesi, mutta nyt yli vuoden kuluttua tuntuu, että en olekaan vielä selvinnyt... En olekaan päässyt kokonaan yli siitä asiasta, että eräs henkilö, jonka kanssa koko ajan olen tekemisessä, suosi tätä kiusaajaa. Nyt tätä kiusaajan suosijaa suositaan työpaikalla useamman ihmisen toimesta. Tämä on nyt alkanut vähän painamaan, ja olen vähän mennyt lukkoon tämän tilanteen kanssa. Näen, että hän on ilmeisesti johonkin suuntaan valittanut käytöksestäni. Itsetuntoni oli aika nollassa tämän kiusaamisen jälkeen ja olen aika syvästä kuopasta yrittänyt nostaa itseni. Mutta tämä tilanne tuntuu taas musertavan itsetuntoani, enkä enää tiedä, miten pitäisi olla. En pystykään yhtä-äkkiä olemaan oma itseni, vaan aika hiljainen ja vetäytyvä. Kuuluuko tälläinen tähän selviytymisprosessiin...? Työterveyshuollossakin varoiteltiin, että saa tulla takapakkia pitkänkin ajan kuluttua. Jotenkin tämä kiusaaminen on pilannut koko olemiseni tässä työpaikassa, voi kunpa voisin vaihtaa työpaikkaa!
Työpaikkakiusaamisesta selviytyminen
badly broken
1330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
työpaikkoja, mutta älä irtisanoudu ennen kuin on varma nakki takataskussa. Kiusaaminenhan on koko työpaikan ongelma, joten eipä ole työpaikka eivätkä työkaveri toipuneet siitä myöskään. Sairas on sairas, kun ei hoitoakaan ole määrätty. En voisi vähempää ihmetellä, jos tämä suosija olisikin löpissyt yhdelle jos toiselle omaa versiotaan jutusta, kun rohkeus on kaverin irtisanomisen jälkeen alkanut palailla. Mutta ota se vähän niin kuin itsestäänselvyytenä. Minkälaisen prosessin kautta kiusaaja irtisanoutui/irtisanottiin? Käsiteltiinkö tilanne mahdollisimman vaieten, vaikka olisi pistänyt nostaa kissa pöydälle? Mikään ei siis ole oikein selvää? Jos työpaikkaan on palkattu sellaisia ihmisiä, joista ei ole rehtiyteen, niin joutuu tyytymään toiseksi parhaaseen tilanteeseen, eli kunhan saa vain olla mahdollisimman rauhassa. Älä tästä lähtien piittaa ollenkaan siitä, mitä huonoluonteiset ihmiset ajattelevat. Hyvät tyypit saattavat olla epävarmoja siitä, mitä on tapahtunut, mutta eivät joka tapauksessa osallistu juoruiluun, kyräilyyn yms. Siitä erotat sellaiset, joille kannattaa panna painoa. Anna itsellesi aikaa, nosta palkkaa ja ehkä jossain vaiheessa kytkintä. Jos tilannetta pitää vieläkin selvittää terapian? lisäksi työpaikalla, niin mieti, miten se olisi viisainta tehdä. Kaikkiin ei edes kannata vedota, koska he eivät haluakaan muuttua.