eniten sattuu se, että en merkinnyt sulle koskaan mitään...
Muistan sen kun kerran aamunlenkillä tultiin sille rannalle ja seisahduttiin laiturille aamuauringossa...katseltiin maisemaa, puhuttiin niitä näitä, naurettiin asioille...Kesä oli alkamassa...tuo maisema ja kuva säilyy mielessäni varmasti aina... järven ympärillä aamuun hiljalleen heräävä kaupunki, ihmiset matkalla töihin, vihreyteen puhjennut luonto, kirkkaana auringon säteissä kimmeltävä järvi...sun hymy ja seksikkään käheä ääni...
sä sait mut tuntemaan itseni kauniiksi, kiinnostavaksi...kuvittelin että merkitsin sulle jotain, mutta oikeasti et tuntenut mua kohtaan samaa mitä tunsin sua kohtaan...
Veit mun sydämestä niin suuren suuren palan etten tiedä selviänkö tästä hengissä koskaan...
voi kumpa löytäisin ihmisen, joka veisi jalat altani samoin kuin sä ja joka voisi viedä mut samanlaisiin seikkailuihin, maisemiin ja fiiliksiin kuin mihin pääsin kanssasi. Ja jolle voisin olla se oikea ja voisin tehdä hänet maailman onnellisimmaksi mieheksi..
Miehet siis pystyy ihmeellisiin asioihin ilman tunteita....ja se sattuu
Muistan sen kun kerran aamunlenkillä tultiin sille rannalle ja seisahduttiin laiturille aamuauringossa...katseltiin maisemaa, puhuttiin niitä näitä, naurettiin asioille...Kesä oli alkamassa...tuo maisema ja kuva säilyy mielessäni varmasti aina... järven ympärillä aamuun hiljalleen heräävä kaupunki, ihmiset matkalla töihin, vihreyteen puhjennut luonto, kirkkaana auringon säteissä kimmeltävä järvi...sun hymy ja seksikkään käheä ääni...
sä sait mut tuntemaan itseni kauniiksi, kiinnostavaksi...kuvittelin että merkitsin sulle jotain, mutta oikeasti et tuntenut mua kohtaan samaa mitä tunsin sua kohtaan...
Veit mun sydämestä niin suuren suuren palan etten tiedä selviänkö tästä hengissä koskaan...
voi kumpa löytäisin ihmisen, joka veisi jalat altani samoin kuin sä ja joka voisi viedä mut samanlaisiin seikkailuihin, maisemiin ja fiiliksiin kuin mihin pääsin kanssasi. Ja jolle voisin olla se oikea ja voisin tehdä hänet maailman onnellisimmaksi mieheksi..
Miehet siis pystyy ihmeellisiin asioihin ilman tunteita....ja se sattuu
Vastaukset 14
Vanhimmat
Otan osaa ja kyllä se siitä vielä kesäks taas joku pv. Joulukin tulossa ja kaikkee... :)
Chin up. Yks tunnekuohu ei henkeä vie, ja jäihän siitä aamusta noin ihanan kuvalliset muistot.
Oli mukava lukee. Kaikesta huolimatta.
mulla vaan ei ole mitään muistoja tai muuta todistusaineistoa mistä saisin tukea sille, että jollekin voin merkitä jotain...
Kukaan ei ole koskaan rakastanut tähän päivään mennessä ja siks tuntuu niin vaikealta uskoa että vielä joku pv. ja tekee kipeää...
Miks ei oo rakastanu...?
vielä nuori. Et ole seurustellut jne. Totta kai sinulla on mahdollisuus löytää tärkeä ihminen elämääsi. Osaathan itse rakastaa.
en nyt enää niin nuori edes...25:n ja 30:n välissä..
En oikein jaksa enää uskoa, että voisin ketään löytää.... baareissa ei oikein enää jaksa kierrellä, yhdenyön jutut ei oo mua varten, nettideittailu ei ole mun juttu ja harrastuksistakaan ei ihmisiä oikein voi löytää. Lähinnä olisin säälittävä jos alkaisin treeneissä miehiä iskeä...
Kyllä mut jo joku olisi kaapannut omakseen, jos olisin rakkauden arvoinen...
se ei vain onnistu. Muutu itse kaappajaksi, äläkä odottele sitä prinssiä.
jos olen miehen mielestä tarpeeksi kaunis ja kiinnostava, niin kyllä mies tulee juttusille, siksi en viitsi itse mennä juttusille. Silmiin voin kyllä katsoa ja hymyillä mutta oon sen verran vanhanaikainen, että uskon että sopivan asenteen omaava aikuinen mies tekee aloitteen.
Naiset kärsii kuukautiskivuista, ovat raskaana, joutuvat syömään ehkäisyyn hormoneja...tasapuolisuuden nimissä miehet tehköön jotain...eli olkoon aloitteen teko miesten homma.
*prinsessa ruusunen*
*Kaksi toisilleen tarkoitettua ihmistä kohtaavat joskus vaikka heidän pitäisi kulkea maailman ääriin asti*
*täysverisen romantikon sitkeys on vertaansa vailla, kuin aallokko rantakalliota vasten*
Tunteitta moiset asiat eivät ole mitään ihmeitä vaan ne ovat osa hyödykjärjestelmää joka pitää vain järjestellä ja leikkiä teatterit saadakseen sen mitä haluaa. Mitä tämä maksaa? Bensat/pussiliput, eväät ja vaivan. Vähän kuin teatteriin menisi.
Koska ainoa tunteva osapuoli olit sinä on kyse ollut itserakkaudesta jolle hait peiliä. Eikö? Ellet sitten rakastunut miehessä juuri siihen että hän pystyy mihin tahansa koska on tunteeton, silloin etsit voimaa jonka omat tunteesi sinulta vievät (tosin se on huono kauppa, menettäessä tunteet menettää myös nautinnon henkisen ulottuvuuden.)
So. Mitä rakastit ja miksi? Onko mitään syytä surra? Kysy sitä itseltäsi.
En sure ainuttakaan huonoa naista jonka olen menettänyt elämästäni. Miksi vaivautua? Rakkauden kohteen pitää olla sen arvoinen, aivan kuin minunkin. Siksipä ihan ensiksi pitää arvostaa itseään, ihan silkkaa siekailematonta itsekkyyttä jolloin rakkauden perustoteutumisen reitti on mahdollisimman yksinkertainen ja voimakas. Tällöin minun ei tarvi etsiä voimaa toisesta vaan voin keskittyä etsimään sitä mikä mahdollistaa rakkauden laajentamisen myös itsen ulkopuolelle. Alttiutta tuntea.
Kylmäksi jäävä jää ilman, samoin teatteria vetävä. En minä tarvi sellaista.
sata kertaa pahempia. Itseasiasiassa ukkos oli täys ämmä.
Tähänkin pitäis varmaan kommentoida jotain?
Äh... Vitut! En kommentoi.
On se mies voinut rakastaakin, mutta sitten on tapahtunut jotain, mikä on sen tunteen tuhonnut. Sellaista se elämä vaan on. Sanonpahan sinullekin samoin kuin monille muillekin kohtalotovereillesi, että passiivisella odottelulla teet hallaa vain itsellesi. Sitä kannattaa miettiä.