Olo on todella jakautunut. Olen todella ihastunut tai omasta mielestäni rakastunut työkaveriini (minä mies, hän nainen). Hän on ilmeisesti varattu, muttei tosissaan eikä siitä ikinä paljon puhu. Ongelma on siinä, että olen hieman "epänormaali" ulkonäöltäni, hieman sellainen tatuoitu "viikinki", enkä uskalla olettaa, että hän olisi kiinnostunut minusta. Tulemme juttuun todella hyvin, olemme jopa ihan hyviä ystäviä. Viime aikoina olen vain alkanut nähdä hänessä kaikkea mistä naisessa pidän. Olemme molemmat miesvaltaisella alalla ja hän on työpaikkamme ainut nainen. Hänkin viihtyy kanssani ihan hyvin ja hakeutuu juttusille usein. Viime aikoina olen uskaltautunut kyyditsemään häntä töihin ja töistä kotiin. Hän on ollut kiitollinen ja lähtenytkin mielellään kyytiin. Hän tietää, että hän ei asu työmatkani varrella ja että työmatkani pitenee puolella häntä kuskatessani.
Ulkonäköni pelottaa monia. Siksi ajattelenkin, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia hänen kanssaan. Olemme molemmat alle kolmekymppisiä. Hän vaan sattuu olemaan uskomattoman kaunis, älykäs ja kaiken puolin upea ihminen. Olen todella "kipeä" aina kun joudun lähtemään hänen luotaan. Ikävä iskee välittömästi. On pakko päästä kertomaan tilanteesta jollekin. Surullista, että en uskalla muualle kertoa, kuin tänne. Mitä teen?
Ulkonäköni pelottaa monia. Siksi ajattelenkin, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia hänen kanssaan. Olemme molemmat alle kolmekymppisiä. Hän vaan sattuu olemaan uskomattoman kaunis, älykäs ja kaiken puolin upea ihminen. Olen todella "kipeä" aina kun joudun lähtemään hänen luotaan. Ikävä iskee välittömästi. On pakko päästä kertomaan tilanteesta jollekin. Surullista, että en uskalla muualle kertoa, kuin tänne. Mitä teen?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Eikö kukaan osaa antaa lohduttavia sanoja...?
Aww. En osaa lohduttaa mutta kuulostaa söpöltä. Tulee mieleen joku Kaunotar ja Hirviö :))
Mitä tarkoitat että "ilmeisesti varattu"? Oletatko vaan että niin nätti ja älykäs nainen on varattu? No kuitenkin jos tarpeeksi uskallusta löytyy niin ehdota kahvittelua joskus vapaa-aikana.
Hän on joskus maininnut jonkun miehen, mutta facebookin profiilin mukaan on tällä hetkellä sinkku. Jos ehdotan kahvittelua niin pelkään munaavani itseni ihan totaalisesti, jos hän ei vaikka haluakaan...
No jos kerran muutenkin juttelette ja tulette hyvin toimeen keskenänne, niin et voi munata itseäsi koska sen kahvitteluun voi aina laittaa toverillisen hengaamisen piikkiin. ;D
Jos se on maininnut jonkun miehen nimen niin voi se olla vaan joku tuttavakin. Itse olen poikkeuksellisen kaunis nainen ja ollut jo useita vuosia sinkku. Minua ei miehet juurikaan uskalla lähestyä kaiketi siksi että olettavat minun olevan varattu tai että heillä ei olisi chänssejä suhteeni. Käsittääkseni erittäin yleinen ilmiö kauniiden naisten elämässä.
No todellakin pyydät kahville, kerran me vain eletään :)
Anna mennä, sillähän se selvii. Et todellakaan pilaa mitään, voit aina vedota tuttavalliseen kahvitteluun.
Juuri vein hänet töistä kotiin. Ruoka ei maistu ja perhoset pörrää vatsassa.
Tänään katselin hänen touhujaan töissä ja ajattelin kuinka vain haluaisin mennä ja ottaa hänet syliini ja kertoa mitä ajattelen... Ei voi maailma kantaa päällään mitään noin uskomatonta. Jokainen ele, liike ja sana laittavat sydämen hakkaamaan... Ei varmaan uni tule tänäkään yönä...
parempi kun kysyt sitä heti ulos. jos torjuu, niin sitten torjuu. sillähän se on ohi eikä tarvitse jäädä jahkailemaan. mutta mikäli nainen tuntuu viihtyvän seurassasi, niin sehän saattaa myös olla ihastunut sinuun. ei siis kannata aikailla, ennenkuin joku muu korjaa potin..
Yhdyn aikaisempiin teksteihin. Teepä silleen, että selvitä onko hän sinkku, jollain tavalla se onnistuu, mutta älä ala vaania. Ja vie kahville tai syömään.
Mitä tuohon ulkonäköjuttuun tulee; jos hän sinusta pitää, niin ei se johdu siitä sinun ulkonäöstäsi vaan sinusta itsestäsi. Tyttö ei ole kiinnostunut "kuorestasi" vaan nimenomaan Sinusta. Ulkonäkö on katsojan silmässä. Tyttö saattaa jopa pitää sinua sympaattisena, jos tietäisi miten lämpimiä tunteita tunnet.
Syö nyt kumminkin. Ja tsemppiä!
mun nykyinen mies juoksi kunnolla mun perässä ja sanoin hänelle myös monta kertaa että en halua häntä. Kunnes meinasin menettää hänet. tajusin viimein että viihdyn hänen kanssaan ja haluan tulevaisuudessa samaa. Nyt 3v yhdessä :)
Jos tulette hyvin juttuun ja hän viihtyy kieltäytymisestä huolimatta kanssasi niin voi olla että kun paremmin vielä tutustutte niin päädytte yhteen. En kuitenkaan tarkoita että jokaisen naisen perässä pitäisi juosta.
En juokse naisten perässä, mutta nyt on kyllä osunut ja syvälle. Suorastaan odotan seuraavaa päivää, kun pääsen taas hänen luokseen.
En osaa lukea tilanteita, mutta tänään tuntui hyvältä, kun hän "tukisti" parrastani ja hymyili katsoen suoraan silmiin... Kyllähän hän jotain sanoikin, mutta se nyt meni hieman ohi kun alkoi korvissa suhisemaan... Hipsin siitä sitten pikkuhiljaa pihalle vetämään henkeä... Voi voi minua...
Lähinnä naisilta kysyisin: Kuinka nainen suhtautuu, jos huomaakin, että mies on lähinnä tekosyillä ottanut yhteyttä? Esim. kysellen kaverin puolesta jotain, vain jutellakseen ja kuullakseen naisen ääntä... En ole vielä jäänyt kiinni tästä, mutta entä jos... Hän teki ison palveluksen minulle selvittäessään asioita kaverilleni ja siitä sainkin hienon tekosyyn olla yhteydessä häneen. Voi kun jostain saisin rohkeutta kertoa hänelle kaiken mitä haluaisin, mutta minkä mies ujoudelleen voi... Muuten olen rohkea ja avoin, mutta en halua riskeerata, että säikäytän hänet pois ja hän ei enää olekaan kanssani yhtä vapautunut... Siis jos tietääkin, että olen häneen näin rakastunut... Naiset, auttakaa.
Onpas ollut muutama huono päivä... Alkuviikosta oli kalusteet vaarassa tuhoutua... Sovimme naisen kanssa, että vien hänet taas kotiin ja odottelin tätä persaus jäässä kun hänen työt loppuivat puolisen tuntia omiani myöhemmin. No kuitenkin, hän tuli ulos erään toisen miespuolisen työkaverin kanssa ja käveli ohi mitään sanomatta ja nousi tämän miehen autoon. Aika paska olo tuli. Seuraavana päivänä en sitten edes ehdottanut kyytiä... Eipä hän kyllä siltä toiseltakaan kyytiä saanut. Naimisissa kun tuo toinen on. Bussilla meni... En ole tehnyt mitään erikoista tai mitään pahaa. En edes nähnyt häntä siinä välissä kun sovimme kyydistä ja olimme lähdössä kotiin. Mitähän pirua? Kyllä naiset näköjään osaa saada ison miehen maahan halutessaan. Mitäköhän naiset tahtoo..? Olen takuulla kiltein mies mihin hän on törmännyt, entinen sm-tason urheilija ja vieläkin hyvässä kunnossa, raha-asiat ok, kiva asunto, kiva auto, hän viihtyy seurassani ja tekisin hänen vuokseen mitä vain, mutta silti tuntuu että hän leikkii kanssani.. Hän flirttailee aika avoimesti kanssani ja saa tuntemaan että jotain tässä olisi, mutta mutta mutta...
Joskus voi käydä niinkin, että kun tarpeeksi kauan odottaa siirtoaan niin käy juurikin noin.. Sä olisit aivan hyvin voinut heittää vaikka kotimatkalla et tekee mieli kahvia, ehdittäiskö käydä kahvilla tuossa huoltiksella/kahvilassa?? Mä ainakin naisena toivon, että mies tekisi siirtonsa eikä jahkaisi, siitä tulee sellainen olo ettei toinen oikeasti ole kiinnostunut kuhan pyörittelee vaan.. Tosin aika moni nainenkin tekee aloitteita tänä päivänä, mutta ei kaikki. oletko hänen facebook ystävä?? Jollet niin pyydä ihmeessä.. Sieltä saa tilapäivityksistä ja muista paljon selville asioita.. Jos olet jo niin kommentoi hälle siellä jotain.
et ole siis vieläkään pyytänyt naista kahville tai muutenkaan ilmaissut kiinnostustasi? eihän se silloin voi tietää, että olet ihastunut! paha se on toisten ajatuksia lukea. se pitää sua vaan kivana kaverina. tai vaikka olisikin ihastunut, niin monet naiset on niin ujoja ettei ne uskalla tehdä aloitteita.
eli aukaseppa nyt mies suusi ja tee asialle jotain! ei se ole vielä myöhäistä! mutta jos et nyt tee mitään, niin poltat itsesi loppuun tuolla jahkailulla.
Ollaan facebookissa kavereita. Kovasti ollaankin siellä seurailtu toisiamme ja kommentoitu kuvia sun muuta. Voi piru vie kun voi olla huono itsetunto ja näin ujo kasvotusten. Nyrkkeilin ennen raskaassa sarjassa ja saattaapi olla että tuo naama on ottanut pientä notredamenkellonsoittajamaista muotoa... Arpeakin löytyy. Siksi olen epävarma.
Olen käynyt naisena läpi kiirastulen rakastumalla varattuun. Eli ns. täysin toivoton juttu. Siksi olen päättänyt sanoa sinkuille että nauttikaa vapaudestanne pyytää treffeille ja nauttikaa siitä että mahdollisuus on olemassa.
Älä heitä omaa Rakkauttasi hukkaan, usko minua. Olet onnellisessa asemassa, koska sinulla itsellä no nyt avaimet onneen.
Perseelleen taisi mennä tämäkin. Ei tullut vastakaikua kun tunnustin, että taidan hieman olla ihastunut. Hyvää jatkoa.
Se voi olla myös sellainen nainen kenen kanssa tulet hyvin juttuun, mutta itse et aluksi halua mitään. Sen kyllä tuntee kun palaset osuu kohdalleen lopulta. Elä eläämäsi ja pidä silmät auki. Kärsivällisyyttä. Silloin kun sitä vähiten odottaa silloin se myös yleensä ilmestyy.
Mitä hän sanoi? Sanoiko suoraan että ei?, oliko hiljaa ja jäi miettimään vai miten kävi ? =/
No hän vähätteli ja laittoi huumorin piikkiin koko homman. Ei sanonut suoraan, mutta alkoi välttelemään sen jälkeen. Hän näytti hieman pettyneeltä, ihan kuin "ja näinkö tämäkin sitten alkoi takertumaan".
Noh, hän varmaankin sulattelee asiaa vieläkin. Koittaisin käyttäytyä itse "normaalisti" sinuna ja yrittää tulkita hänen ajatuksiaan. Hiljaa hyvää tulee. Ja sanotaan näin että parin kolmen viikon jälkeen voisit yrittää hinoisesti "rivien välistä" vihjata kiinnostustasi, mutta ei suoraan... no tiedät kyllä mitä tarkoitan. Sanon vain "It ain't over till the fat lady sing's" joten kunnes tulee "ei kiinnosta/et ole tyyppiäni/pysytään vain kavereina" - KAIKKI on mahdollista. Siis mitä menetettävää sinulla on, olet korviasia myöten rakastunut häneen (kuten minäkin erääseen) joten laita koko sielusi peliin. Kiirettä sinulla ei ole (muuta kuin se epätietoisuuden tuska rinnassa) ja muista aina kun tuntuu pahalta: kumpi olisi pahempi tuska: se että hän ei tuntisi samoin VAI se että hän EHKÄ tuntee samoin mutta et tiedä sitä. Ja kuten sanoit "laittoi huumorin piikkiin koko homman", eli hän ei töräyttänyt suoraan "ei kiinnosta" ect. Game is still on - älä päästä hänestä irti!!
En anna periksi, perkeles.
Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin ei se niin täysi tyrmäys ollutkaan. Taisi pakittaa vaan, koska ei uskonut, että uskallan tunnustaa suoraan. Tämän naisen kanssa en luovuta!
Jumalauta! Tuo on sitä asennetta. Jätkä on vetämässä maratoonin lopussa olevaa stadioi kierrossa, maali näkyy jo!! Kyllä se siitä lähtee. Pisin matka on jo tehty, nytten täyttyy vaan päästä nappaamaan se palkinto syleilyyn! Ja sie sen kyllä teet et ehkää 2009 mutta VARMASTI 2010 vuonna =)
tuo on kyllä miehen puhetta että ei pidä luovuttaa. mutta kannattaa varoa, ettei vaan ihastuksissaan mene liian tunteelliseksi.. se on yleensä viimeinen niitti ja siinä vaan nolaa itsensä. eikä pidä hätäillä, vaan anna toiselle aikaa. niin ja muista, että mieshän on kuitenkin loppupeleissä se, joka päättää ottaako vai ei ;D
Ehkä hän hämmentyi. Itse käyttäytyisin juuri noin jos mies, johon olen itsekin ihastunut tunnustaisi ihastuneensa minuun. Välttely voi olla myös karkuun juoksemista liian kuumottavaa kaveria.
Hän kuulemma lähtisi heti kanssani ulos, mikäli emme olisi työkavereita. Ei kai tuo nyt oikeasti estäisi jos hänellä olisi edes jonkinlaisia tunteita minua kohtaan? Olen kuulemma ihan loistotyyppi... Kuulostaa pahasti kohteliaalta "Ei kiitokselta"... Vai mitä sanoo naiset..?
voi joillekin olla sellainen este, ihan oikeastikin, mutta omien korvien välissä olisi silloin työstettävää. Torjuntahan tuo naisen kommentti on tuollaisenaan, oli ne syyt mitkä hyvänsä. Sen pitää nyt sitten omassa nurkassaan miettiä mitä se tuntee ja miksi ei uskalla jos tuntee kutinaa. Sinä et sille oikein mitään voi. Mun mielestä ehkä parasta olisi yrittää pitää tunteensa aisoissa ja jatkaa siitä mihin se työkaveruus jäi. Siitä voi myöhemmin tulla jotain tai ehkä ne sunkin tunteet kohdistuu johonkuhun joka myös vastaa niihin.
Yksi kaveri, yli neljän kympin jo, teki kaksi vuotta hitaasti töitä yhden naisen kanssa työpaikallaan, kaikessa hiljaisuudessa, koska naisella oli aivan vastaavat ajatukset. Mutta se kannatti, ovat olleet jo monta vuotta onnellisesti yksissä. Eikä se yhteinen työpaikkakaan siinä ole haitannut, pariskunta ei vaan tehnyt siitä yksityisestä asiastaan töissä mitään numeroa, kyllähän sen kaikki toki tietää, ja vain sillä asennoitumisella, että työ on työtä, yksityinen yksityistä. Eli töissä ei kuherrella, siellä tehdään töitä, vaikkei rakastaan tietty töissäkään kohdella kuin ketä tahansa duunikaveria.
Ota itelles aikalisä ja riittävästi etäisyyttä tyttöön, mitä se lieneekään. Voit sä sen sille kertoakin, että tuntuu pahalta ja ettei sen kannata ihmetellä jos oot välillä vähän kulmat kurtussa. Kokeile voitko jatkaa pelkän työkaveruuden pohjalta, se voi tosiaan toimia ajan kanssa eduksesi, kun osoitat pystyväsi olemaan silti ystävällinen, ystäväkin ehkä. Äläkä ainakaan murehdi itsetuntosi kanssa, kyllä sitä ihan riittävästi sulla näyttää olevan, kun uskalsit yrittää :)
Hei ja joteskin mukava kuulla, että mieskin voi tuntea syvästi. Tätä jo oman kokemuksena johdosta epäilin.
Mulla on samankaltaisesta kokemusta. Tässä vaan toisinpäin.
Ihastuin ja rakastuin vuosia sitten mieheen ja jos naisen vaisto jotain sanoo, niin hänkin minuun.
Ongelmana mullakin se, että olen aika kaunis nainen, eikä mies ilmeisesti sikskään uskaltanut/tohtinut ottaa yhteyttä. Kiertoteitä sitten kuulin, että oli mua varten järjestellyt kaikenlaista.
Sain sitten kuningasajatuksen tehdä miehen mustasukkaiseksi. Eli aloin löyhästi tapailemaan toista miestä. Tästä seurasi se, että mies tempaisi itselleen toisen naisen näyttävästi.
Tilanne on nyt parin vuoden jälkeen sellainen, että emme enää tervehdi emmekä muutenkaan toistamme noteeraa. Sama elämänpiiri, joten ei voi välttyä satunaisilta kohtaamisilta.
Olen ollut romuna tän jutun kanssa, mutta noussut vähitellen.
Enää en oikeastaan miehiin luota ja suhteet on jatkossa vaan pinnallisia.
Niin pirun kovasti tää koski.
Ai niin; tämän oman vuodatukseni jälkeen sulle neuvoksi, että yritä pois vaan jos kerran tosissasi olet. Voihan se saada naisen heräämään ja ainahan selkeä ihastus toisen taholta herättää tunteita.
Siis mitä naisen logiikkaa tämä nyt oikein on?
"Kiertoteitä sitten kuulin, että oli mua varten järjestellyt kaikenlaista.Sain sitten kuningasajatuksen tehdä miehen mustasukkaiseksi. Eli aloin löyhästi tapailemaan toista mies"
ja
"Enää en oikeastaan miehiin luota ja suhteet on jatkossa vaan pinnallisia."
SINÄ teet paskamaisen tempun ja sen sijaan että rohkaisisit miestä, satutat häntä lyöttäytymällä toisen miehen kylkeen vaikka tiedät että ensimmäinen on syvästi ihastunut. Ja sitten vielä huokailet, että et voi luottaa MIEHIIN (kun itse olit se, joka toimi todella typerästi).
Niin...
Tuo mies nysväsi asian kanssa vuoden ja naisen logiikka on se, että saisi ukkoon vähän vauhtia kun huomaa, että aika voi loppua.
Annoin viidakkorummun kautta ukon tietää, että kyseessä oli tuon toisen miehen kanssa vain kahvittelu etc ei vakavampaa. Sellaista tutustumista aikuiseen malliin.
Tuo miehen vastaus siihen oli selkeä panopuu-suhde toisen naisen kanssa ja niin näyttävästi, ettei jäänyt tulkinnanvaraa.
Kysymyksenä heitän, jos olet mies; jos mies on kyllin vakavissaan, mitä ilmeisesti kanssani oli, miksi tehdä tuollainen kostoisku.
Kun tota panopuu suhdetta tuon naisen kanssa oli kestänyt vuoden, alkoi mies taas tehdä tuttavuutta kanssani. Vaikutti ihan sellaisesta, että olin nyt rangaistukseni saanut.
Tein sitten itse sellaisen tempun, että kutsuin yövieraakseni miehen, jonka kanssa jatkoin suhdetta pitkään. Siihen päättyi tuo juttu.
Hyvä niin, sillä jälkikäteen ajateltuna, tuolla ensisijaisella ihastuksellani on luonnehäiriö. Siitä huolimatta surettaahan se...
Joo, en sinua tarkoittanutkaan.
Purkauduin vaan tosta omasta jutustani. Sorry, sinun ongelmaasihan tässä puidaan.
Eihän meistä naisista aina tiedä....siis mistä kenkä puristaa.
Ei sun kannata toivoasi heittää. Kun nyt olet kiinnostuksestasi kertonut, voisit varmaan pyytää ulos syömään tai jotain. Jatka rohkeesti vaikka ei nainen näyttänyt innostuvan. Voi lähteä juttu etenemään vähitellen.
Onnea sulle vaikka on nää ihmissuhdepelit vaikeita juttuja :).
Älä luovuta vaan jatka tutustumista ensin kaverihengessä. Mee jutteleen, anna kyytejä, pyydä kahville ihan neutraaleissa merkeissä. Samalla vähitellen hurmaat hänet kun hän huomaa miten mukava ja kiinnostava olet. Ei hän välttämättä ole vielä ihastunut jos tuntee sinut vain pinnallisesti, mutta voi tutustuttuaan jopa rakastua. Ja parempi toimia rehdisti ja suoraan, ilman mitään mustasukkaiseksitekemis-temppuja, sellainen kiemurainen pelaaminen on yleensä kaiken loppu, kuten joku täällä jo kertoikin kohdaltaan.
Joten ei kannata luovuttaa. Hyvää kannattaa odottaa... vaikka puoli ikuisuutta. Itse jämähdin oman ongelmani kanssa tyypilliseen tilanteeseen: en uskalla tehdä mitään... mikään mitä suunnittelen ei kuullosta omassa päässä "oikealta" vaan "ei ei näin voi tehdä, hän luulee minua...".
Hän jatkaa kanssasi pikku flirttiä tekstiviesteillä - vastaa samalla tapaa. Kyllä tuosta voi kehittyä vaikka mitä. Hän tietää että olet kiinnostunut... nyt vain hiljaa etenet ja katsot mitä kevät tuo tullessaan =)
Tulee lähinnä mieleen, että oliko naisella ajatus vaihtaa lennosta, jos olisi osoittautunut, että olet hänestä 100% kiinnostava tapaus. Kun kiinnostus jäi 80%:iin, niin lopetti leikin kesken...?
Tosiaankin menet, jos oikeasti välität hänestä! :)