Mua niin ahistaa kun mun isoveli käyttäytyy mua kohtaan niin ilkeesti, se on mua kymmenen vuotta vanhempi ja kiukuttelee ja sättii mua ihan ihme pikku asioista. Se voi yhtäkkiä kilahtaa ihan kummasta syystä ja ihan huuli pyöreenä jään ihmettelemään tapahtunutta. Nykyään raskaana tulee aina niin paha mieli kaikista sen sanomisista ja itku kurkussa joudun olemaan ja nielemään sen sanomisia, koska jos sanon sille jotain vastaan niin sitten on piru irti. Se on niin dominoiva ihminen että hänelle on vaikea vastata mitään. Mun ei tarvitse kun olla paikalla silloin kun se on pahalla tuulella tai kinastelee jonkun kanssa, niin saan jo syyt niskaani. Jotenkin oon nyt herkempi vielä kaikille ilkeilyille ja alan vollottamaan vieläkin herkemmin kun aikaisemmin. Tää asia painaa mua kun haluaisin niin olla hänen kanssa läheinen ja hyvissä väleissä. Lapsena tottelin veljeäni ihan kaikessa ja murkkuikäisenä tuli "oma tahto" enkä hyväksynyt kaikkea...Nyt kun olen aikuinen tämä on ollut hänen puoleltaan tämmöistä. Aikuisena olen halunnut vain olla hyvissä väleissä hänen kanssaan ja sietänyt kaiken. Mitenkä voin esimerkiksi pyytää häntä lapseni kummiksi, jos meidän välit ovat tämmöiset? Hän ei kuulemma päätään vaivaa tällä (hänen mielestä kaikki hyvin) mutta minä olen jo niin täynnä kaikkea ja koko veljeä että saisi jo riittää. Äiti vaan sanoo että hän on mustasukkainen, kun olen nuorin ja vissiin hänen mielestään "lellikki", vaikka asia on mun mielestä ihan toisin päin, häntä paapotaan ja taputellaan päähän ja minä olen se joka pärjää. Veli on nyt eroamassa vaimostaan ja hänen vaimonsa on ollut jopa sitä mieltä että veljeni on narsisti, tuota en haluaisi uskoa. Haluaisin että veljelläni menisi hyvin ja meidän välimme olisi hyvät.
Joulukin tulossa ja taas perhe kokoontuu, voi kauhea!
Joulukin tulossa ja taas perhe kokoontuu, voi kauhea!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ainoa keino on kai ottaa vaan härkää sarvista ja laittaa asiat pöydällä. Pyydä vaikka veljesi vaimo alustamaan asiaa ja mukaan keskusteluun.
Kerro veljellesi suoraan että olet ajatellut häntäkummiksi, mutta koska että tule toimeen niin on pakko harkita muita vaihtoehtoja.
Veljesi todennäköisesti suuttuu, mutta sille et voi mitään. Suuttumisen jälkeen hän ehkä miettii asioita tarkemmin ja voi tajuta mitä tarkoitat. Jos et tee mitään radikaalia, niin olette samassa tilanteessa jatkossakin.
Totta puhut, minun täytyisi ottaa asia puheeksi hänen kanssaan. Hänellä on tapana lähteä pois tilanteesta ja huutaa samalla jotain nasevaa kommenttiä esim. "hemmoteltu kakara" jne. ja sit jos hänen peräänsä menee niin tulee kaikenlaista et "en nyt jaksa" "jutellaan joskus toiste" ja usein lähtee ovelasti tilanteesta ja asiat jäävät selvittämättä. Pakottaakkaan en uskalla kun veljeni on joskus suutuspäissään kuristanut minua.
Ota välimatkaa ja etäisyyttä, jos veljesi käytös on kertomasi mukaista. Jos veljesi on itsekeskeinen ja ikävä, älä huomioi, älä välitä. Odota, jospa hän muuttuisi iän myötä parempaan suuntaan - tai sitten ei.
Et saa hänestä mukavaa isoaveljeä, ellei hän itse halua sellainen olla.
Aika voi auttaa häntä kasvamaan ihmisenä ja ymmärtämään omat virheensä ja puutteensa.
Tai käytös voi iän mukana pahentua. Vaikea ennustaa.
Valitse joku toinen kummiksi, älä veljeäsi, hän ei vaikuta kiinnostuneelta.
Älä siedä kaikkea, sen voit tehdä hänelle selväksi. Jos hän ei tule vastaan, anna olla ja elää omaa elämäänsä. Miksi pahoittaa oma mieli hänen käytöksensä takia? Et voi siihen vaikuttaa.
Veljesi on eroamassa, se ei ainakaan paranna hänen "tuultaan", hänellä on selvästi omassa elämässään riittävän ongelmallista, ei jaksa käsitellä syitä eikä seurauksia - jos on narsisti, ei myönnä, että hänessä yleensä on mitään vikaa.
Tsemppaa jo valmiiksi jouluksi! Älä provosoidu veljesi puheista! Hän voi yllättyä.
Älä ainakaan näytä, että pahoitit mielesi, jos (ja kun) niin käy.
Pyydä muista sisaruksia ja vanhempiasi henkiseksi tueksi.
Pyydä miestäsi tukemaan sinua perhejoulun vietossanne.
Kiitos lohduttavista vastauksista!
Hyvää joulun odotusta ja joulua.