seuraava tilanne:
Nainen sairastuu vakavasti,niin että on loppujen lopuksi ihan kokonaan toisten autettavissa.Mieli/äly toimii, mutta kroppa ei.Mies hoitaa häntä kotona.
Tätä jatkuu useita vuosia.
Mies jaksaa aikansa ,kunnes löytää ulkopuolisen suhteen, ei kerro tästä vaimolleen.
Tekeekö mies mielestänne väärin?
Nainen sairastuu vakavasti,niin että on loppujen lopuksi ihan kokonaan toisten autettavissa.Mieli/äly toimii, mutta kroppa ei.Mies hoitaa häntä kotona.
Tätä jatkuu useita vuosia.
Mies jaksaa aikansa ,kunnes löytää ulkopuolisen suhteen, ei kerro tästä vaimolleen.
Tekeekö mies mielestänne väärin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
mitä vaimon kanssa asiasta on sovittu.
Ihmisestä ei tee ihmistä kropan toimivuus vaan tietoisuus. (Tästä mitä kirkkaimpana esimerkkinä Stephen Hawking.)
Voisi kuvitella, että ihminen, jonka "äly toimii, mutta kroppa ei", oivaltaisi itsekin, että hän ei enää kykene vastaamaan kumppaninsa seksuaalisiin tarpeisiin ja ottaisi asian puheeksi. Tai että kumppani ottaisi asian puheeksi, jotta asiasta voitaisiin sopia avoimesti ja rehellisesti.
Voihan olla, että nainen on antanut luvan miehelleen muihin suhteisiin, mutta ei halua tietää niistä sen enempää.
Jos kuitenkin kysyjä tarkoittaa, että tekeekö valehtelemisestä ja lupauksen pettämisestä vähemmän valehtelemista se, että toinen on liikuntakyvytön, vastaan 'ei'. Toki se tekee valehtelemisestä tässä tapauksessa ymmärrettävämpää, mutta ei muuta miksikään sitä, että toiselle ihmiselle valehteleminen on väärin (minun mielestäni).
"Tai että kumppani ottaisi asian puheeksi, jotta asiasta voitaisiin sopia avoimesti ja rehellisesti."
Käytännössähän tuossa tulee käymään niin, että se toinen nainen ennemmin tai myöhemmin vie miehen. Ei siinä oikein muuta vaihtoehtoa voi olla. Ihminen on kuitenkin psykofyysinen kokonaisuus ja pelkän mielen varaan on hirvittävän vaikea rakentaa suhdetta.
tuosta ei mitenkään pääse järkevästi eteenpäin ilman että johonkin sattuisi ja pahastui, ei sitten mitenkään.
itsellä on kaveripariskunnassa täysin samanlainen tilanne, paitsi siinä on miehellä ongelmia jotka ongelmat johtuvat mielenterveyden järkkymisestä. olen 90% varma että vaimo lähtee jossain vaiheessa vieraisiin kun ei selvästikään ole tyytyväinen suhteen nykyiseen tilaan. toisaalta ymmärrän toistaalta en todellakaan hyväksy sitä. olen päättänyt että en kerro mitään jos jotain saan kuulla, kosa mies oikeasti tarvitsee vaimoaan tai löytyy ennenpitkää katuojasta elämänhallinnan olemattomuuden takia. mt-potilas on varmaan vieläkin hankalampi kumppani kuin tuollainen apn tilanteessa oleva.
En ole samaa mieltä kanssasi tästä: "Käytännössähän tuossa tulee käymään niin, että se toinen nainen ennemmin tai myöhemmin vie miehen. Ei siinä oikein muuta vaihtoehtoa voi olla. Ihminen on kuitenkin psykofyysinen kokonaisuus ja pelkän mielen varaan on hirvittävän vaikea rakentaa suhdetta."
Ensinnäkin, ihmiset ovat erilaisia.
Joillekin on tärkeää se, miten hyvin puoliso täyttää omat tarpeet. Kun tarpeet ovat hyvin tyydytetyt, he ovat "rakastuneita". Jos taas tarpeet eivät tyydyty, tai jostain löytyy ns. parempi tarpeiden tyydyttäjä, puoliso menee vaihtoon.
Jotkut rakastavat ihmistä, ei hänen sopivuuttaan tarpeiden tyydytykselle. Vaikka kaikki tarpeet eivät tyydyty puolison kanssa, rakkaus ei silti katoa, eikä tarvetta vaihtoon ole. (Tarpeethan voi tyydyttää muutenkin kuin rakkaussuhteessa.) Jos puolisoiden välillä asiat on näin sovittu, ei parisuhde vaarannu mitenkään.
Jos mä olisin se nainen, ehdottaisin itse miehelleni ulkopuolisen suhteen hankkimista. Näin mies saisi tarpeensa tyydytettyä ihan luvan kanssa, ja kun suhde tulisi aloitettua järkiperäisesti, ei vuosien paineiden ja mahdollisesti syyllisyyden saattelemana, se luultavasti pysyisi paremmin "hallinnassa". Suhde tuo kuitenkin melkein väistämättä mukanaan ihastumisen, rakastumisen, kiintymisen tunteita, ja miehen pitäisi pystyä elämään niiden kanssa.
Edellytyksenä olisi siis, että mies on järkevä ja osaa käsitellä tunteitaan. En mä toki muunlaisen kanssa seurustelisikaan.