Tätä palstaa lukiessa tulee mieleen sellainen asia onko kovinkaan viisasta mennä avioliittoon, jos seksi loppuu nainen nalkuttaa sekä alkaa hirmuinen valitus ja kitinä jokaikisestä asiasta mitä maapäällään kantaa.
Taidan pysytellä sittenkin sinkkuna ei ainakaan seksistä ole puutosta niinkuin avioliitossa olevilla tuntuu olevan ainakin tätä palstaa seuratessa olen ollut huomaavinani.
Taidan pysytellä sittenkin sinkkuna ei ainakaan seksistä ole puutosta niinkuin avioliitossa olevilla tuntuu olevan ainakin tätä palstaa seuratessa olen ollut huomaavinani.
Vastaukset 19
Vanhimmat
että olen tullut katumapäälle avioitumisestani. Olen ollut nyt kaksi vuotta naimisissa, seksiä on ollut ehkä 20kertaa koko aikana, sekin taitaa olla yläkanttiin. Eikä ole kyse minusta (olen nainen), siis ainakaan siinä mielessä ettenkö haluaisi. Satuin masentumaan enkä oikein ole ollut oma itseni, joten mieheni päätti alkaa suhteeseen työkaverinsa kanssa. Ei kai heilläkään seksiä ole vielä, mutta eiköhän tuo mies kohta kerro että "alahan akka laputtaa". Syy tulee virallisesti tietysti olemaan oma mahdottomuuteni sen sijaan, että mies ottaisi vastuun ja myöntäisi olevansa suhteessa jo toisen kanssa.
Ei se oikeasti toimi niin kuin kuvitelmissa, että "kaiken se kestää" se rakkaus. Ja paskat, ei pettämistä ainakaan ja kun toinen vielä on lyöty, niin kuka aidosti toista rakastava lyö puukkoa selkään vielä ja nauraa paskaset päälle kun oli tyhmä emäntä, että vihdoinkin siitä pääsi. Piti vaan alkaa pettää, niin johan lähtee.
Että ei ole helppoa olla naimisissa, eikä ole helppoa olla sinkkunakaan. En suosittele naimisiin menemistä, ellet tunne toista kuin taskujasi ja tiedä, mitä on luvassa. Hirveä määrä pettymystä, kun liitto ei toimikaan kuten haluat ja jos toiselle ruoho on siellä aidan toisella puolella vihreämpää niin minkäs teet. Miettiä pitää ennen avioon astumista, että mahtasko se noin olla ja harkita kaks kertaa ottaako riskin sitoutua. Yhteen ihmiseen.
Juu..pysy vaan sinkkuna ja oletkos huomannut,miehethän täällä itkee eukkojensa kuivuneita pimpsoja..
Parisuhteessa nairaan muuten (alusssa ainakin) jatkuvasti,enpä usko että sinkkuna saat edes joka päivä.
Eukolliset ukot oppii vaan niin hyvälle,kun se vittu jatkuvasti alussa siinä tuoksuttelee ja sitten aikaa myöten haju vähenee..ja ukot on tottunu siihen säännölliseen naintiin, niinku vauvat tuttiin.. Sitten itketään täällä palstoilla YÄÄÄÄH!, kun tutti on hukassa..
Pysy viisaasti sinkkuna,vaikka se pillun saanti onkin sattumanvaraisempaa ja joudutkin ottamaan naista huomioon saadaksesi tyydytyksesi..parempi sekin,kuin että susta tulee samanlainen pimpan perään ruikuttaja,kuin mitä nämä palstat on pullollaan..BYÄÄÄÄÄÄH!
Tällä hetkellä löytyy kolme naista niin sanottua fuckbodya seksiä siis piisaa ja olis aikomuksena heittää yks leidi jonosta pois niin on aikaa enemmän panostaa noihin kahteen.
Pimpan perään ei tarvii ruikuttaa sitä tarjotaan yllinkyllin, joten sen saanti ei perustu mihinkään sattumanvaraisuuteen.
Toiset naiset vaan haluavat enemmän seksiä kuin toiset ja sehän mulle sopii paremminkuin hyvin.
Avioliittomme rakentuu vähän korkeammalle sielunkumppanuudelle, missä väliaikainen naputus tai haluttomuus ei esitä kuin satunnaista sivuosaa.
Minä vaimo sain ensimmäisen kahden avioliittovuoden aikana viisi keskenmenoa. Olin siis pari vuotta pelkästään nousevissa raskaushormoneissa tai laskevissa raskaushormoneissa. Se oli aikamoista tunneryöpytystä, oli hormonaalista seksinnälkää ja toisaalta lääkärin määräämää selibaattia. Lopullinen diagnoosi oli lapsettomuus. Samalla mies oli kaksi kertaa työttömänä ja löysi taas töitä. Kerran jouduimme työn vuoksi muuttamaan. Siinä samalla veljeni kuoli ja mieheni isä halvaantui aivoinfarktin jäljiltä.
Tuossa kuviossa pihtaamiset ja naputukset jäivät kuule ihan sivuseikaksi. Rakkautemme sen sijaan on entistä vahvempi ja parisuhteessamme improvisoidaan helliä hetkiä tietoisena siitä miten haurasta onni on. Se voi äkillisen kuoleman tai aivoinfarktin tavoin olla sekunnissa ohi. Siitä tietoisuus saa illalla sammuttamaan valot ja sytyttämään kynttilöitä, ettei sotku näy, ja käpertymään toisen lämpöiseen syliin kuin viimeistä päivää.
Jos mielikuvasi avioliitosta on alunperin pelkkää riitelyä siivousvuoroista tai seksistä, niin unohda poju suosista koko juttu.
Olen naisena tullut ihan samaan tulokseen. Naimisiin en aio mennä. En aio ottaa miestä riippakiveksi. Jos lapsen joskus haluan, hankin sen vaikka spermapankista, mutta vakimiestä en niskoilleni ota. Olen liian paljon kuullut vähemmän mairittelevia tarinoita avioliitosta naisen kannalta. Ensin kannat lasta sisälläsi 9 kuukautta, synnytät sen kivulla ja valvot öitäsi sitä hoitaen. Mutta saatko tukea lapsesi isältä? Et. Usein hän pettää sinua jo raskausaikana, koska ei pidä isosta mahastasi ja haluaa kiinteämpää lihaa. Ja kun lapsi on syntynyt, on mies tyytymätön, koska paikat ovat väljentyneet synnytyksen jälkeen tai raskauden seurauksena tullut lisää kiloja. Ja naisen pitäisi alkaa laihduttamaan ja viihdyttämään miestä, vaikka on kädet täynnä työtä pienen vauvan kanssa ja sitten joutuu vielä isoa vauvaakin palvelemaan. Ja sitten mies lähtee taas vieraisiin, kun oma vaimo ei enää miellytä silmää. Vaimo hoitaa pääosin lapset ja kotityöt ja saa kuulla vielä mieheltään jatkuvaa nurinaa, kun olet lihonut ja kun et suostu seksiin joka ilta jne. Vaimo, joka on nääntyä työtaakan alle, toivottaisi miehensä varmaan välillä alimpaan helvettiin. Mies harvoin juuri luopuu perheen hyväksi menoistaan tai harrastuksistaan, vaimot tekevät niin jatkuvasti, varsinkin kun lapset ovat pieniä. Ja sitten kun tullaan keski-ikäisiksi, mies palkitsee sinun 20-25 vuotta kestäneen passaamisesi vaihtamalla sinut nuorempaan. Ei kiitos avioliitolle ! Ei kiitos jopa avoliitolle !
Okei, tiedän etteivät kaikki avioliitot ole tuollaisia ja varmasti positiivisia poikkeuksia löytyy, mutta en ole niin optimisti että kuvittelen tuon poikkeuksen sattuvan juuri minulle. Valitettavasti tunnen onnettomia aviovaimoja viisinkertaisesti enemmän kuin onnellisia. Surullista, mutta totta.
Usein haukutaan varsinkin vanhempia sinkkunaisia katkeriksi vanhoiksipiioiksi, jne, mutta kaikki tuntemani yli nelikymppiset vanhatpiiat eivät ole tippakaan katkeria, vaan usein ihan tasapainoisia ja mukavia ihmisiä, jotka ovat eläneet itselleen ja matkustelleet ja kehittäneet itseään. Paljon enemmän niitä katkeria keski-ikäisiä löytyy sieltä rouvaihmisten puolelta. Ainakin minun kokemukseni mukaan.
Hienoa, että löytyy muitakin itseänsä arvostavia itsenäisiä ladyja.
Itse päädyin aikoinaan samaan lopputulokseen, ei avioliittoa, ei edes avoliittoa.
Lapsia olen tehnyt 3, kaikki yhteisymmärryksessä isien kanssa, itse olen heidät rakkaudella hoitanut ja kasvattanut ilman miehen tuomaa rasitetta edes ilman elatusapua tahi tukea.
Nautin ihanasta suhteesta mieheen jota tapailen jo monta vuotta useasti viikossa.
Arvaat varmaan että hän on varattu! Mutta myös kuopukseni isä.
Aikomustakaan meillä ei ole mennä yhteen, sitä emme kumpikaan halua.
Miksi emme saisi elää ilman tuomitsemista näin?
Monet ovat niin ahdasmielisiä, se mikä ei sovi heille sitä eivät muutkaan saisi tehdä.
Koskaan en ole katunut päätöstäni, minulla on ihania ystäviä, aikaa heille ja omille harrastuksille.
Lapsilla asiat hyvin ja mummukin jo olen.
Elämältä olen saanut paljon. KIITOS
muahhah, eikö kuopuksen isän vaimolla ole oikeutta kuulla äpärästänne ? Olet sika akka !
Itse olen sikäli erilainen, että en periaatteesta halua sekaantua ukkomieheen, vaikka tilaisuuksiakin olisi ollut. En ikinä voisi arvostaa miestä, joka pettää ja valehtelee vaimolleen. Sellainen mies on silmissäni vastenmielinen. Ja sitä paitsi pettämistä on tässä maailmassa muutenkin liikaa, joten en halua omalta osaltani lisätä sitä. Tunnen myös sen verran solidaarisuutta miehen perhettä kohtaan, etten senkään takia voisi alkaa suhteeseen ukkomiehen kanssa. Se ei vaan sovi minun moraaliini.
Naimisiin en tahdo enkä avoliittoonkaan, mutta jos seurustelemaan alkaisin, niin vain vapaan miehen kanssa. Muuten voin olla yksinkin.
Pysy ihmeessä sinkkuna -teet itsesi ja ja ainakin yhden naisen onnelliseksi.
Tajusittehan te sen lopultakin, liitto on kuin kytketty koira, irtihän siitä pitää päästä.
Tarkoittaa se sitä ettei pillua tai munaa saa, koska tulehtuneessa suhteessa ei ole läheisyyttä kuin korkeintaan isos kännis. Siksi sinkkuna saa lähes aina jos kroppa ja hymy suunnilleen kolahtaa ja osaa sanoa viisi lausetta ennen kuin kertoo et tekee mieli tulla yökylään yms,,, Kokemusta 500 kaadosta ennen avioo-- Nyt on kaunis pihtaava kärttynen muija himas... ja ollaan puuttees,. Hyvää on silti paljon..;)
Valitusta ja valitusta...
Mietittekö te ollenkaan omaa osuuttanne asiaan? Miksi nainen pihtaa tai valittaa?
Olen ollut nyt naimisissa 13vuotta ja elämäni nainen kulkee rinnallani. Pieniä kinoja joskus on, mutta ei meillä valiteta tai pihdata. Missä salaisuus?
Pitäkää hyvät miehet naisenne tyytyväisinä! Jos tarjolla on hyvää seksiä, johon mieskin jaksaa panostaa ja takaa naiselle orgasmin, ei nainen pihtaa. Haluaa vain lisää. Muistakaa kukilla ja huomioikaa. Saatte tyytyväisen vaimon, joka tekee myös miehensä eteen asioita.
Johan on tosiaan valitusta kerrakseen.
Ehkä ne onnellisessa parisuhteessa olevat ei ehdi tai ees jaksa kirjoitella tänne. Niillä on varmaan kotona vähän muuta tekemistä ;)
Juuri heränneenä ja aamu teen juoneena, kun mies kantoi sänkyyn... Takaisin peiton alle
"Olen ollut nyt naimisissa 13vuotta ja elämäni nainen kulkee rinnallani. Pieniä kinoja joskus on, mutta ei meillä valiteta tai pihdata. Missä salaisuus?"
Jos synkkaa, niin hieno juttu! Valitettavasti menneisyys ei välttämättä kerro tulevasta. Oltiin oltu 14 vuotta yhdessä ... ja sitten syntyi esikoinen. Muututtiin molemmat välittömästi. Siitä hetkestä kaikki rakkaus ja hellyys on mennyt lapsiin. Meidän puolisoiden välillä on enää lähinnä kohteliaisuutta.
Eli nauti joka hetkestä, äläkä luota liikaa hyvään tekniikkaasi.
itselleni on käynyt niin että papin aamenen jälkeen vaimo on lyönyt aivan hirmuvaihteen päälle seksin saralla. pitäisi ainakin viisi kertaa viiikossa jaksaa. treenit ja raskas työ ja muut huvit siihen päälle niin ei meinaa löytyä intoa keskellä yötä kun vaimo roikkuu yöhousunlahkeessa kiinni.
on tää avioelämä rankkaa. en suosisttele kellekään.
Oisko tuo ottanu se kuherteluloman tosissaan..noh..arki alkaa pian.hohhoijaa..
Mut onneksi olkoon ny kuiteski..
täällähän tätä on kerrakseen... ja sitten vielä sanotaan, että naiset juoruaa ja valittaa.. :)
Miettikääpäs oikeesti te kaikki jotka elätte parisuhteessa. Mitä kaikkea hyvää ja ihanaa siinä on?
Ihan takuulla niitä löytyy. Pistetäämpäs kokeilu, laittakaa kaikki 10 parasta asiaa suhteessanne ja 10 pahinta!
Vaimosi haluaa tulla raskaaksi. Kyllä se seksi loppuu kun lapsi on tulossa, ole huoleti!
No meillä on ainakin ulko-ovi ja siitä on ollut paljon iloa...mietin vielä lisää mutta älä odota liikoja.