Jokaisella meillä on pahuus ja hyvyys. Näetkö ne itsessäsi?
Miten ne ilmenevät?
Voiko kukaan nähdä niitä itsessään?
Miten ne ilmenevät?
Voiko kukaan nähdä niitä itsessään?
pahuus/hyvyys
jatkaja...
40387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
miks ei vois..??..kyllä mä ainaki tiedostan kummanki itessäni...jopa ne kamalimmat pahuuden piirteet..mutta ne elää siellä sisällä ja ne ei oo voimissaan..=o)
mut tunnistan myös sisältäni pulppuavan pahuudenkin
Miten pahuus sinussa ilmenee?
Joo tiedän, vaikea kysymys. Olen sitä itse pohtinut omalla kohdallani, mutten uskalla katsoa totuutta silmiin. Vielä.
Jotenkin tuntuu siltä että parempi olla yksin kun melkein kaikki mitä koskettaa, muuttuu huonoksi.
Ainoa rauha löytyy olemalla yksin ja antamalla vain vähän tilanteen mukaan.
sitä oman pahuutensa ja pimeän puolensa kohtaamista, mutta levollisemmaksi sen kohtaaminen kuitenkin oman elämän tekee.
ja tiedän, mistä oma pahuuteni juontaa. ;) Näin on paljon helpompi olla olematta paha. Toki voi nähdä, mutta moni ei halua nähdä. Oikeasti paha ihminen luulee pahuuttaan hyvyydeksi.
"Oikeasti paha ihminen luulee pahuuttaan hyvyydeksi."
Tuollaiset lauseet voivat olla myös pahoja, koska se voi johtaa tielle jolla ei enää tiedä uskoako itseensä vai ei.
http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9511202685
Tässä kirjassa käsitellään aika hyvin ihmisten taipumusta pahuuteen ja myös pelkoa siitä että voiko edes tietää todella mitä tekee.
jossain määrin, pahaa en niinkään uskalla kohdata. Tiedän, että se pimeä puoli mussakin on, mutta en halua tietää, mitä se sisällään pitää.
*on vaan välttämättömyyksiä*
Pitää siis ottaa vastaan mitä annetaan ja toimia sen mukaan, kunhan pysyy elossa?
voit?
Tehdä jotain yleisen hyvinvoinnin puolesta. Jopa kuolla sen puolesta.
se sitten hyvää?
...en tiedä.
Vaikea on tietää mitä pitäisi tehdä tai olla tekemättä.
Yksilön vastuu on suuri, mutta onko sillä lopulta mitään merkitystä?
Mikä vastuu ja mistä?
"Hyvät keinot ne on, mitkä kaiken tarkoituksen pyhittää..."
Vastuu yleisestä hyvästä eikä vain itsestään.
*Oma paha on yleinen hyvä*
Noh, kyllä minä nyt huonot puoleni suunnilleen tiedän.
Ei niitä itsestään näe, ympäröivien ihmisten kautta ne näkyy.
Huonous ei ole sama asia kuin pahuus.
noh, siis pahaa tarkoitin. vaihda huonon tilalle paha-sana
Ei sitä noin vaan voi sanaa vaihtaa.
Pahuus on pahuutta ja se purskahtaa esiin joissain tilanteissa, ei tavallisessa kanssakäymisessä. Kaikilla on huonoja puolia ja se on inhimillistä ja hyväksyttävää.
Pahuus on pelottava voima, joka näkyy vasta silloin kun kaikki hajoaa ja toivo hiipuu.
Pitäsisikö sitten sanoa, että pahus näkyy muiden välinpitämättömyytenä sinua kohtaan?
Muiden välinpitämättömyys minua kohtaan olisi siunaus.
Taisit käsittää väärin mitä ajan takaa.
Tarkoitan välinpitämättömyyttä niiden ihmisten osalta joiden kanssa haluat/olet tekemisissä.
Se taas johtuu huonoudestani.
Siis, en tarkoita pelkästään tuotakaan.
Pahaa ihmistä ei voi olla ilman toista ihmistä? Eikö? Kukapa sellaista muuten edes miettisi.
Noh, se pahuus sitten ilmenee eri asioina, mikä on havaittavissa vain toisten ihmisten kautta. Eli kukaan ei voi nähdä niitä suoraan itsessään, sitähän kysyitkin?
Olen sitä mieltä ettei kukaan kykene näkemään omaa pahuuttaan tai hyvyyttään. Vaikka olisikin muita ihmisiä siinä juoksussa mukana.
Ihmisellä on taipumus muuttaa asioita omassa mielessään ja myös muiden mielessä.
Menee vähän ristiriitaiseksi mielestäni.
Jos kukaan ei sitä koskaan saa selville, niin miksi on edes tullut käsite hyvä/paha? Jokuhan sen pahan sulle kertoo, eri tavoilla.
ristiriitaista.
Jos se olisi yksinkertaista, helppoa ja selvää... emme tätä asiaa pohtisi.
Nii, minä tässä huvikseni juttelen näistä käsitteistä. Minä henk. koht. en anna paljoa painoarvoa muutenkaan klassiselle hyvä/paha asetelmalle.
Sokea ei näe mustavalkoisesti asioita.
On erittäin hienoa pitää omaa ajatteluaan tanassa.
Me typerykset vain vain odotamme perustelujanne.
Unohin tän keskustelun eilen...
Nii, se kun vähän niin että toiselle hyvä voi olla muille paha tai päinvastoin. Yksi tietty asia ei ole kaikille sama. Miten siis voit määritellä pahan?
Jos puhutaan yksittäisestä pahasta, niin siitä pystyn sanomaan onko se minulle hyvä vai paha asia... miten se paha pitäisi määritellä?
Voitko todellakin sanoa yksittäisestä asiasta sen onko se hyvä vai paha sinulle? Sehän voi olla tärkeä käännekohta sinulle tulevaisuuden suhteen myös hyvällä tavalla.
Jos joudut onnettomuuteen, se voi estää pahemman onnettomuuden.
Pahuuden määrittely on vaikeaa. Ehkä se on sitä että haluaa toiselle tapahtuvan ikäviä asioita.
"Sehän voi olla tärkeä käännekohta sinulle tulevaisuuden suhteen myös hyvällä tavalla."
Voi ajatella noin, totta. Mutta voi ajatella näinkin: Asioita voi ymmärtää myös kokeilematta.
"Jos joudut onnettomuuteen, se voi estää pahemman onnettomuuden."
Tuo on vain jälkiviisautta.
Se on paha asia, ellet osaa ajatella hyviä puolia pahoissa asioissa.
Olen epäitsekäs, hyväsydäminen, rakastava, hyvätahtoinen, kiltti, avulias, empaattinen, joustava jn jne
Olen itsekäs, kiukutteleva, pinnan katketessa kamala, joskus aggressiivinen jne jne jne
si oot nii mie
tai karvaa: musta ja harmaa:))
jopa rintakarvastakin löytyy harmaata,siitä ainokaisesta
Totisesti näen ne.. Varsinkin ne pahat asiat. Sitä jotenkin ummistaa silmänsä kaikelta hyvältä mitä on, koska se on mitä olen. Kaikki paha mitä olen, en halua olla ja ne huomaan.
Mitä siis opitaan tästä?
Pitää hyväksyä ne pahat puolensa ja laskea ne heikkouksien huomaan, me ei olla kukaan täydellisiä ja ennen pitkää pahat asiatkin mielestä hälvenee kun niille ei anna huomiota, mieluummin antais huomiota niille hyville asioille.
Mun on vaikee arvioida, miten mun pahat puolet ilmenee, vaikka tiedän mitä se pahuus itsessäni voi olla. Ensin pitäisi määritellä mitä pahuus yleensä ihmisessa voi olla, joillekin se on muuta kuin toisille. Mutta mä pyrin kuitenkin kaikessa pahuudessani itsekontrolliin, hallitsen ajatukseni mutten tunteitani. Uskon, ettei kukaan ei tahallaan ole läpeensä paha, kukaan ei ole syntynyt pahaksi ihmiseksi kuten en minäkään. Ympäristö muokkaa, ottaa ja antaa, ihminen on vain läpikulkumatkalla.
että hyvyyttä minussa on se että kannan aidosti huolta muustakin kuin pelkästä omasta navastani ja koitan parhaani mukaaan käyttäytyäkin sen mukaan muita ihmisiä ja elollisia kunnioittaen.. Samaa arvostan samanakaltaisissa ihmississä.. Henkilökohtaisemmin en loukata mitenkään läheisiäni vaan huolehtia että heillä on asiat hyvin..
Luulen tunnistavani myös pimeämmän puoleni. Se on viha jota tunnen joskus suuttumuksen seurauksena. Esim. tänään tunsin suuttumuksensekaista vihaa lukiessani niistä naisista jotka halusivat hattuihinsa sittemmin sukupuuttoon kuolleiden lintujen höyheniä ja niistä miehistä, jotka hyvin todennäköisesti täysin omaksi huvikseen ampuivat eläimiä antaen lopullisen sinetin näiden sukupuuttolle (kuten siniantiloopin tapauksessa, jota rikkaat valkoiset miehet metsästivät).
Mutta vihantunne haihtuu.. Pysyvän vihan kanssa ei vain voisi elää.