Panacod-riippuvuus ja raskaus

Alunperin olen saanut panacodia migreeniin (useita muita varsinaisia migreeni-lääkkeitä kokeiltuani), mutta muutaman viime vuoden olen käyttänyt pancodia vain siksi, ettei vieroitusoireet tulisi päälle. Oireet on siis kamala särky joka paikassa, niskassa/hartioissa ja päässä erityisesti, öisin järjetön hikoilu, välillä kuuma välillä kylmä, vatsa on sekaisin eli ripuli, levoton olo jatkuvasti... Lopetin siis seinään, totaalisesti kerralla, ja ehkä siksi nuo oireet ovatkin niin kamalat. Mutta olen pystynyt pari vuotta sitten lopettamaan myös kerralla homman, ja silloin vierotusoireet kestivät ehkä 2 viikkoa, viikon pahoina. Kun viimeeksi lopetin, olin puoli vuotta ilman mutta sitten taas aloitin ja kuvittelin pystyväni pitämään homman kurissa. :( Sen takia nytkin lopetin seinään, että eihän vieroitusoireet ole vaarallisia, vai ovatko? Ne ovat kamalaa koettavaa, kipua, ahdistusta, mutta loppujenllopuksi eivät kai ne elimistölle ole sinänsä vaarallisia, vai olenko nyt ihan hakoteillä? Kestän kyllä oireet jos niin päätän, koska motivaatio on nyt niin suuri.
Nyt siis suunnittelemme mieheni kanssa perheenlisäystä, ja siksi nämä asiat vaivaavat minua. Tietenkin aion kertoa lääkärilleni kaikesta, mutta ensin halusin kysellä täällä kokemuksia/mielipiteitä. (Lääkärini YTHS:llä oli muuten aika epäpätevä, sillä kerrottuani riippuvuudestani hän meni ihan hämilleen, ja määräsi vain verikokeisiin koska kerroin pelkääväni että elimistöni ei pelaa ihan täysillä enää. Mihinkään a-klinikalle tms. hän ei ohjannut, ja verikokeiden tulokset saatuaan ja ilmoitettuaan ne puhelimitse minulle hän vain toivotti että "yritähän nyt päästä eroon niistä panacodeista, heihei". Ehkä siksi en lääkärille olekaan mennyt vielä näitä asioita kyselemään.)
Meillä on siis edelleen ehkäisy käytössä, sillä vauva on vasta suunnittelussa, ja mieheni tietää tilanteeni ja haluaa että olen täysin terve ja kuivilla ennen kuin luovumme ehkäisystä. Kuinkakohan kauan minun pitäisi olla ilman panacodia ennen kuin uskallamme luopua ehkäisystä? Uskon, että kun on vastuussa toisesta ihmisestä eikä vain itsestä, muuttuu asenne ja arvojärjestys niin etten enää panacodeihin halua ikinä koskea, mutta tajuan kyllä ettei lääkeriippuvuudesta eroon pääseminen saa olla syy tehdä lapsi. Eikä se syy olekaan, missään tapauksessa! Haluan eroon panacod-himosta (joka siis edelleen on jatkuvasti, vaikka fyysiset oireet ovatkin helpottaneet vähän), ja haluan lapsen, mutta en uskalla luopua ehkäisystä koska pelkään etten ole valmis äidiksi tämän lääkeriippuvuuden vuoksi. Muuten tunnen olevani valmis äidiksi, mutta tämä asia ei jätä minua rauhaan. :(
Ja en siis ole mikään katuoja-narkkari, vaan muuten aivan normaalia elämää elävä, korkeakouluopintoni ovat loppuvaiheessa, olen osa-aikatyössä opiskelun ohella, minulla on maailman ihanin mies joka tukee minua tässä asiassa, ja paljon ystäviä ja ihana, normaali perhe (jotka eivät tosin tiedä mitään lääkekäytöstäni).

MHLN kirjoitti:

Alunperin olen saanut panacodia migreeniin (useita muita varsinaisia migreeni-lääkkeitä kokeiltuani), mutta muutaman viime vuoden olen käyttänyt pancodia vain siksi, ettei vieroitusoireet tulisi päälle. Oireet on siis kamala särky joka paikassa, niskassa/hartioissa ja päässä erityisesti, öisin järjetön hikoilu, välillä kuuma välillä kylmä, vatsa on sekaisin eli ripuli, levoton olo jatkuvasti... Lopetin siis seinään, totaalisesti kerralla, ja ehkä siksi nuo oireet ovatkin niin kamalat. Mutta olen pystynyt pari vuotta sitten lopettamaan myös kerralla homman, ja silloin vierotusoireet kestivät ehkä 2 viikkoa, viikon pahoina. Kun viimeeksi lopetin, olin puoli vuotta ilman mutta sitten taas aloitin ja kuvittelin pystyväni pitämään homman kurissa. :( Sen takia nytkin lopetin seinään, että eihän vieroitusoireet ole vaarallisia, vai ovatko? Ne ovat kamalaa koettavaa, kipua, ahdistusta, mutta loppujenllopuksi eivät kai ne elimistölle ole sinänsä vaarallisia, vai olenko nyt ihan hakoteillä? Kestän kyllä oireet jos niin päätän, koska motivaatio on nyt niin suuri.
Nyt siis suunnittelemme mieheni kanssa perheenlisäystä, ja siksi nämä asiat vaivaavat minua. Tietenkin aion kertoa lääkärilleni kaikesta, mutta ensin halusin kysellä täällä kokemuksia/mielipiteitä. (Lääkärini YTHS:llä oli muuten aika epäpätevä, sillä kerrottuani riippuvuudestani hän meni ihan hämilleen, ja määräsi vain verikokeisiin koska kerroin pelkääväni että elimistöni ei pelaa ihan täysillä enää. Mihinkään a-klinikalle tms. hän ei ohjannut, ja verikokeiden tulokset saatuaan ja ilmoitettuaan ne puhelimitse minulle hän vain toivotti että "yritähän nyt päästä eroon niistä panacodeista, heihei". Ehkä siksi en lääkärille olekaan mennyt vielä näitä asioita kyselemään.)
Meillä on siis edelleen ehkäisy käytössä, sillä vauva on vasta suunnittelussa, ja mieheni tietää tilanteeni ja haluaa että olen täysin terve ja kuivilla ennen kuin luovumme ehkäisystä. Kuinkakohan kauan minun pitäisi olla ilman panacodia ennen kuin uskallamme luopua ehkäisystä? Uskon, että kun on vastuussa toisesta ihmisestä eikä vain itsestä, muuttuu asenne ja arvojärjestys niin etten enää panacodeihin halua ikinä koskea, mutta tajuan kyllä ettei lääkeriippuvuudesta eroon pääseminen saa olla syy tehdä lapsi. Eikä se syy olekaan, missään tapauksessa! Haluan eroon panacod-himosta (joka siis edelleen on jatkuvasti, vaikka fyysiset oireet ovatkin helpottaneet vähän), ja haluan lapsen, mutta en uskalla luopua ehkäisystä koska pelkään etten ole valmis äidiksi tämän lääkeriippuvuuden vuoksi. Muuten tunnen olevani valmis äidiksi, mutta tämä asia ei jätä minua rauhaan. :(
Ja en siis ole mikään katuoja-narkkari, vaan muuten aivan normaalia elämää elävä, korkeakouluopintoni ovat loppuvaiheessa, olen osa-aikatyössä opiskelun ohella, minulla on maailman ihanin mies joka tukee minua tässä asiassa, ja paljon ystäviä ja ihana, normaali perhe (jotka eivät tosin tiedä mitään lääkekäytöstäni).

Lue lisää

Hei!
Itse kysymykseen en osaa vastata, mutta löysin netistä tällaisen linkin, jossa mm. joku nainen kertoi,
että hänelle oli raskauden aikana määrätty Panacodia. Joten ei kai se kauhean vaarallistakaan voi olla. Itse luulisin, ettei itse lääke kauaa vaikuta elimistössä, mutta se henkinen riippuvuus vaan kestää.
Toivon onnea vauvan hankintaan!

Niin ja se linkki:

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1254771,25

MHLN kirjoitti:

Alunperin olen saanut panacodia migreeniin (useita muita varsinaisia migreeni-lääkkeitä kokeiltuani), mutta muutaman viime vuoden olen käyttänyt pancodia vain siksi, ettei vieroitusoireet tulisi päälle. Oireet on siis kamala särky joka paikassa, niskassa/hartioissa ja päässä erityisesti, öisin järjetön hikoilu, välillä kuuma välillä kylmä, vatsa on sekaisin eli ripuli, levoton olo jatkuvasti... Lopetin siis seinään, totaalisesti kerralla, ja ehkä siksi nuo oireet ovatkin niin kamalat. Mutta olen pystynyt pari vuotta sitten lopettamaan myös kerralla homman, ja silloin vierotusoireet kestivät ehkä 2 viikkoa, viikon pahoina. Kun viimeeksi lopetin, olin puoli vuotta ilman mutta sitten taas aloitin ja kuvittelin pystyväni pitämään homman kurissa. :( Sen takia nytkin lopetin seinään, että eihän vieroitusoireet ole vaarallisia, vai ovatko? Ne ovat kamalaa koettavaa, kipua, ahdistusta, mutta loppujenllopuksi eivät kai ne elimistölle ole sinänsä vaarallisia, vai olenko nyt ihan hakoteillä? Kestän kyllä oireet jos niin päätän, koska motivaatio on nyt niin suuri.
Nyt siis suunnittelemme mieheni kanssa perheenlisäystä, ja siksi nämä asiat vaivaavat minua. Tietenkin aion kertoa lääkärilleni kaikesta, mutta ensin halusin kysellä täällä kokemuksia/mielipiteitä. (Lääkärini YTHS:llä oli muuten aika epäpätevä, sillä kerrottuani riippuvuudestani hän meni ihan hämilleen, ja määräsi vain verikokeisiin koska kerroin pelkääväni että elimistöni ei pelaa ihan täysillä enää. Mihinkään a-klinikalle tms. hän ei ohjannut, ja verikokeiden tulokset saatuaan ja ilmoitettuaan ne puhelimitse minulle hän vain toivotti että "yritähän nyt päästä eroon niistä panacodeista, heihei". Ehkä siksi en lääkärille olekaan mennyt vielä näitä asioita kyselemään.)
Meillä on siis edelleen ehkäisy käytössä, sillä vauva on vasta suunnittelussa, ja mieheni tietää tilanteeni ja haluaa että olen täysin terve ja kuivilla ennen kuin luovumme ehkäisystä. Kuinkakohan kauan minun pitäisi olla ilman panacodia ennen kuin uskallamme luopua ehkäisystä? Uskon, että kun on vastuussa toisesta ihmisestä eikä vain itsestä, muuttuu asenne ja arvojärjestys niin etten enää panacodeihin halua ikinä koskea, mutta tajuan kyllä ettei lääkeriippuvuudesta eroon pääseminen saa olla syy tehdä lapsi. Eikä se syy olekaan, missään tapauksessa! Haluan eroon panacod-himosta (joka siis edelleen on jatkuvasti, vaikka fyysiset oireet ovatkin helpottaneet vähän), ja haluan lapsen, mutta en uskalla luopua ehkäisystä koska pelkään etten ole valmis äidiksi tämän lääkeriippuvuuden vuoksi. Muuten tunnen olevani valmis äidiksi, mutta tämä asia ei jätä minua rauhaan. :(
Ja en siis ole mikään katuoja-narkkari, vaan muuten aivan normaalia elämää elävä, korkeakouluopintoni ovat loppuvaiheessa, olen osa-aikatyössä opiskelun ohella, minulla on maailman ihanin mies joka tukee minua tässä asiassa, ja paljon ystäviä ja ihana, normaali perhe (jotka eivät tosin tiedä mitään lääkekäytöstäni).

Lue lisää

Asiaan liittyvää tietoa löytyi poliklinikka.fi-sivulta:

Parasetamolin turvallisuus on suurempi kuin perinteisten tulehduskipulääkkeiden ajatellen myös raskauden aikaista käyttöä. Kodeiinin käytöstä raskauden aikana ei ole osoitettu olevan sikiövaurioita aiheuttavia vaikutuksia. Ennen synnytystä opioidit tulee kuitenkin jättää pois koska lääkkeet menevät sikiön verenkiertoon ja tällöin lähellä synnytystä käytetty vahva kipulääke voi huonontaa syntyvän lapsen hengityksen toimintaa ja käynnistymistä.

http://www.poliklinikka.fi/?page=2792845&qid=5474002

Samoin keskustelua Panacodin raskauden aikaisesta käytöstä löytyy mm.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/1207597

http://www.vauva.info/foorumi/index.php?showtopic=2664

Järkevältä kuulostaisi, että yrittäisit päästä lääkkeestä kokonaan eroon ennen raskautta, ja kertoisit myös raskaussuunnitelmasta lääkärille. Kannattaa huomioida, että jotkut särkylääkkeet vaikeuttavat raskaaksi tulemista. Parasetamoli on ilmeisesti raskaaksi tulemista vaikeuttava aine. En löytänyt virallista lähdettä, mutta tuossa alla yksi:

http://www.perhekerho.net/k/toiveilijat/11169.htm

Osma74 kirjoitti:

Asiaan liittyvää tietoa löytyi poliklinikka.fi-sivulta:

Parasetamolin turvallisuus on suurempi kuin perinteisten tulehduskipulääkkeiden ajatellen myös raskauden aikaista käyttöä. Kodeiinin käytöstä raskauden aikana ei ole osoitettu olevan sikiövaurioita aiheuttavia vaikutuksia. Ennen synnytystä opioidit tulee kuitenkin jättää pois koska lääkkeet menevät sikiön verenkiertoon ja tällöin lähellä synnytystä käytetty vahva kipulääke voi huonontaa syntyvän lapsen hengityksen toimintaa ja käynnistymistä.

http://www.poliklinikka.fi/?page=2792845&qid=5474002

Samoin keskustelua Panacodin raskauden aikaisesta käytöstä löytyy mm.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/1207597

http://www.vauva.info/foorumi/index.php?showtopic=2664

Järkevältä kuulostaisi, että yrittäisit päästä lääkkeestä kokonaan eroon ennen raskautta, ja kertoisit myös raskaussuunnitelmasta lääkärille. Kannattaa huomioida, että jotkut särkylääkkeet vaikeuttavat raskaaksi tulemista. Parasetamoli on ilmeisesti raskaaksi tulemista vaikeuttava aine. En löytänyt virallista lähdettä, mutta tuossa alla yksi:

http://www.perhekerho.net/k/toiveilijat/11169.htm

Lue lisää

Lisäys: Koska sekä parasetamolin että kodeiinin puoliintumisaika on alle 3 tuntia (tieto löytyy pakkausselosteesta), niin minun logiikalla lääke poistuu elimistöstä varsin nopeasti. Eli ongelma ei ole lääkkeen elimistöstä poistumisaika, vaan riippuvaisuustaipumuksesi. Eli käytännössä katsoen järkeni mukaan (joka voi tosin takkuilla) voit aloittaa raskauden yrittämisen lähes saman tien lääkkeen lopettamisen jälkeen.

Osma74 kirjoitti:

Lisäys: Koska sekä parasetamolin että kodeiinin puoliintumisaika on alle 3 tuntia (tieto löytyy pakkausselosteesta), niin minun logiikalla lääke poistuu elimistöstä varsin nopeasti. Eli ongelma ei ole lääkkeen elimistöstä poistumisaika, vaan riippuvaisuustaipumuksesi. Eli käytännössä katsoen järkeni mukaan (joka voi tosin takkuilla) voit aloittaa raskauden yrittämisen lähes saman tien lääkkeen lopettamisen jälkeen.

Lue lisää

Siihen voi jäädä kiikkiin, koska se vaikuttaa keskushermoston kautta. Lisäksi kuulin, että maksa pitää olla kunnossa, jos ko. lääkettä käyttää. Myöskin yhteisvaikutuksia psyykkeen lääkityksen kanssa on(mm Melpax). Hyvä lääke lyhyen aikaa käytettynä, eihän jää silloin koukkuunkaan. Tuppaa jumittamaan paskan.