onko suomalaisilla sukujuurilla mitään yhteyttä Nooaan ja edelleen Kainiin. Jos on niin miten on mahdollista että suomalaisten kertoma perimätieto esim maan luomisesta on muuttunut niin pahasti alkuperäisestä lähi-idän kansojen perimätiedosta? Vai onko peräti juutalaistenkin muistitieto hiukan lievästisanottuna "värittynyttä" ja totuus löytyykin jostain jumalan ja sotkan välimuodosta?
Kreat varmaan osaa selittää
A. Hynkel
3192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vedenpaisumuskertomus on tosi, niin siitä seuraa että olemme kaikki Nooan jälkeläisiä jonkun hänen poikiensa kautta. Perussuomalaiset ilmeisesti Jafetin jälkeläisiä, kospa Seemiläisiä emme ole sanakirjojen mukaan, emmekä tietoteosten mukaan haamalaisiakaan.
Kysymys Kainista periytymisestä on mielenkiintoisempi. Kainista kerrotaan että surmatuaan veljensä, hän muutti kauas pois muiden luota, perusti kyllä peheen ja ilmeisesti lisääntyi.
Mutta vaikka onkin epätodennäköistä että Nooan pojat olisivat ottaneet Kainin jälkeläisen vaimokseen, niin ei se toki täysin poissuljetu mahdollisuus ole.
Niin että voimme toki olla Kainin jälkeläisiä.
Mistä muuten se johtuu että kun vertaa Raamatun luomi- tai vedenpaisumuskertomusta, muinaistaruihin, niin ne on kirjoitettu tyylillä joka osoittaa kirjoittajien kirjoittaneen tapahtumista vakavalla mielellä, niinkuin uutisia olisi raportoitu selväjärkisille. Ei sieltä löydy mitään typerää taikuutta ja mystiikkaa joka on olennaista niin gilgames-eepokselle kuin muillekin muinaistaruille.
Ai, ettei draamatusta löydy "typerää taikuutta ja mystiikkaa"?
Draamattu on suorastaan "tulvillaan" mm. myyttisiä tapahtumia (vedenpaisumus, ylösnousemus, merien jakautumisia ...) ja satuolentoja (enkeleita, jumalia, henkiolentoja, puhuvia käärmeitä ja aaseja), kirjassa taiottiin uusia lajeja, syötiin taikaomenapuusta, ja jatko-osassa päähenkilö jopa teki yleisön viihdyttämiseksi kaikenlaisia kivoja taikatemppuja.
Aineellisen kaikkeudenluominen tyhjyydestä oli eka ihme! Aadamin luominenoli ihme! Mikäs ihme se vedenpaisumus oli näihin verrattuna? Vatsastapuhumisen osaavat Talent-ehdokkaatkin. Puhuvia aaseja on tälläkin palstalla nähty. Ja jos Jumala itsse on henkiolento, niin mikäs ihme se olisi jos olisi enkeleitä?
Jos Jumala on todellinen, niin ei noissa ihmeissä ole mitään ihmettelemistä. Mutta sitten on, jos Jumalaa ei ole. Mutta todistappas ettei Jumalaa ole olemassa!
Mutta kyse ei nyt ollut kuitenkaan siitä että olivatko Raamatun ihmeet tosia, vaan niiden julkaisemistapa. Kertomukset ovat tarkasti päivättyjä, selkeässä aikajärjestyksessä, nimettyjen ihmisten ollessa silminnäkijöitä, jne. Tarut eivät pedes pyri tällaiseesn tarkkuuteen. "Olipa kerran herra Gilgames" "Olipa kerran mr .Moroni."
Minä vain ihmettelen todella tuota täsmällistä ilmaisutapaa Raamatussa, ikäänkuin beduiinit olisivat olleet mitä parhaimpia historioitsijoita. Kait sitä selkeää kerrontaa saa tuota hiukan ihmetellä?