Avioiliittoa takana kymmeniä vuosia ja suhde ajautunut lämpimäksi toveruudeksi. Ei tunnu riittävän.
Pitäisikö minun 50 ikäisen miehen hakeutua salasuhteeseen? Onko kenelläkään kokemuksia?
Ja jos, niin miten?
Pitäisikö minun 50 ikäisen miehen hakeutua salasuhteeseen? Onko kenelläkään kokemuksia?
Ja jos, niin miten?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Kun ma olen toista sukupuolta, niin mulle ehkä olisi riittänyt "lämmin toveruus". Mutta kun ei ole sitäkään, niin haku on päällä. Miksi ei? Jos kaipaa syliä ja lämpöä yms. niin jostainhan se on haettava jos kotona ei saa. - Hoida itsesi kondikseen; tsekkaa vähän ulkonökö-, terveys-, käyttäytymis- yms. asioita ja kulje paljon muolimalla, ole iloinen, positiivinen, empaattinen ja lämmin ihminen ja huomioi kanssakulkijat, ei vain naisenpuolet. Tulet vastustamatomaksi. - Mitä iällä on tämän asian kanssa tekemistä?
Äläkä hae vain 'panoja', pidä ihmisiä ihmisinä, älä 'huorina' niin kuin näillä sivuilla naisia pidetään. Vastaan tullee kaikenlaista, ei aina hyviäkään kokemuksia mutta jokainen kokemus kasvattaa ja opettaa. Siksi niitä kannattaa kerätä, lykkyä tykö ...
jos siihen "salasuhteeseen", niin muista kuitenkin olla rehellinen vastapuolelle. Meitä sinkkuja, ei isoa juttua hakevia keski-ikäisiä myös on, mutta älä huijaa meitä. Näin vältyt itse kiinnijäämiseltä, eikä se salasuhde saa mustasukkaista vaimoa kimppuunsa, kun alunalkaen tietää, missä mennään. Sopii monelle meistä, kunhan tiedetään heti, mikä on homman nimi. Etkä jää kiinni
jos olisi mun juttu, niin kääntyisin sen lämpiämän toverisuhteen toisen osapuolen puoleen. Voi olla, että hänkin olisi jo pidempään miettinyt samaa asiaa.
En lähtisi laittamaan elämääni salasuhteen varaan, vaan yrittäisin yhdessä kumppanini kanssa selvittää, mihin ollaan unohdettu se hehku ja kipinä, jonka vuoksi mentiin yhteen. Jos keskustelussa kävisi ilmi, ettei enää vetoa ole, sovittaisiin yhdessä, miten toimitaan. Seläntakana puuhastelu ei ole ratkaisu,
Älä ihmeessä mihinkää salasuhteeseen ryhdy, varsinkaan noin pitkän yhdessäolon jälkeen. Salasuhteesta et pidemmän päälle saa muuta kuin harmia itsellesi, tunnontuskat kun jossakin vaiheessa terveellä ihmisellä varmasti nousevat. Jos et ole tyytyväinen suhteenne laatuun, niin koita ensin saada yhteys kumppaniisi ja hakea mahdollista syytä suhteen "kuivumiselle". Yleensä kun ihmisen käyttäytymiseen kumminkin joku syvällisempi syy löytyy. Jos et siltikään ole tyytyväinen suhteeseenne, niin jatkakaa sitten vain ystävinä. Mutta oman kokemuksen pohjalta voin kertoa, että pettämiselle "tapat" hiljalleen itsesi", tunnontuskat ovat todella hermojaraastavia.
Mitä hyötyä on keskustelusta, jos mieäs ei ymmärrä, mistä 'keskustellaan' ? Ei mitään hajua missä mennään ! "Hehku ja kipinä" on iäksi jäädytetty käytöksellä, joka alentaa toisen luokan ihmiseksi vain siksi, että teen ja meen niin kuin itse tykkään ja haluan, en niin kuin mieähen mielestä pitäisi.
"Tunnontuskat" on podettu aikapäiviä sitten ja ne ovat "tappaneet" sisintä liikaa. On täytynyt miettiä kantapään kautta, pitääkö aikuisen oikeasti kestää alistamista ja huonoksi tekemistä ja mitä se sellainen 'rakkaus' on. Vieraasta sylistä ei ole jäänyt koskaan minkäänlaista tuskaa, joskus ikävää ...
>Minä ajauduin samanlaiseen tilanteeseen ,ettei sexiä enää viime vuosina saanut ollenkaan..Olen
50 mies kuntoilen säännöllisesti ja harrastan urheilua..3 vuotta sitten tansseissa tapasin 35 v eronneen
naisen ja hän halusi salasuhteeseen kanssani ,me vietetään noin kerran viikossa yhteistä aikaa.
Vaimoni on sanonut minulle,että miten sinä olet nykyään niin pirteä,kerroin että kuntoilu auttaa.
Tietäisipä mikä on auttanut...
SIKA!!! Jätä vaimoasi ja ole rehellinen hänelle , vai eikö hän ole sitä ansainnut? Ehkä vaimollesi maistuisi oikein hyvin 35 v mies - toivottavasti ymmärtää hakea ja kokea!!!
..tuntuvat ohjeet osuvan - enemmän ehkä kuitenkin suuntaan "salasuhde vauhtiin". Eli kait sitä on ryhdyttävä tositoimiin. Mutta miten? Pitkän parisuhteen kuluessa uusien suhteiden rakenteluriitit ovat ennättäneet unohtua. En tiedä mitä tehdä!
Ohjeet kehoittivat siistiytymään ja palauttamaan mieleen keskustelutaidot. Ei taida olla minun ongelmani. Työ, ystavät ja oma halu on pakottanut huolehtimaan molemmmista koko ajan. Pelkkä siistinä ja keskustelutaitoisena toimistolla, harrastuksissa ja kotona olo ei kuitenkaan oikein riitä salasuhdekumppanin löytymiseen, vallankin kun kaikki taitavat kuvitella ettei nyt ainakaan minulla sellaisia toiveita ole. Vaikeaa!
Kotikaupunkini Helsinki tarjoaa varmaan Suomen parhaat puitteet etsinnälle. Siitä huolimatta, minulla ei ole käsitystä minne mennä? Mitä tehdä? Miten toimia?
Onko vinkkejä?
Mitä sinä harrastat? Tanssia? Urheilua tai penkki- ? Teatteria? Käytkö koskaan ravintoloissa? Matkoilla?
Joka paikassa on naisihmisiä ja myös niitä, jotka laillasi kaipaavat seuraa. Tämä ihmislajike alkaa olla kovin yksinäistä porukkaa, kiitos avioliittohelvettien, jotka estävät elämästä vapaata elämää kaikenlaisiin ihmisiin tutustuen. Enkä tarkoita, että kaikkien kanssa pitäisi tehdä 'sitä'. Mutta 'kosketus', herkkyys siihen, miten ihmisiin otetaan yhteyttä, katoaa ja häviää, kun liitoissa se on kiellettyä.
Hymy, katse, pilke silmäkulmassa, oikeitten sanojen valinta tilanteeseen nähden. Vaikka haet tietynlaista seuraa, älä välttämättä tee avausta siinä mielessä, mutta riippuuhan se tietysti vastapuolesta ja tilanteesta. - Aika vaikea on neuvoa vaikka itselläni ei ole asian kanssa vaikeuksia, saan helposti yhteyden niin miehiin kuin naisiin, olen sitten työssä, bailaamassa tai kaupan lihatiskijonossa. Kai se homma jotenkin hoituu omalla persoonalla, olemuksella ja sillä, että vieressä olija aistii asenteen.
Sellaisen lähellä on helppo olla, jonka habitus ei häädä loitommaksi ja jos se vielä sanoo jotain ja hymyää ja on mukavan oloinen niin siitä se lähtee - tai sitten ei :). Extremelaji ja vaatii harkkaamista.
siinä niitä alkaa pörräämään pilvin pimein ! Pääasia että et puhu liitostasi mitään, etkä moiti ketään !
Anna naaraitten hoitaa homma niilläkin kutiaa niin perkeleesti.......lupaa, mutta ei liikoja.
Ei sun tartte "järkeillä" kunhan oot valmis........
Se, että "kutiaa" ei tarkoita, että järki ja tunteet eivät toimisi. Toisin kuin sinulla; järki ei toimi kun aivokapasiteetti on laskeentunut niin alas, haarojen väliin asti.
Tiedätkö miksi selkäranka on olemassa?
Siksi ettei AIVOT putoisi jalkoväliin!
SULLE ON TAINNUT KÄYDÄ NIIN...
Hanki panot aina kotipaikkakunnan ulkopuoleta, mieluiten riittävän kaukaa äläkä sotke rakkautta ja himoa keskenään.
Ruotsin laiva on oiva paikka iskeä pillu illaksi tai kahdeksi.
Ps Älä anna puhelinnumeroa tai muita yhteystietoja jos et halua muijan jäävän jalkoihin roikkumaan. Älä pilaa turhaan pitkää liittoa pelkän pillun vuoksi. "Kaikkea saa kertoa kunhan se ei ole totta" Vältä liikumasta tarpeettomasti panon seurassa, hoida homma ja poistu paikalta.
Tervetuloa pelimiesten luokkaan. Jos työ antaa periksi lähde " kokoumatkalle lappiin tai johonkin kylpylään" ja rohkeutta peliin heittele ehdotuksia naisille niin kyllä yleensä tärpää suht hyvin. Naisetkin jakavat panomiesten nimiä ja numeroita keskenään joten jos hoidat yhden naisen hyvin suosittelee hän usein sitten sinua kavereillekin. Panoja sinulle toivotellen.
Sinä olet sovinisti. Ja olet varmaan sairastanut myös sikataudin ja possutus on jäänyt päälle. - Voi olla, että on sellaisia naisiakin, jotka hakevat vain panoja. Mutta normaalijärkinen ja -tunteinen ihminen, mies tai nainen, hakee ihmistä, jonka kanssa, vieressä, lähellä on hyvä olla. Kommenttisi perusteella sinä et ole sellainen. Onko sana erotiikka tuttu, sillä ei ole välttämätä panemisen kanssa tekemistä ja oletan, että sinunkaltaisesi eivät tajua, mitä se on.
samassa tilanteessa 40 nainen, vaikkakaan edes lämminhenkistä toveruutta ei meillä enää ole, vain lapset ja tottumus. Netistä löytyy, mutta kannattaa olla varovainen. Ei kuitenkaan ole mitenkään helppoa löytää itsensä kanssa samanhenkistä ihmistä, koska sellaista ainakin minä etsin. Fiksua miestä, jonka kanssa voi myös keskustella ja kirjoitella sen muun lisäksi. Onnea matkaan!
päin suomea 40 nainen kirjoittaa?
Itse eronnut 40 mies länsi-suomesta
tämä 40 nainen:)
..ja varoituksista.
Keskustelu on varmaan oikea tapa tutustua ihmisiin. Asioista puhuminen ja kuunteleminen. Kiitos monelle asiaa ehdottaneelle. Sen sijaan ohjetta siihen, missä tätä tulisi tehdä ei tullut. Normaaleissa työ- ja tuttavaympyröissä ei ainakaan minulla ole halua ja uskallusta tämänlaiseen tuttavalliseksi heittäytymiseen.
Aivojen valahtamisesta haaroväliin pitää varoa, kiitos niistäkin neuvoista. Vielä parempi, jos asiaa olisi osattu varotella muutenkin kuin moralistisesti tuomitsemalla. En kirjoittanut näitä rivejä hetkellisten himojen johdattelemana.
sinulle, että etsi seuraa netistä, vai onko netti pois suljettu kanava sinulle myös? Onhan noita keskustelu/seuranhakufoorumeita aika paljon. Kirjoitellen on helppo vähän tutustua ihmiseen ensin.
No hyvä ihme; etkö sä pääse kotoa omille reissuillesi ? Aika monta paikkaa kysyin, että käytkö. Niissä kaikissa kulkee myös naisihmeisiä. - "Moraalisesti tuomitsemalla" ? Missä kohdassa, ainakaan ma ? Tajuan tilanteesi aika tarkkaan, koska itsekään en hyppele maailmalla minkäänlaisen himon johdattelemana. Monta muuta juttua tulee 'täyttyä' ja kemioitten täytyy naksahtaa kunnolla, ennen kuin mitään muuta tapahtuu: ensin järki, sitten tunteet, sitten himot.
Noooh, jos olen ihan rehellinen, niin se järki kyllä saisi monta kertaa jäädä vähän taka-alalle. Ei olisi näin yksinäistä ... Ja helppoa tällainen 'toiminta' ei ole. Kun ei ole vapaa, elää tavallaan kaksoiselämää (vaikka elää omaansa, kuvittele) ja siihen ei pidä ryhtyä, jos ei ole sisäistänyt juttua kunnolla. Siitä seurannee pahaa jälkeä, jos aloitat ja huomaat jossain vaiheessa, että p-hana, mitä olen mennyt sottaamaan.
Suosittelen sinua keskustelemaan puolisosi kanssa. Aina on parempi hoitaa vanha kuntoon kun hakea uutta! Jos uutta suhdetta haluat, lopeta ensin vanha. Näin hoidat asiat hyvin ja kauniisti loukkaamatta, valehtelematta ja pettämättä ketään. Valheella on aina jäljet ja hyvin likaiset!
Voiko asian paremmin ilmaista.
Vanha suhde kannattaa lopettaa kunnolla, kaikilla osapuolila on parempi mieli alottaa uusi elämä. Aina suhde ei toimi ja se on hyväksyttävä, että voi tulla ero tai uusi ihminen on ruvennut kiinnostamaan enemmän , kun puoliso.
Tanssikurssille sinun pitää mennä, ja kun opit viemään naisia nätisti, ja kun tunteet nousevat pintaan niin ei siinä sanojakaan tarvita.
Et tarvitse salasuhdetta, kun saat pelkästä tanssimisesta huumetta ja tunnetta, iloiselta tuntevalta naiselta.
Parempi vielä, jos et erehdy kysymään naiselta, että voisimmeko tavata uudestaan. Vaan viet naisen hakuriviin, ja otat uuden huumeentuottajan, ja taas uudestaan sen edellisen.
Ei 50 vuotias avioliitossa elävä mies tarvitse uutta naista ja hänen ongelmiaan. Rakastumisen tunnetta hän vain kaipaa, ja hän saa vastarakkautta tanssiparneriltaan.
Voikun se olisikin noin helppoa. Itsekkään en ole siihen pystynyt, vaan olen edehtynyt kysymään jatkoja, kun olen ihastunut korviamyöten ihaniin naisiin.
..tärkeä tavoite. Ei kai sitä kipinää - jota vielä toivon - saa muuten syttymään. Mutta varmaan olet oikeassa (kuten muutama muukin mukaan tullut neuvonantaja), että kipinä saattaa sytyttää roihun jota ei enää sammutakaan. Ihastuminen muuttua rakastumiseksi ja salasuhde varsinaista tärkeämmäksi. Mutta onko välttämättä näin?
Tuntuu siltä, ettei intohimon kaipuu ole pelkästään meidän miesten toive. Ketjussa on ollut mukana myös naisia. Ja minusta on tuntunut, että heidänkin joukostaan on löytynyt joitakin samanlaisilla haaveilla ja toiveilla varustettuja henkilöiät kuin minä olen. Salasuhde halutaan pitää salasuhteena - ja varsinainen elossa siinä sivussa. Ei kai kaikkien pettäjien tie ole tuskainen ja harhaan vievä? Vai onko se, ettei kukaan täällä ole kertonut onnistuneista harharetkistään osoitus siitä, että laulaja on sittenkin oikeassa?
sanoa, että minä ainakin etsin ihmistä, jota haluan koskettaa ja "rakastaa" eli haluan juuri sitä tunnetta ja intohimoa. Olen kyllä melko helposti ihastuvaa sorttia, enkä tiedä, kuinka hyvä yhtälö se on näissä salasuhteissa, mutta toistaiseksi näin. Tulevasta en tiedä...
En nyt tiedä "onnistumisesta harhareissuilla" mutta hyvää oloa ne ovat tuottaneet. Että joku on huomannut, huomioinut, ihastunut joskus niin, että pasmansa ovat seonneet. Läheskään aina 'jutut' eivät etene loppuun asti, 'tositoimiin'. Sitä tapahtuu todella harvoin, vain silloin kun kemiat ja kaikki muut asiat ja olosuhteet kolahtavat loppuun asti.
Se, onko "pettäjän tiesi tuskainen ja harhainen" määräytyy sinun omien käsitystesi, järjen ja tunteen juoksun perusteella. Jos olet loppuun asti ajatellut miksi teet niin ja myös sen, haluatko pitää liittosi koossa vai et, niin sinähän toimit omien valintojesi mukaan. Kyllä kai aikuisen ihmisen jo tulee tietää, että ihastumisen kuljettaminen johonkin muuhun asti ei tuota sen kummempaa lopputulosta kuin oma aviosikaan on, siinä mielessä on totta, että 'ei se vaihtamalla parane'.
Pitkässä liitossa, ja elämässä, on paljon asioita, joita ei haluta lähteä tärväämään ja aloittamaan alusta. Miksi sen pitäisi olla este ihmisen lemmen kaipuulle? Jos sitä ei saa kotoa, miksi sitä ei saisi etsiä muualta? Ja tähän on turha pistää taas vastauksesi: keskustele puolisosi kanssa. Jos keskustelut on keskusteltu kauan aikaa sitten eikä ole sellaista sanottavaa, että toinen ymmärtäisi ja / tai hyväksyisi, niin ihan turhaa ...
Eikös lähempänä kuuttakymppiä käyvän mehen pitäisi jo ottaa rauhallisesti? Sua pidettäisiin vain likaisena vanhana miehenä ja naurettaisiin räkäisesti päälle.
50 ei tarkoita "lähempänä kuuttakymmpiä" välttämättä. Ja mitä väliä iällä on näissä asioissa? Sanoisin, että sinä olet enempi "likainen" kun ajattelet noin. Mitä likaista siinä on, että haluaa lämpöä, lempeä, intohimoa ... Kehitä itseäsi ymmärtämään enemmän elämästä.
Verkkokeskustelijat kehottavat rauhoittumaan. Todellisuus on toista.
Intohimotta eläminen on ajanut minut myös naimisissa olevan miehen itseäni nolostuttavaan tilanteeseen. Kun seksiä ei saa, niin tilalle ovat tulleet teinipoikien harrastukset - nettiporno ja itsetyydytys. Vaimo nukkuu vieressä, ja minä runkkaan itseni nukuksiin. Toivottavasti sinä 50 löydät muita keinoja!
... "nolostuttavaan" ? Mitä nolostuttavaa siinä on, sillä lailla tekeviä on pilvin pimein. Mutta miksi sinä et hae sextailuseuraa muualta. Samanlaisessa tilanteesa olevia naisihmisiä on myös pilvin pimein, ikäisiäsikin.
Jooo, arvaan; taas tulee eteen se samainen yhteydenoton vaikeus ihmisiin. Jos ihminen ei tiedä edes sitä, mihin pitää mennä löytääkseen toisen sukupuolen edustajia, niin miten se voi tietää, miten niihin saadaan 'yhteys'. Oiskohan harjoittelun paikka teillä miehenpuolilla ...
..mutta työ vie päivät (eikä siellä sextailusuhteita esimiehessä oleva voi rakentaa) ja vakiintuneet perhe- ja harrastusriennot (vielä vähemmän uusien suhteiden rakentelupaikkoja) illat. Pitänee karsia entisistä ja alkaa harrastaa jotain uutta!
Hmm... siihen varmaankin vastauksen saat lukemalla nettiä, sekä tarvittaessa "metsästämällä" saman tyyppisillä "metsästysmailla", useilla varmasti on tästä kokemusta. Viittaan tällä Suomen avioerotilastoja.
Sen sijaan "oikeaoppisia" ratkaisuja elämässä harva tekee, ja vielä harvempi osaa neuvoa. Tuskin itsekään - etenkin kun vanhemmasta miehestä kysymys kuin itse. Pitäisi osata kuitenkin nähdä metsän puilta eli hakea läpileikkaus omasta elämästä: "olenko tehnyt asiat kuten olen halunut vai olenko mennyt vain virran mukana?", "Ovatko ratkaisuni olleet oikeanlaiset?", "olenko itse kenties vaikuttanut siihen, millainen parisuhteeni nyt on?"
Jokainen tekee virheitä ja vääriä valintoja. Se, että sinusta tuntuu nyt tältä, ei ole lyhyen ajan tulos, vaan olet "maalannnut itsesi nurkkaan". Sinun pitää tehdä parisuhteessa täyskäännös tai erota. Tilanteeseesi sopii hyvin sanonta: "Haluaksesi omeletin, pitää rikkoa kananmuna". Tee hyvä mies kuitenkin yhdessä vaimon kanssa, sen sijaan, että lähdet hakemaan salaseuraa jostain. Tiesitkö muuten, että tämän palstan aihe on - Avoin suhde? Hakemaasi seuraa kenties löydät Uskottomuus-palstalta...
Terv Tasavertainen
Suunittelet uskottomuutta ja tämä on avoin suhde palsta = toinen tietää ja hyväksyy toiset suhteet ja harrastaa niitä myös itse halutessa.
Kuule missä tynnirissä ole ollut jos et tiedä miten vaimoa petetään... Otetaan toinen nainen ja harrastetaan seksiä, Avoimessa suhteessa = ei jälipuheita tai morkkista tai peittely yrityksiä. Uskottomuudessa = kiini jäämisen riski ( osaa viehättää juuri tämä osaa vituttaa ) morkkisvaara ja peittely yrityksiä ja valehtelua.
Yksi vaihtoehto on esitää molemmille oikeutta käydä luvan kanssa vieraissa kun siltä tuntuu, mistä tiedät vaimokin voi siitä mahdollisuudesta innostua kummasti.
nettii tai vaikka lehteen reippaasti ilmoitus 50 ukkomies etsii panoseuraa, niitä kuule tulee uskomattoman paljon vastauksia. Isellekin monta sataa. Vähemmän hallaa saat iselle aikaiseksi kun et esitä olevasi vapaa, vaan sanot suoraan olevasi ukkomies ja halavasi panot tai mitä nyt sitten haluatkaan. Muista kortsu ( tauteja on liikenteessä, eikä ole kiva kantaa kotia tauteja) Onnea metsästykselle, Kanarialta voi aloittaa sillä siellä on maalis-huhtikuussa enemmän seuraa etsiviä naisia kuin miehiä, samoin Ikaalisten kylpyllässä käymme kun etsimme panoseuraa ( luultavasti muutkin kylpylät ) ja Ruka ja Himos on suosittuja ( missä me kavereitten kanssa hommaamme ne panokaverit) samoin Ruotsin ristelyt ( Tallinaan on turha mennä- lyhyt reitti ja miehet ottavat mielellään sitten sen viroilaisen tai venäläisen ammattilaisen) Yleensä kannattaa etsiä sieltä mihin naiset menevät ns akkaporukalla ( yleensä silloin haetaan sitä vierasta kyrpää)
Suomenkielesi on ehkä vähän vaillinaista mutta taisin silti ymmärtää asiasi. Mitä sitten, jos hakee jotain muutakin, ei pelkkää "panoa" ? Toiset ihmiset ovat vähemmän brutaaleja, täytyy olla jotain 'pohjaa', tuntea edes vähän ja tietää, millaisen kanssa alkaa ...
..tuntuu riittävän. Kiitos vihjeistä ja varoituksista.
Perimmäinen ongelma tuntuu vaan pysyvän. Parisuhde ja pikapanot eivät tyydytä, ja kulissit tulee pitää pystyssä aseman ja perheen vuoksi.
Nii-in, sanos muuta. Mutta ei täällä ole sulle helppoa tulevaisuutta asian tiimoilta luvattukaan. Arki on piiiitkäää ja piinallista. Menot, juhlat, matkat, erikoishetket jolloin voi / voisi tapahtua jotain, ovat harvinaista herkkua, eikä niillä läheskään aina 'onnista'. Tosi pienistä asioista täytyy tulla onnelliseksi ja tyydytetyksi; silmäniskusta, hymystä, näteistä sanoista, siitä että joku huomaa, huomioi ...
Kun muut intohimot ovat elämästä niin kaukana, niin itse olen lämmitellyt vanhan rakkaan harrastuksen, jolle annan kaiken intohimoni, voimani, tahtoni, rakkauteni. Olen siinä jo hyvä ja lupaan, että tulen aina vaan paremmaksi. Jospa se tie johtaisi sitten johonkin muuhunkin ...
Muuten: mitä "pikapano" sulle meinaa ? Sun täytyy varmaan lukea Paulo Coelho'n Yksitoista minuuttia.
on pidettävä pystyssä? Mieti, mitä oikeasti haluat elämältä, on se materiaa vai rakkautta, haluatko elää kulisseissa lopun elämääsi?
Elät vain kerran:)
Niii-in, tätä täällä vatkataan eestaas moniaita kertoja. Elämä ja ihmissuhteet eivät ole niin yksinkertaisia, että olisi vain materia ja 'rakkaus' vaihtoehtoina. Väliin, oheen, mukaan mahtuu ja sijoittuu h-moinen määrä kaikenlaisia lieveilmiöitä. Ne kaikki täytyy saada jonkinlaiseen järjestykseen ja tasapainoon ennen kuin eroajatusta voi alkaa edes kehitellä. Ja ihmisellä pitää olla vahva henkisen kapasiteetin puoli, jos aikoo räpiköidä aiheesta jotenkuten ehjänä jatkoon, jos ei halua olla yksi surullisista esimerkeistä avioerosotkuista.
Mielestäni salasuhde ei ole hyvä ratkaisu.Pitäisi pystyä keskustelemaan avioparin kanssa,jos tuntee
olonsa epävarmaksi,eikä saa onnen tuntemuksia parisuhteessa.Ero on se viimmeisin keino!