Yksi esimerkki projektiosta on valitus bussimatkustajien äreästä ilmeestä aamun työmatkavuorolla. Aina säännöllisin väliajoin tieodotusvälineissä joku valittaa tästä asiasta. Aamubussin matkustajat eivät kuitenkaan ole tyytymättömiä tai ärtyisiä ilmeeltään, vaan he ovat itse asiassa ilmeettömiä. Emme itse asiassa voi sanoa mitään, minkälaisessa mielentilassa he ovat, voimme vain projisoida omat tunteemme heihin. Tietenkin valittaja voi osua oikeaankin.
Ongelmallisena ja voimakkaasti käytettynä projektio tulee esille paranoidisissa psykooseissa ja paranoidisessa luonteessa.
Ongelmallisena ja voimakkaasti käytettynä projektio tulee esille paranoidisissa psykooseissa ja paranoidisessa luonteessa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Usein dösämatka duuniin voi olla päivän ainoa hetki "yksin". Ihanaa, että ihmiset osaa rentoutua edes jossain.
Mä en tiedä, mut mun tuntemat psykoanalyytikot ei ajattele mielestäni noin.;D En henkilökohtaisesti tarvitse tai käytä kyseisenkaltaisia palveluja, mutta tämä olisi tuntuma.
Mitäs "projektiota" muka siinä on, jos ihmisluonteen tapana ( ja ymmärräks sä nyt, että puhun yleisellä tasolla aloituksesi asiastasi, enkä... argghhh... "projisoi"?) on purkaa tuntonsa ulospäin kertomalla _mielipiteensä_ ja tuntemuksensa vaikkapa ruuhkabussien matkustajista? Syytätkö kenties tiedotusvälineitä projektiosta?;D No joo ei, sori tää ( vitsi toi tiedotusväline-kommenttini): sanoit kyllä, että valittaja voi (joskus?) osua oikeaankin, huomasin kyllä...
Itse kyllä mieltäisin käsitteen "projektio" lähinnä ihmisen sisäisen maailman umpisolmuja kuvaavaksi toimintamalliksi, eli sellaiseksi toimintamalliksi, jota jokin yksilö toteuttaa ns. sisäänpäinkääntyvästi, eikä sosiaalisesti ympäristöään arvioiden. En kylläkään - korostan- ole mikään psykologi ( psykologia oli itselläni ainoastaan sivuaine). Aika rankkaa on, jos mikä tahansa asia lähdetään mieltämään "projektioksi" yleistäen: ei varmaan erityinen valopää kenenkään tarvitse olla tietääkseen esimerkiksi, että melkein mistä käytöksestä tahansa voitaisiin väittää sen olevan projektiota, jos sitten lähdetään sille mallille, että yksilöllisyys tai pitäiskö sanoa 'yksittäisyys' ei (muka) mitään merkkaa...Tästä syystä en hlö. koht. ole erityisen mieltynyt psykoanalyyttisiin, esim. yhteiskuntaa kokonaisuutena tulkitseviin tulkintamalleihin - en kai vain käsitä ko. ajattelun etuja...
Omasta mielestäni busseissa istuu ihan kaikenlaisia ihmisiä. Erityisen ärtyneitä ei yleensä näy, mutta joskus niitäkin. Monet käyttänevät sanontoja - päivä voi olla hyvä ja ihmiset jees, mutta silti tavan vuoksi joku saattaa sanoa, että oli muuten ärtynyttä kansaa aamubussissa.
viikonloppuillan viimeisella ja miettisivät, kannattaako aamun hiljaisuudesta ruikuttaa.
tekstinne vuoden sonnaksi - ja se on merkkinä anaalisesta persoonallisuudesta. Mikä tahansa vastustus on merkki defensistä eli teidät on tutkittu, luokiteltu ja tuomittu.
Ps. raati projisoi tekstin valkokankaalle, jonka jälkeen oli yhden miehen äänestys.
http://www.youtube.com/watch?v=AK7DsXfyl-o&feature=related