Kaikkihan me tiedämme kuinka mahtavaa on elää villinä ja vapaana poikamiehenä, joten luodaan pieni katsaus tyypillisen hurjaan ja seikkailuja täynnä olevaan päivään.
Herään aikaisin aamulla pitkien yöunien jälkeen, koska nukkuminen tuntuu olevan ainoa ilo ja unetkin on elävämpiä kuin elämä itse. Nautin kunnon aamiaisen ja otan kirkasvaloa, jotta saisin sen verran energiaa että jaksan töissä sanoa huomenta. Työskentelen koko päivän konttorilla ja koitan vältellä ihmisiä (eli siis vittuilua). Onnistunkin siinä yleensä hyvin.
Töiden jälkeen saatan käydä vaikka kahvilla kaupungilla. Olen kuullut että ihmiset hymyilevät joskus kadulla vastaantulijoille. Sitä ei tapahdu. Istuskelen kahvilassa ja katselen pariskuntia ja sinkkunaisia jotka juttelevat keskenään. Kukaan ei edes noteeraa minua, joten lähden kahvin voimin kotiin.
Jos kyseessä on viikonloppu saatan joutua lähtemään kaupungille, koska kotona yksinäisyys käy liian tiiviiksi. Helpottaa kun saa nauttia rauhassa olutta, todella rauhassa. Naiset kulkevat ohitseni, joku tönäisee eikä tietenkään pahoittele, koska tuskin huomasikaan minua. Parin oluen jälkeen tuntuu lähes mukavalta olla kaikille ilmaa. Saatan lähteä vielä yökerhoonkin, mutta jätän iskuyritykset muille. Olen tyytyväinen etten ole juonut itseäni kovin humalaan, joten voin taas seuraavana päivänä elää täysillä unelmaani!
Herään aikaisin aamulla pitkien yöunien jälkeen, koska nukkuminen tuntuu olevan ainoa ilo ja unetkin on elävämpiä kuin elämä itse. Nautin kunnon aamiaisen ja otan kirkasvaloa, jotta saisin sen verran energiaa että jaksan töissä sanoa huomenta. Työskentelen koko päivän konttorilla ja koitan vältellä ihmisiä (eli siis vittuilua). Onnistunkin siinä yleensä hyvin.
Töiden jälkeen saatan käydä vaikka kahvilla kaupungilla. Olen kuullut että ihmiset hymyilevät joskus kadulla vastaantulijoille. Sitä ei tapahdu. Istuskelen kahvilassa ja katselen pariskuntia ja sinkkunaisia jotka juttelevat keskenään. Kukaan ei edes noteeraa minua, joten lähden kahvin voimin kotiin.
Jos kyseessä on viikonloppu saatan joutua lähtemään kaupungille, koska kotona yksinäisyys käy liian tiiviiksi. Helpottaa kun saa nauttia rauhassa olutta, todella rauhassa. Naiset kulkevat ohitseni, joku tönäisee eikä tietenkään pahoittele, koska tuskin huomasikaan minua. Parin oluen jälkeen tuntuu lähes mukavalta olla kaikille ilmaa. Saatan lähteä vielä yökerhoonkin, mutta jätän iskuyritykset muille. Olen tyytyväinen etten ole juonut itseäni kovin humalaan, joten voin taas seuraavana päivänä elää täysillä unelmaani!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuohon tarinaan on helppo samaistua!
Pitäähän sitä naisia hiukan pyrkiä härnäämään silmäpelillä kun tilaisuus tulee jossain kaupungilla ;) Jotain kiksiä päivän päätteeksi...
Tuo on muuten syvimmältä mitä tiedän että jos on jossain mestassa ja on se "huomaamattomin tapaus"
Ei se ota jos ei annakkaan :(
Työttömänä poikamiehenä sosiaalinen elämäni rajoittuu mukavasti pari kertaa viikossa suoritettavaan kauppareissuun, "hei" ja "kiitos". Kaupungilla on turha hillua yksin, eikä kaveripiiriä luonnollisesti ole.
Oletko harkinnut alkaa käydä RAY:n täyspoteissa. Ei siellä tule hirveästi ihmisten kanssa juteltua, mutta poistuupa ainakin lähiöyksiöstä.
Osaisitko kertoa millainen päiväsi olisi jos asuisit naisen kanssa? Ja mitä hetket olisivat ne päivän kohokohdat?
Muistan kyllä senkin ajan kun asuin avoliitossa. Vaikka aina ei arki ollutkaan yhtä juhlaa, niin kuitenkin oli tunne että minäkin olen jollain lailla merkityksellinen, hyvässä tai pahassa. Sen jälkeen olen ikäänkuin haihtunut pois sinkkuelämän myötä. Olen ollut sinkkunakin aktiivinen, käynyt harrastuksissa ja baareissa, mutta hiljalleen olen huomannut olevani pelkkää ilmaa kaikkialla.
Miksi et enää ole aktiivinen? Itsekin olen sinkku, tosin kyllä nainen, mutta minulla ei ole ongelmia täyttää päiväni mielekkäällä tekemisellä, harrastuksia, ystäviä jne ... töissäkin ihan mukavaa ku kivat työkaverit.
Miksi luulet työkaverisi vittuilevan sinulle?
Et taatusti ole ilmaa, jos itse olet aktiivinen ja avoin muille ihmisille. Jos taas kärsit masennuksesta, siihen on hoitoja jotka voisivat auttaa.
Ja lopuksi, miten luulet naisen muuttavan elämääsi? Jos haluat muutosta, on sinun tehtävä se itse.
Anteeksi jos kuulostaa tylyltä, mutta avain omaan tyytyväisyyteen löytyy ihan jokaisesta itsestä, ei muualta.
Toivon että löytäisit iloa elämääsi!
Minulla on jo sen verran kokemusta miehenä olemisesta, että tiedän kyllä ettei mitään saa ilmaiseksi. Itseisarvoa ei tavallisella sinkkumiehellä ole, joten pienikin huomio on todellakin itse haettava aktiivisesti. Ero sinkkunaisen tilanteeseen on niin dramaattinen, että et tule koskaan käsittämään sitä tarpeettomuuden tunnetta jossa minäkin sinnittelen.
Tuntuu että monetkaan miehet eivät ole vailla kuin sitä vakituista panoseuraa tai kotipyykkäriä. Päivät eivät sinällään muuttuisi mitenkään vaikka se nainen olisi olemassa, niinkö? Vai onko miehen niin vaikea ilmaista itseään? Pelkkää tyhjää saa vastaukseksi. Mitä nainen oikeasti merkitsisi sinulle?
Seksiä en ole juuri enää ajatellut ja pyykit hoituvat omin voimin ihan mukavasti. Voisin oikein mielelläni pestä toisenkin pyykkejä. Nainen olisi parhaassa tapauksessa elämänkumppani, rakastettu ja paras ystävä, mutta sellaisista en ole suotta viitsinyt enää haaveilla kun yksikin ystävällinen katse tuntuu olevan liikaa vaadittu.
Hmm.. Jos olet työpaikalla, jossa sinulle "vittuillaan" niin olisiko aika vaihtaa työpaikkaa????
Vai koetko kenties jonkun "heiton" vaan vittuiluksi?
Itse olen ollut sinkkuna jo muutaman vuoden ja työskentelen todella mukavassa paikassa, jossa todellakin viihdyn ja odotan töihin päästyä juuri työkavereiden vuoksi. Mielestäni sinun joko kannattaisi vaihtaa työpaikkaa, tai vaihtaa asenteesi toiseen ja ottaa huumorintajuinen asenne jokapäiväiseen elämääsi mukaan, sillä pärjää jo pitkälle tätä synkeää yksinäistä syksyä.
Tiedetään, ettei ole kiva olla yksin kun kaikki ystävätkin seurustelevat ja heilläkään perheellisyyden vuoksi ole enään aikaa minulle, mutta koitan löytää jotain valon pilkettä tähän tylsään arkeen koska omasta asenteesta se on pitkälti kiinni.
Sinä sentään lähdet yksin kahvilaan, baariin ym, sitä minä en tee ja näin ollen pysyttelenkin ihmisvilinästä pois suurimman osan ajasta.
Mutta tämä on tätä elämää ja toivon että myös sinä, niin kuin minäkin löydämme sen elämän rakkauden jossain kohtaa. Tsemppiä sulle!
Vittuilulla tarkoitin vain suomalaista keskustelukulttuuria, jossa ystävällinenkin kommentti puetaan mahdollisimman pisteliääseen muotoon. Olen joskus kahvipöydässä kertonut omista asioistani, mutta todennut että välttyy monelta mielipahalta kun pysyy ihan hiljaa.
Kyllähän sitä valon pilkettä aina pystyy kehittämään, mutta kai minulla olisi jokin tarve tuntea itseni myös mieheksi. Ei pelkästään kuluttajaksi tai veronmaksajaksi. Suurin valon pilke olisi se jos joku näkisi minussa jotain hyvää ilman että minun pitää sitä aktiivisesti markkinoida oikealle kohderyhmälle. En vaan pidä siitä sukupuolettomasta olosta mikä hiljalleen tulee ilman minkäänlaisia naiskontakteja.
Olet varmasti fiksumpi kun pysyttelet pois ihmisvilinästä. Yritän samaa, mutta aina en kykene siihen...