Mielessäni on erota kirkosta ja mieleeni herää pari kysymystä joihin tarvitsisin pikaisia vastauksia.
Käsittääkseni sillä ei ole merkitystä jos olen jo lapsen kummi?
Jos eroan tämän vuoden puolella minun ei tarvitse maksaa ensi vuonna kirkollisveroa?
Entä jos jostai syystä ensi kesänä vaikka haluaisin liittyä kirkkoon takaisin onnistuuko liittyminen samantien?
Jos menee kihloihin tai jotain ei kait vaadita mitään kirkkoon kuulumista?
Tyhmälle vastauksia kiitos :)
Käsittääkseni sillä ei ole merkitystä jos olen jo lapsen kummi?
Jos eroan tämän vuoden puolella minun ei tarvitse maksaa ensi vuonna kirkollisveroa?
Entä jos jostai syystä ensi kesänä vaikka haluaisin liittyä kirkkoon takaisin onnistuuko liittyminen samantien?
Jos menee kihloihin tai jotain ei kait vaadita mitään kirkkoon kuulumista?
Tyhmälle vastauksia kiitos :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sillä, että olet kummi, ei ole merkitystä. Sen sijaan jatkossa sinusta ei voi tulla enää uuden lapsen "virallista" kristillistä kummia. Ks. tarkemmin http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/kummius.html
Kirkollisvero tosiaan loppuu tähän vuoteen, jos eroat tämän vuoden aikana. Tosin verokortit on painettu jo, joten jos haluat säästää veron heti, pitää tilata uusi. Toinen mahdollisuus on odottaa ja saada vastaava osuus aikanaan veronpalautuksena.
Jos et ole käynyt rippikoulua tai sinua ei ole konfirmoitu, nämä pitää hoitaa ennen liitttymistä. Jos nämä on käyty, liittyminen on helppoa. Porissa se onnistuu suoraan www-sivulla (kirkkoporissa.fi), muualla voi pistää hakemuksen verkossa (liitykirkkoon.fi) ja sitten allekirjoittaa paperit kirkkoherranvirastossa tms. vähän seurakunnasta riippuen.
Kihloihin voi toki mennä kuulumatta kirkkoon, ja naimisiinkin pääsee. (Kihlauksella tosin ei nyt mitään juridista merkitystä enää olekaan, jos kihlattu on lainkuuliainen; tyttö- ja poikaystävää vastaan on pakko todistaa oikeudessa, kihlattua vastaan ei.)
Lyhyesti ja ytimekkäästi vastauksia noihin pohdintoihisi ja paljon muihinkin käytännön kysymyksiin:
http://www.eroakirkosta.fi/eroakirkosta/faq
Laajemmin aiheesta ja kaikesta muustakin:
http://www.uskomaton.fi/
Pikana vielä noista kysymyksistäsi:
-Jos eroat viimeistään 31.12., et maksa ensi vuonna kirkollisveroa (tulevaan verokorttiisi se on luultavasti jo merkattu mutta voit joko tilata uuden verokortin tai saat veron osuuden aikanaan takaisin palautuksena).
-Kihloihin meno on täysin ihmisten keskinäinen sopimus, johon ei liity mitään juridiikkaa tai kirkollisia toimituksia muutenkaan. Eli kihlat ja kirkko ei mitenkään riipu toisistaan.
-Jos olet konfirmoitu kirkon jäsen, takaisin liittyminen pitäisi mennä aivan heittämällä.
Okei kiitoksia asiallisista vastauksista! Eli rippikoulun oon käyny jne :) Kiitos erittäin paljon!
Jep, vapaa-ajattelijoiden ylläpitämät sivut on esitelty. Tietoa saat myös Tampereen seurakuntien ylläpitämältä http://www.eroakirkosta.info/.
Kohta saat vastakkaista näkökulmaa myös aidolta ja alkuperäiseltä .fi:ltä: http://www.kotimaa24.fi/blogit/uusimmat/article/?id=3772&bid=131
Olettaen toki että arkkipiispaehdokkaat innostuvat tuosta.
Miten näiden info-sivujen kautta netissä kirkosta eroaminen onnistuu???
Väärää tietoa????
"ev.lut.kirkkoon kuuluu 82% "
http://www.eroakirkosta.info/index.php?page=uskonnottomuus
Onhan se tuolla, kun vähän klikkailee: http://www.eroakirkosta.info/index.php?page=eroanko.
Korjauksena, valtiokirkkojärjestelmä on purettu jo aikapäiviä sitten. Taisi muistaakseni tapahtua jo Schaumanin kirkkolain yhteydessä 1869.
on purettu, niin miksei valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksia, virka- ja sotilasvaloja sekä valtiolipun käyttöoikeutta tuomiokapituleilta ole lakkautettu?
Vuosi 1869 ei missään nimessä ole ollut käännekohta pois valtiokirkosta.
-Siviilirekisteri tuli mahdolliseksi vasta 1923 uskonnonvapauslaissa.
http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/siviilirekisteri.html
-Suomessa vuoden 2000 maaliskuuhun asti arkkipiispan ja piispat nimitti tasavallan presidentti:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/1999/12/piispan_nimittaminen_presidentilta_kirkolle?lang=fi
Jäänteitä valtiokirkollisuudesta on yhä:
-Tasavallan presidentti yhä nimittää armeijan kenttäpiispan.
-Eduskunta aloittaa istuntokautensa jumalanpalveluksella.
-Rikoslaissa tunnetaan rangaistus Jumalan pilkkaamisesta.
-Kirkko liputtaa valtiolipulla.
-"Oman uskonnon opetus" on kouluissa pakollista.
-Armeijan kenttäjumalanpalveluksista saa kieltäytyä vain kirkosta eroamalla.
Evankelisluterilainen kirkkomme yrittää mennä piiloon termin "kansankirkko" taakse, vaikka se on kaukana kansankirkosta ja kantaa yhä selviä valtiokirkon piirteitä.
Määritelmä: "Valtiokirkko tarkoittaa järjestelmää, jossa valtio on sitoutunut tiettyyn uskontunnustukseen ja hallintojärjestelmään tai jossa valtio muuten käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa kirkkoon liittyvissä asioissa. Suomessa oli valtionkirkko vuoteen 1870 asti."
Yksi syy kirkon erioikeuksiin on historiallinen, jonka takia kirkko hoitaa monia yhteiskunnallisia tehtäviä. On huomioitava, että edelleen suurin osa mm. sotilaista on uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä, joten heidät huomioidaan katsomuksensa perusteella. Kirkon evl-sivut selittävät kansankirkko-termiä seuraavasti: "Suomen luterilaista kirkkoa voi kutsua kansankirkoksi. Se on kiinteä osa kansan historiaa ja kulttuuria. Kirkkoon kuuluu enemmistö suomalaisista. Kirkon juhlat kasteesta hautajaisiin ja sen tavat ovat osa suomalaista perinnettä. Nimitys kuvaa myös kirkon tehtävää: se sulkee toimintansa piiriin koko kansan."
Miksi tuomiokapituleilla on liputusoikeus valtiolipulla, siitä minulla ei ole hajuakaan.
Kirkon omat perustelut löytyvät mm. http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/85BBFB4816F713BEC2256FEA003A7232?OpenDocument&lang=FI.
Löysin sen nyt
https://lomake.fi/b/ec/index.cgi/fill/start?s=kh7A6RmCl0CysoM&return_url=http%3A%2F%2Fwww.eroakirkosta.info%2Findex.php%3Fpage%3...
on ratkaiseva päätösvalta kirkkoon liittyvissä asioissa.
Perustuslakia muuttamalla voidaan muuttaa kirkkolakia ja kirkon asemaa.
Perustuslain muuttaminen kuuluu eduskunnalle.
Kansankirkko -nimitys on eufemismi.
kirkkoa ja valtiota ei erotettu toisistaan 1869. Jumalan säätämä esivalta jaettiin hallinnollisesti maalliseen ja kirkolliseen esivaltaan.Tämä on eri asia.Oikeastaan valtiokirkko syntyi 1869.
""Suomen luterilaista kirkkoa voi kutsua kansankirkoksi. Se on kiinteä osa kansan historiaa ja kulttuuria."
Ensin ihmiset pakkoliitettiin kirkon jäseniksi ja siten siitä olisi muka tullut jokin hieno perinne.