Onko tää juttu totta???
"Puna-armeijasta ja niiden noita-akoista tuli ihan mieleen Mikkelin jossain jalkaväkimuseossa kuulemani tarina, joka kertoi siitä kun puna-armeija oli 2. MS:n aikana testannut, että voiko talviolosuhteissa tiputtaa sotilaita lentokoneista lumihankeen ilman laskuvarjoja. Liekkö ollut huutava pula kankaista vai mikä lie, kun oli kuulema pitänyt kymmenien miesten henkensä kokeiluissa menettään ennen ku olivat älynneet, ettei se oikeasti toimi."
"Puna-armeijasta ja niiden noita-akoista tuli ihan mieleen Mikkelin jossain jalkaväkimuseossa kuulemani tarina, joka kertoi siitä kun puna-armeija oli 2. MS:n aikana testannut, että voiko talviolosuhteissa tiputtaa sotilaita lentokoneista lumihankeen ilman laskuvarjoja. Liekkö ollut huutava pula kankaista vai mikä lie, kun oli kuulema pitänyt kymmenien miesten henkensä kokeiluissa menettään ennen ku olivat älynneet, ettei se oikeasti toimi."
Vastaukset 26
Vanhimmat
Talvisodassa lähettivät ei kymmeniä vaan satoja ja tuhansia miehiä aukeitten yli tapettavaksi ilman että niillä raukoilla oli mitään toivoa päästä ehjin nahoin meikäläisten asemiin. Votkaa ehtoolliseksi ja eikun tuleen!
Raatteen tiellä ei tarvittu edes sitä tulta. Pakkanen piti omistaan huolen.
Vaan heillähän tuota elävää voimaa riitti sen jälkeenkin.
Onpa lähetetty suomalaisiakin aukion yli tapettaviksi kuin torakat. Kiteen Kangaskylään (nykyisin rajan takana) kaatui kesällä 1941 jatkosodan alkupäivinä jonkin verran JR 16 sotilaita jotka komennettiin suoraan rintamahyökkäykseen peltoaukean yli kohti vahvoja venäläisasemia. Pataljoonan komentaja on sittemmin "kehuttu" melko perusteellisesti ainakin Peräseinäjoen rintamamiesten kirjassa, en muista kirjan tarkkaa nimeä.
Laurila oli JR 16:n komentaja hyökkäyssodassa...
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6643135/flat
Tuosta kirjasta löydät etsimäsi!
Jurama Veikko: Hannuksela vastaan Laurila - eräiden 19. divisioonan komentajien henkilösuhteista v. 1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia, painos: 1, 2002, Sidottu, kuvakannet.
Jaa, kiitoksia tästä tiedosta.
Kirja johon viittasin on erilainen (ja se minulla on tallessa), mutta on mielenkiintoista jos asiasta on paperilla muutakin.
Asia on paikallisesti merkittävä koska siellä kuoli samana päivänä monta saman pitäjän poikaa. Haavoittuneita lienee ollut paljon. Koukatakin olisi ilmeisesti voinut, ei ollut välttämätöntä mennä suoraan pellon yli kohti vihollisen asemia. Sinne Kiteen Kangaskylän pellolle kuoli myös eräs pikakivääriampuja, isäni veli.
>Kirja johon viittasin on erilainen (ja se minulla on tallessa), mutta on mielenkiintoista jos asiasta on paperilla muutakin.<
Voisitko laittaa kirjan nimen ja tiedot tänne ketjuun?
Jos aihe kiinnostaa niin suosittelen näitä kirjoja:
Ahto Sampo Pirilä Veikko Eteläpohjalaisia taisteluissa 2, Otava, 1989, 591 s.
Ilmari Turjan kirjoittama kirja Kahden everstin taistelu, joka kertoo Kumurin taistelusta
Veikko Juraman kirjoittama kirja Hannuksela vastaan Laurila, eräiden 19. divisioonan komentajien henkilösuhteista v. 1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia (Marktar 2002)
Lue Veikko Juraman kirja Hannuksela vastaan Laurila. Siinä Jurama selvittelee ko. henkilöitä taustoineen ja käy läpi varsinaisia skismojakin. Lilius on toki mukana ja hän onkin erityisen kostonhaluinen tyyppi. Halsti kertoo muistelmakirjassaan, Aika vaatii veronsa, Muistelmat 2 (1939-1948), Otava 1974, kuinka Pajari tuli F. U. Fagernäsin tilalle 3.D:n komentajaksi keväällä 1944 ja Lilius jäi hetkeksi esikuntapäälliköksi. Pajari aitosuomalaisena räjähti hetkessä ja Lilius sai väistyä Halstin tullessa tilalle. Sittemmin Lilius heilutteli pyssyään kesän 1944 kahinoissa ja haavoituttuaan omat miehet olisivat jättäneet sen naapureille. ei auttanut kiroilu eikä uhkailu, mutta vain lomia lupaamalla hän sai miehensä kantamaan itsensä turvaan.
Kurt Erik Bäckman oli myöskin suomenruotsalainen upseeri. Käsityseni K. E. Bäckmanista perustuvat seuraaviin kirjoihin:
Ilmari Turja: Kumuri, kahden everstin taistelu.
Veikko Jurama: Hannuksela vastaan Laurila
Kustannusosakeyhtiö Marktar 2002.
ISBN: 9525370062 / 952-5370-06-2
EAN: 9789525370065
Martti Sinerma ja Reino Hirviseppä: Kaaderikaskuja
Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974
Uuno Tarkki: 2 Viipurin tapahtumista kertovaa kirjaa: Taistelu Viipurista, 1992 ja Miksi menetimme Viipurin, 1996.
Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan,
Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu,
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6636821/flat
Laurilasta on näköjään laajahko artikkeli Wikipediassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Laurila
Tuossakin on jotakin jatkosodan alkuvaiheen isoista tappioista, vaikka ei sitä Kiteen Kangaskylän episodia tarkemmin mainitakaan. Tietysti se oli sodan kokonaisuudessa kuitenkin aika pieni asia.
Juttua löytyy kovastikin
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1524855
http://kemppinen.blogspot.com/2008/09/laurilain-tyt.html
http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/jurama tid:3642?term_keywords=jurama
http://www.google.com/search?q=kumuri jurama&rls=com.microsoft:*&ie=UTF-8&oe=UTF-8&startIndex=&startPage=1
Jos suinkin muistan niin palaan asiaan ensi viikolla. Käyn viikonloppuna Etelä-Pohjanmaalla. Kirja on siellä.
Se tarkoittamani kirja sisältää Peräseinäjoen sotaveteraanien kuvia ja lyhyitä kuvauksia heistä. Lisäksi siinä on joitakin lyhyehköjä artikkeleita joista eräs on huomattavan katkera ja tulikivenkatkuinen. Voin ehkä ottaa siitä kuviakin.
Jalkaväkirykmentti 16. jatkosodassa vuonna 1941 GRADU
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/12092?show=full
jaholainen.pdf 19.10Mb application/pdf Avaa tiedosto
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12092/jaholainen.pdf?sequence=1
Jalkaväkirykmentti 16. jatkosodassa vuonna 1941contributor.author Aholainen, Jussi
date.accessioned 2008-01-08T09:16:57Z
date.available 2008-01-08T09:16:57Z
date.issued 2000
identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2000852438
identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/12092
description.provenance Made available in DSpace on 2008-01-08T09:16:57Z (GMT). No. of bitstreams: 1 jaholainen.pdf: 19105652 bytes, checksum: 0cb36ee9b10a261bd7df5c0bf67695f1 (MD5) Previous issue date: 2000 en
language fin
subject.other Laurila, Matti.
title Jalkaväkirykmentti 16. jatkosodassa vuonna 1941
identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2000852438
subject.ysa sotahistoria
subject.ysa jatkosota
subject.ysa joukko-osastot
subject.ysa Jalkaväkirykmentti 16
type.dcmitype Text en
type.ontasot Pro gradu fi
type.ontasot Master’s thesis en
contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
contributor.laitos Historian ja etnologian laitos fi
contributor.laitos Department of History and Ethnology en
Tiedostot
Tiedosto(t) Koko Formaatti
jaholainen.pdf 19.10Mb application/pdf Avaa tiedosto
Näytä tavanomaiset kuvailutiedot
Se kirja johon viittasin edellä on nimeltään PERÄSEINÄJOEN SOTAVETERAANIT, sisälehdillä nimi vielä jatkuu KOLMESSA SODASSA 1918 1939-1940 1941-1945. Kirja on painettu 1982. Sivulla 53 on 2 sivua pitkä artikkeli KITEELTÄ KUMURIIN, kirjoittanut Jaakko Kirkkala.
Lainaan tähän tekstin herkullisinta kohtaa II pataljoonan toiminnasta:
"... Käydyissä taisteluissa 12.-14.7. kaatui peräseinäjokelaisia pääasiassa 6. kompp. miehiä 10. Lisäksi kaatui lähempänä valtakunnan rajaa Pantsussa 15.7. 8 viidennen komppanian miestä ja mikä oli tulos? Saavutettu maastovoitto ei ollut missään järjellisessä suhteessa menetyksiin nähden, mutta vielä pahempaa oli tulossa. Kangaskylässä 18.7. suoritettiin hyökkäys molempien komppaniain voimin. Hyökkäys tapahtui vihollisen asemia vastaan pääasiassa peltoaukean yli suorana rintamahyökkäyksenä. Menetykset tässä taistelussa olivat kaatuneina 13 miestä, haavoittuneiden määrää ei edes kerrottu. Jo aikaisemmin oli syntynyt vahvoja epäilyksiä siitä, että jotain oli pataljoonan kohdalla pahasti vialla. Tämän jälkeen jo tiedettiin, ettei komentaja ollut tehtävänsä tasalla ja ettei hänellä ollut aavistustakaan sellaisesta koukkaus- ja motitustaktiikasta, josta suomalaiset tulivat talvisodassa niin kuuluisaksi."
"Laakso saattoi olla parhaimmillaan kasarmipalveluksessa ja suljetun järjestyksen harjoituksissa mahtavine äänivaroineen, mutta pataljoonan suuruisen joukon komentajaksi hänen sotilaalliset taitonsa eivät alkuunkaan riittäneet. Hänen johtamistapansa oli täysin väärä. Jos kaikki ei heti mennyt hänen mielensä mukaan, hän räyhäsi kompp.päällikön edessä pistooliaan heilutellen ja siihen keinoon ei pitäisi koskaan turvautua."
Tässä kritiikin kärki siis kohdistuu II pataljoonan komentajaan, joka kuitenkin luultavasti vain noudatti esimiesten antamia määryksiä. Tuollaiseen sodankäyntiin miehet eivät olleet kuitenkaan tottuneet. Ei myöskään ehkä ollut täysin kristallinkirkasta miten tällaisella hyökkäyksellä rajan yli puolustettiin Suomea.
Kiitokset kaikille linkeistä ja muista tiedoista. Onhan näistä asioista tavallaan "mukava" tietää ja hyökkäyssodan turhan tuntuisista uhreista huolimatta minusta on kuitenkin lohdullista että jälkipolvet eivät ole vaienneet asioista, eivätkä painaneet niitä villaisella, vaan ovat antaneet palautetta kun ovat siihen tunteneet tarvetta.
Muistaakseni on muuten aikoinaan ollut vallan omaisten tekemiä korvausvaatimuksiakin vireillä valtiolle Kiteen Kangaskylän tapahtumien vuoksi. Ainahan omaisen kuolema järkyttää, mutta nämä turhan tuntuiset kuolemat lienevät järkyttämisen lisäksi myös vihastuttaneet. Vaikka eipä kai valtio mitään korvaa. Ruho sankarihautaan, kukka kummulle ja mitali postiin, siinä se.
Kiitos itsellesi kirjavinkistä! Nuo veteraanimuistelmakirjat on monesti mielenkiintoisia, karuja ja asiallisia, koska niistä puuttuu se tavanomainen "sievistely".
Mene kirjastoon ja hommaa tuo Juraman kirja. Se avaa silmäsi siihen, kuinka hullua voi sota olla kun henkilösuhteet on vinksallaan. Silloin ei mietitä mitä joku paskakukkula maksaa ja montako leskeä tai orpoa tulee ympäri maata.
Veikko Juraman kirjoittama kirja Hannuksela vastaan Laurila, eräiden 19. divisioonan komentajien henkilösuhteista v. 1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia (Marktar 2002)
Veikko Jurama: Hannuksela vastaan Laurila
Kustannusosakeyhtiö Marktar 2002.
ISBN: 9525370062 / 952-5370-06-2
EAN: 9789525370065
Laita sähköpostiositteesi niin voin lähettääkin sen kirjan sinulle. Ylimääräinen kirja joutaa hyllystä pölyttymästä ja omakustannehintaan saisit sen.
Pudottihan ne Talvisodassa lentokoneista niitä Molotovin "leipäkorejakin" ja jopa kiviä!
Tykistön tai ehkä kuitenkin KRH:n kranaattien pudottamisen vielä ymmärtää, koska ne taisi jopa räjähtääkin. Tykistökranaateissa kun on se kiertovarmistin, niin ilman ampumista ja rihlojen kierrevaikutusta ne ei virity ja / tai ei laukea.
Talvisodan aikana on varmoja silminnäkijätapauksia siitä kuinka neukut pudotti kiviä lentokoneista ja se tapahtui muistaakseni Kannaksella.
Molotovin leipäkori löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Molotovin_leipäkori
Kivistä ei liene kuvia.
matalalta ( 1-2 m) miehiä lumikinoksiin ainakin talvella -42. Puolet säilyi taistelukykyisinä, mikä on lähes yhtä hyvä tulos kuin laskuvarjoilla.
Mistä löysit tuon tiedon? Kiinnostaisi kovasti. Netistä, eikä käsiinin osuneista kirjoista ei tunnu löytyvän tietoja jotka tukisivat "ilman varjoa" hyppyjä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8687933
Tuo "leipäkori" on ollut aikansa moderni rypälepommi. Jos ase on vähinkään toiminut, niin tuhovaikutus on ollut laaja-alainen.
Varmaan länsiliittoutuneilla on ollut myös samantapaisia aseita.
Olisi vain tarvinnut pudottaa lentokoneista pommien sijasta särkymättömissä kahden litran pulloissa pirtua vaikkapa parisataa tuhatta litraa per rintamanosa. Suomalaiset olisivat juoneet itsensä tajuttomiksi, ja sillä aikaa olisi kerennyt tallustaa paraatimarssia Helsinkiin. Koko sotatoimen kustannus olisi hoidettu arviolta yhden sotalaivan tai yhden panssaridivisioonan kaluston hinnalla.(viitteet: Kajaanin viinakaupan ryöstö, Viipurista peräytyminen, Petroskoin valtaus)
Ei sitä neukkusoldaatin henki ollut kaksoisissa käsissä oikeastaan missään. lentokoneitakin nimittivät leikkisästi: lakattu lentävä ruumisarkku. Pommitkin monasti pelkkiä kivillä täytettyjä pöntsiä, lentueessa vain yksi osasi suunnistaa jne. Aiheuttihan se kivillä täytetty pöntsä jotain vahinkoa osuessaan johonkin ja psykolooginen vaikutus sitäkin suurempi, kun nähtiin pirusti putoavia pommeja tulevan luukusta alas ja niitä sitten jäi "suutariksi". Savonlinnassakin Kyrönsalmen siltaan tuli vaan reikä tälläisellä kivipöntsällä. Koska suunnistustaito oli mitä oli, niin Rantasalmella iivanat pommitivat yhtä suota vimmatusti, että rapa roiskui, luulivat sitä lentokentäksi. Kait ne sitten pisti niitä iivanoita hyppimään koneesta ilman laskuvarjoakin.
Eihän ne osanneet suunnistaa mihinkään, eikä ne lentokoneet toimineet, pommitkin olivat epävarmoja ja konekivärit aina jumissa. Koneita ja ukkoja tippui aivan itsestään.
Aivan ihmetyttää, että mitenkä me saatoimme hävitä sodan niin heppoisille joukoille? Olimmeko tosiaan niin huonoja?
Ei suomalaiset huonoja olleet, meitä vain oli niin vähän vastapuoleen verrattuna.
No, tosi heikoilla olisi ainakin oltu, jos paremmin olisivat iivanat sotineet. Tuo pommittaminenkin oli aika satuman varaista. Ja osa lentäjistä halusi vain päästä pommilastista eroon kohteesta välittämättä. Juuri tuo, että Rantasalmella iivanat pommitti yhtä suota tämän tästä kuvastaa hyvin sitä touhua, varmaan siitäkin raportoitiin lentokentän pommituksena takaisin palattua.
Paljon oli suomalaisilla hyvää tuuria juuri iivanoiden huonon taidon vuoksi. Luin joitakin aikoja sitten desanttien pudotuksista, siinäkin osalla desanteista ei ollut mitään todellisia mahdollisuuksia selvitä tehtävästään, hyvä tietty niin suomalaisten kannalta. Ja osa desanteista ammutiin heti, niin ei heitä tarvinnut sitten vankien vaihdon jälkeen ampua omalla puolellaan.
” Aivan ihmetyttää, että mitenkä me saatoimme hävitä sodan niin heppoisille joukoille? Olimmeko tosiaan niin huonoja?”
Kerronko Tarkkispojalle salaisuuden, jotahän ei ole tiennyt?
Voimasuhteilla 3,5 vs yli 200 miljoonaa voi se ’huonokin’ voittaa ja ’hyvä’ hävitä!
Kokoluokkien ymmärtäminen on aina vaikeaa stallarille!
Hehe,pappa se vain jaksaa huolehtia rakkaasta "Tarkkispojastaan"!
Papan jutut menee tasaisen varmasti tahattoman huumorin puolelle!
Ja vielä säännöllisesti mukana myyttinen ihmeotus "Stallari"!
Muhahahahaa...!!!
suomalaisia sotavankeja sieltä tiputettin kotiin ,-näin raadollista on sota.
-kuolivatko he kunniankentillä ????
että, sotavangeiksi jääneet upseerit eroteltiin muusta porukasta ja palautettiin lentokoneella omille linjoille ilman laskuvarjoja .--Vihollisella kun on sellainen periaate ,että naapurilta pitää tappaa ensteks johtaja aines.---Todella julmaa peliä.
sotaa käyvissä maissa vastapuolelle laskuvarjolla. Siten ne aiheuttivat parhaan häiriön, kun ne oli ruokittava, nääs. Hieno homma kaikkien kannalta. Jotku maat kuten NL, käyttivät pasifisteja miinanpolkijoina. ASe oli vielä hienompi homma.