olette mieltä sellaisesta miehestä, joka aina kun hänelle tulee puhelu niin ei vastaa puhelimeen, vaan toteaa vain, että joo minun kaverini odottaa kodin ulkopuolella ja lähtee soittamaan puhelimella tälle henkilölle kodin ulkopuolelle. Tämän hän tekee siis joka kerta. Huomautellut hänelle olen siitä, että ei ole kivaa kun et ole avoin, mutta hän vain toteaa, että ei kuulu sinulle. Mutta, kun itselleni tulee puhelu tai tapaan vanhempani ja kavereitani on hän aina korvaa kiinni minun asioissani ja kuulustelee minua mitä olen jutellut vanhempieni tai kavereiden kanssa. Mikä neuvoksi.
Mitä
nyyyyh
4229
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
uskottomuus -palstalle kulkematta lähtöruudun kautta.
Käyttäydy peilin tavoin; mene vastaamaan muualle, sulje ovi perästäs tai heitä rotsi päälle ja astu ovesta ulos puhumaan sitä puheluas äläkä suostu ristikuulusteluun noin vain vaan vastaa samalla tavalla, että "ei kuulu sulle".
Sitten jos/kun kumppanisi siitä narisee, niin juttelette vihdoin kuin ainakin aikuiset, että miltäs kummastakin sellanen käytös tuntuu ja mistä oikeastaan onkaan kyse.
Eihän sitä muuten mistään mitään TIEDÄ ellei puhuta ajatuksia ääneen. Kuvitelmat on ihan oma lukunsa ja siinä voi aina miettiä ihan hyvällä syyllä, että miten paljon niille KUVITELMILLEEN haluaa kulloinkin antaa painoarvoa.
...juu, ajatustenlukutaito kuuluu aika harvan puolison ( riippumatta sukupuolesta ) vakiovarusteisiin. Jos tässä nyt äkkiseltään lähtisi tuota käytöstä analysoimaan niin uskottomuus tulee mieleen ihan ekana, ja aika vaikea on mitään muutakaan syytä kuvitella. Tuo peilijuttu saattaisi toimia :)
neuvo. Kiitos neuvosta.