Pitää vain löytää?
Onko jokaiselle joku jossain?
♥
47482
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
mutta kaikille ei ole yhtään.
*
että kaikki tulevat sitä oikeaa kohtaamaan koskaan elämänsä aikana, vaan voivat joutua tyytymään niihin järkiliittoihin sun muihin pakollisiin _kunhan-on-nyt-edes-joku_-suhteisiin. Sen takia niiden, jotka sen oikean löytävät, tulisikin olla kahta verroin onnellisempia.
eikä roikkua tääl kertomas kui onnellises liitos o!
Kuka uskoo?
jokaiselle on joku ja joitakin..pitää vaa osuu kohilleen..ja rakastaa kun "hullu" kun sen jonkun saa elämäänsä..!! =o)
niitä oikeita, ne pitää vaan löytää ja toivoo, että joku niistä oikeista tuntee samoin kuin sä.
pienen romantiikanhippusen kaivaa sieltä jostain sisältäsi.:D
Eikö väinvastoin ole lohdullista kaikille rakkautta ja kumppania halajaville, ettei asia ole vain yhteen ihmiseen sidottua? Vaan että elämäntilanteesta riippuen niitä saattaakin olla useita? Mahdollisuudet paranevat nääs. ;-)
mähän olen erittäin romanttinen. Selitän hiukan kantaani.
Eli niitä ihmisiä, oihin voin ihastua ja sitten rakastua (mähän en kovinkaan suurta eroo niillä kehdella tunteella nää) on monta. Mä olen korviani myöden ollut ihastunut monta kertaa. Niin monen jutun pitää vaan natsata, että siitä tulee jotakin.
Ihan ekana pitää tavata.
Ei riitä, että mä tunnen vetoa sitä ihmistä kohtaan, senkin pitää tuntea samoin.
Mielellään molempien pitäisi olla vapaitakin, tai sitten olla valmiita eroamaan.
Kun sitten aletaan, pitää luonteiden olla sellaisia, että ei kyrpiinnytä siihen toiseen, vaan hyvä tunne vaan säilyy ja vahvistuu, jopa niin, että on fiiliksissä vielä vuosienkin päästä.
Mikä tossa on epäromanttista? Suhteen analysointi?
Mites sitten, jos käytännössä päätyykin naimisiin eri naisen kanssa kuin jota on aina rakastanut? On siis huumaava romanttinen rakkaus yhtä naista kohtaan, ja kiintymyksen kautta syntynyt rakkaus vaimoon?
itseään, että sitä kumppaniaan. Ajatuksissaan kuitenkin rakastaa sitä toista.
mitkä sulla on mahkut olla sen ihmisen kanssa jota sä rakastat..???..=o)
musta kummiskin pitää olla sen kanssa, jonka kanssa on onnellinen...sillain itsekkyyttä tarttee olla..ettei tyydy vähempään...kyllä sun syämmes tietää =o)
wtuikshan tuo menee.
Tarkoitatko, että romanttinen rakkaushuuma on merkittävämpi tai syvempi tunne kuin ystävyyden, koettelemusten ja kiintymisen tuottama rakkaus? Miksi?
(eli rakkauden kohde) onkin hyvin onnellisesti naimisissa kolmannen kanssa, eikä aio ikinä erota? Pitäisikö häntä rakastavan siis kärsiä koko elämänsä yksinäisenä sinkkuna, jottei "pettäisi itseään tai sitä kumppaniaan"? Niinkö siitäkin huolimatta, että hän vaikkapa haluaisi perheen ja olisi varmasti onnellisempi parisuhteessa kuin yksin?
weetumainen tilanne..jos on tolleen et fiboja sinne ja tänne...=o(
toteamukseni oli ehkä karuhko,mutta nii se vaa on.
tietysti tässä tapauksessa se suhteen ulkopuolinen rakkaus, koska sen kanssa voi olla vaikeaa elää. Sellaista kun ei kuuluisi olla.
tarvii olla. Jos uuden suhteen aloittaa niin tältä ei kuulu salata sitä, että tunteet ovat ihan jossain muualla, toisessa henkilössä.
Kun eikös sitä aina sanota, että omaa onnellisuutta ei voi sälyttää kumppanin vastuulle. Ihmiset helposti luulee, että 'jos saan ylennyksen' tai 'jos laihdun', 'jos saan unelmieni naisen' tms. niin elämä muuttuisi onnelliseksi, mutta sitten ne muutokset ei aina olekaan niin ylimaallisen auvoisia lopulta toteutuessaan.
ei siinä ole kompaa..se sun onnellisuutes on just sun vastuulla...eli ota vastuu omasta onnestas..eihän se toinen voi sun onneas tietää..=o))
ei kumppani ole vastuussa sun onnestas..siks sun sydämmes tietää..missä se on onnellinen..sä tunnet omat tuntees..nii ei se välttis vaihtamalla parane..mutta voi jopa olla parasta mitä koskaan tulet saamaan..kannattaa silti aina miettiä mitä oikeesti elämältään tahtoo..=o)
yks elämä hei..
vapauttaa, jos se on väärä kumppani..=o)
Ei rakkaus ole mitään sellaista, mikä pakottaa tekemään jotain. Rakkauden voi antaa olla, se vain on. Ei se aiheuta kärsimystä kenellekään, se ei ole Rakkauden olemus, ei sen tarkoitus. Jos se tuntuu pahalta, se ei ole Rakkautta. Elämässä tehdään valintoja koko ajan. Elämä on jokaisen oma, ainutkertainen, ainakin tässä ulottuvuudessa.
ei pidä kärsiä yksinään..joskus ei vaan saa sitä mitä tahtoo..=o/
...mä uskon että ihmisellä on useita "oikeita"..ne pitää vaa osua kohilleen taikka siis yksin niistä..jonka kanssa on mahdollista elää onnellinen elämä...tommonen tilanne et toinen onkin varattu..on ikävä sikäli...että siinä tulee kolmannen korvapuusti..
mikäli on kehnossa parsiuhteessa..saattaa onni kääntyä kolmannen osapuolen eduksi..mutta en kehottas sotkeentumaan varattuihin...ne voi muuttua tosi rumaksikin noi kuviot..eikä lopulta ole kun häviäjiä ja vihaajia..=o(
yhtään itseään kunnioittava ihminen sellaiseen suhteeseen suostuisi, siis oikeassa elämässä. Historiallisissa rakkausdraamoissa voi olla toisin, mutta ne ovat fiktiota.
Tarkoitat siis, että hänen tulisi elää koko elämänsä sinkkuna, vaikka olisikin onnellisempi parisuhteessa? Sellainen ajattelu vaikuttaa hyvin naivilta. Tosielämässä ihmiset pyrkivät ottamaan sopivimman, minkä saavat ja tyytyvät siihen.
Suhdevankilastako? Kyllähän se karkaa joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, jos tuntee olevansa vanki.
Olen sellaista ihmistyyppiä joka ei halua elää yksin vaan puolison kanssa. Ja kun on naimisissa, niin tietysti toiseen naiseen kohdistuva kaipaus tuntuu pahalta sekä aiheuttaa kärsimystä. En keksi miten sellaisen voi 'antaa olla' ilman että tunne joko jatkaisi korventamistaan, tai ajautuisin denialiin ja entistä pahempaan solmuun itsensä kanssa?
ei ole suhteessa olla, muutakuin ehkä joillain läheisriippuvaisilla ihmisillä..
no sekin on tosi..mutta mikäli sä koet olevas vankilassa suhteessas..säkin voit vapauttaa ittes..ja samalla teet toiselle palveluksen..nimittäin en mä ainakaan tahtos olla kimpassa miehen kanssa joka notkuu mun kanssa pelkästään notkumisen ilosta..=o(
jollei ole muuta kun tottumus ja kaveruus ei se riitä mulle...rakkaus kuuluu parisuhteeseen..ja siltä pohjalta mä aattelen näin..=o)
Haluavat elää parisuhteessa tai jopa perheen, siis muutkin kuin läheisriippuvaiset. Rakastumisen tunne taas katoaa arjen myötä ennenpitkää.
sinä teet elämäsi päätökset. Sinä haluat korventaa itseäsi. Miksi?
kaipaukset sitten ihan mihin perustuvia..???..onkos sulla siis jotain reaali kokemusta tästä naisesta vaiko vaan kuvitelmien varassa syntyneitä kaipauksentunteita..???..=o)
minkään mielikuvan perässä ei kantsi sitten taas lähteä haahuilemaan..harrasta sitten päivähaaveilua siitä toisesta jos se helpottaa..mä jotenkin aattelin et noi kaipaukset perustuu johonkin kokemukseen siis konkreettiseen kokemukseen sen toisen naisen suhteen...
eli et jos vaikka ihastut netissä johku..esimerkkinä..niin ei kannata sen pohjalta ainakaa alkaa haaveilemaan..se on illuusio joka pettää aika äksään..=o/
se että rakkaus korventaa minua, on varmaankin pienempi kärsimys kuin mitä esim. ero ja uhkayritykset sen toisen suuntaan aiheuttaisivat. Mieluummin minä annan vain itseni korventua, kuin itseni jokusen muunkin ihmisen.
Sellaista ratkaisua en tiedä, ettei mitään epämukavuutta olisi. Jos sinä tiedät, niin älä suotta ujostele kertoa.
:)
Tiedän hänet IRL, mutta en läheisesti.
että tuollaisen kärsimyksen voi poistaa vain ihminen itse. Mikä hulluinta, tuota kärsimystä ei ole edes olemassa, olet ihan itse sen keksinyt. Sinä haluat sen, vaikka voisit päästää siitä irti. Anna sen kärsimyksen mennä, jätä vain Rakkaus. Se jää. Se ei katoa minnekään. Se vain on.
Toisaalta kipu usein on merkki siitä, että jotain kannattaa muuttaa, tehdä, tai varoa.
On se ihan kokonaan haahuilua. Minä en ainakaan voisi puhua rakkaudesta tai rakastamisesta tuossa tilanteessa, mutta sinä nähtävästi voit. Hienoa.
Ymmärrät varmaan itsekin, että periaatteessa tuollainen tilanne missä nähtävästi nyt olet, on mahdollinen vain silloin, kun olet vääristä syistä nykyisessä suhteessasi. Ihmisiä on monenlaisia, ja harvoinhan tämä elämä mitään satua näyttää olevan jossa Notre Damen kellonsoittaja saa sen nätin naikkosen itselleen jota kohtaan niin palavasti tuntee. Siltikin, kyllä nyt jokin roti pitäisi koittaa säilyttää eikä ainakaan kusettaa sitä elämänkumppaniaan. Mutta liekö tuokin sitten liian idealistisen raadollinen näkemys... nähtävästi.
Mutta osittain hypit hieman mustavalkoisiin ja virheellisinkiin johtopäätöksiin.
Sellanen luulis löytyvän pienemmälläkin etsinnällä - mut ei. Tällä perusteella väitän, et ei ole.
jo muita universumeja?
et ne ei oo rodullisesti yhteensovia - tää taas perustuu Star Trekiin. Eli todistusaineisto on kattava ja vedenpitävä.
tosiasioiden edessä minunkin on antauduttava ja luovuttava harhaisista kuvitelmistani. Tähän päivään asti kuvittelin, että Joku olisi olemassa.
et haaveesta pitää luopua?
tuo ttuplai esitti sellaiset todisteet hypoteesiani vastaan, että jokaiselle ei tosiaankaan ole jotakuta. Minunkin Joku on mitä todennäköisimmin ikuista haavetta. ☺
Niitä on vaikka kuinka monta.
Pelkkä löytäminenkään ei riitä, vaan pitää myös osua moni muu juttu kohdilleen omasta ja toisen mielentilasta lähtien.
Noh, ensin pitää löytää itsensä. Sen jälkeen ovet ovat avoinna.
on ihan totta.