Hei
Tämmöisellä asialla, kun.
Suhteemme on aika nuori. Yli vuosi on nytten tullut täyteen.
Mutta semmoinen asia, kun tyttöakaveri saa aina jotain kohtauksia. Suuttuu niin helvetin jokaisesta asiasta ja pitäisi jokaisesta asiasta aina selittää monet kerrat monta kertaa.
Hän on erittäin äkkipikainen, mutta leppyy sitten nopeasti. Itse yritän huumorilla ja yritän järkevästi keskustella asioita, mutta hän ottaa aina pultit jostain kumman syystä.
Minä olen hänen ensimmäinen suhde, hän on minun toinen.
Hänellä vaan aina räjähtää pää, että ei ikinä usko mitä sanon.
Monestikkin, että sanon hänelle, että rakastan häntä ja itse näytänkin tämän rakkauden monta kertaa.
Mutta hän sanoo silloin tällöin, että en minä rakasta häntä. Ja tämä saa minut aina joka kerta sitten miettimään, että rakastanko oikeasti häntä sitten, kun hän koko ajan jankuttaa tuota samaa.
Alkaa itselläkin vähän kohta keittämään, kun omat ajatukset alkaa räjähtämään sen takia, kun on ainaisia riitoja.
Itse yritän puhua järkevästi, mutta sitten aina kun nainen tiuksii ja huutaa, niin itselläkin sitten räjähtää ja lähden pois.
Sitten alkaa taas nainen pommittamaan viestejä, että etsi parempi nainen, en ole sinun arvoisesi.
Sitten ku pistän viestiä takaisin, että itse en jaksa tätä ainaista tiuskimista ja enkä tiedä jaksanko katsoa tätä.
Sitten hän aina pistää, että me sitten ollaan erottu, että sulla ei ole hyvä olla. Ja sitten jos minä pistän, että erotaan sitten. Niin tyttökaveri alkaa sitten pommittamaan sitten lisää viestejä, että sinä et sitten taida rakastaa minua, kun olet tuommoinen, että en välitä hänestä. Sitten minun on pitänyt aina selittää ja selittää, että missä on vika. Ja sitten olemme sopineet juttumme ja olemme jatkaneet suhdetta.
Mutta ajan väliä tämä tulee koko ajan koko eteen sama asia.
Tämä taitaa olla nytten 5 kerta. Ja minulla alkaa niiin keittämään koko juttu, kun ei voi olla mitenkään rauhassa koko suhteessa, koko ajan pitää olla jotain kähinää.
Niin mitä vittu naisella on. Hän sanoo, että hän rakastaa minua ja haluaa olla minun kanssani.
Mutta koko ajan pitää helvetti tiuskia ja koko ajan valittaa jostain turhasta ja minun pitää kaikki selittää.
Tuntuu siltä, että yksin olisi parempi elää koko elämä, niin ei tarvitse ketään miettiä.
Muuten suhde toimii hyvin. Seksi toimii ja kummatkin tykkää.
Kiitos
Naisen ainainen tiuskiminen
30
5249
Vastaukset
- ...............
kerran kunnolla ja sano että viimenen kerta kun tiuskii. Olet selvästikin liian kiltti ja tiuskiminen on jäänyt kumppanillasi päälle...
- viuuh
jutelkaa hyvät ihmiset aina kun joku asia ihmetyttää toisessa! Itse luulen että tyttöystäväsi pelkää menettävänsä sinut ja tavallaan haluaa ajaa sinut jo nyt pois ettet itse sitä myöhemmin tee. Hänellä vaikuttaa olevan myös huono itsetunto. Itselläni ollut ja on vielä joskus tällaisia "kohtauksia" ja siksi luulen että kyse on samasta eli pelkään menettää poikaystäväni ja siksi sanon asioita joita en kuitenkaan tarkoita. Tyttöystäväsi hakee tällä vain huomioo itseensä ja aina siihen ei kannata lähteä mukaan eli annat vain kiukutella niin ehkä myöhemmin huomaa ettei sillä saavuta mitään vaan tulee juttelemaan mikä oikeasti vaivaa. Tsemppiä ja kyllä se siitä :)
- oioioioioioi
Juu jos minä räjähdän sille, kun menen sen luokse. Voi tulla iso riita, mutta pakko se jotain on tehdä..
Hänellä on kyllä erittäin huono itsetunto.
Olen huomannut sen, että hän tarvitsee jonkinlaisen johtajan elämäänsä. Joka tavallaan käskettää, mutta ei kuitenkaan käsketä häntä patistamaan asioita.
Toivottavasti hän vain ymmärtää sen, että ei ole mitään pelkoa, että jättäisin hänet, jos hän ei anna siihen mitään isoa syytä. oioioioioioi kirjoitti:
Juu jos minä räjähdän sille, kun menen sen luokse. Voi tulla iso riita, mutta pakko se jotain on tehdä..
Hänellä on kyllä erittäin huono itsetunto.
Olen huomannut sen, että hän tarvitsee jonkinlaisen johtajan elämäänsä. Joka tavallaan käskettää, mutta ei kuitenkaan käsketä häntä patistamaan asioita.
Toivottavasti hän vain ymmärtää sen, että ei ole mitään pelkoa, että jättäisin hänet, jos hän ei anna siihen mitään isoa syytä.Ihan normaalia pms:ää luulisin. :P itelläki tulee kans poikaystäövän kanssa tuommoisia puuskia että tiuskaisen jotain tai että hän tiuskaisee minulle. Puhukaa asioista, keskustelkaa. Tai jos puhuminen kasvokkain on vaikeaa, kirjoittakaa kirje toiselle tunteistanne ja ajatuksistanne. Niin mä tein eilen kun ''riideltiin'' rakkkaani kanssa. Se vapauttaa kummasti kun saa sanottua asiansa edes paperilla,
Voimia teille!- naimisissa1979
Eiko-chan kirjoitti:
Ihan normaalia pms:ää luulisin. :P itelläki tulee kans poikaystäövän kanssa tuommoisia puuskia että tiuskaisen jotain tai että hän tiuskaisee minulle. Puhukaa asioista, keskustelkaa. Tai jos puhuminen kasvokkain on vaikeaa, kirjoittakaa kirje toiselle tunteistanne ja ajatuksistanne. Niin mä tein eilen kun ''riideltiin'' rakkkaani kanssa. Se vapauttaa kummasti kun saa sanottua asiansa edes paperilla,
Voimia teille!Milloinkahan miehillä todetaan hormoonien vaikutus käyttäytymiseen? Meikäläinen ainakin on aina ärtyisä jos on puutteessa. Hormoonit ne hyrrää miehelläkin. Vaan saako mies käyttää tätä tekosyynä vittumaiseen käytökseen? Eeeehhei!!!
Mä en ainakaan kattele yhtään PMS-hirviöintiä. Kyllä aikuinen nainen osaa hillitä ittensä vaikka ois henkari alapäähän työnnetty poikittain. - aarrggh
naimisissa1979 kirjoitti:
Milloinkahan miehillä todetaan hormoonien vaikutus käyttäytymiseen? Meikäläinen ainakin on aina ärtyisä jos on puutteessa. Hormoonit ne hyrrää miehelläkin. Vaan saako mies käyttää tätä tekosyynä vittumaiseen käytökseen? Eeeehhei!!!
Mä en ainakaan kattele yhtään PMS-hirviöintiä. Kyllä aikuinen nainen osaa hillitä ittensä vaikka ois henkari alapäähän työnnetty poikittain.Sinulla on kaksi kättä, joista voit valita mieluisamman hoitamaan tuon "hormoniongelmasi", naisilla tuo ei ole ihan noin yksinkertaista (ellei kyseessä ole sama "hormoniongelma" kuin sinulla).
Itse kyllä tunnustan olevani huonoa seuraa PMS:n aikana, mutta en nyt sentään noin kamalaa, mitä ap:n tyttöystävä. Joskus saatan tiuskaista miehelle jotain, mutta en säännöllisesti tai useita kertoja peräkkäin, en myös kehittele mitään riitoja turhista asioista. Yleensä vain itken loputtoman surullisena jotain maailman typerintä asiaa, joka tuntuu ihan älyttömän surulliselta vaikka tiedän ettei se ole sitä (kerran pudotin juustohöylän lattialle, enkä voinut tuntiin lopettaa itkemistä, vaikka itsekin tajusin ettei tuossa ole MITÄÄN järkeä :D Naisena olo ei ole aina ihan helppoa, vaikka en usko että mies ymmärtää sitäkään vähää, kun yritän itkun keskeltä selittää etten ole surullinen mistään, mitään kamalaa ei ole tapahtunut ja kaikki on ihan hyvin.)
Mutta ap:n ongelmaan. Näkisin että tuossa on kaksi vaihtoehtoa, joista kumpikaan ei ole PMS ;). Joko tyttöystävälläsi on todella huono itsetunto tai hän ei halua olla enää kanssasi, mutta koska kyseessä on hänen ensimmäinen suhteensa, hän ei osaa erotakaan. Ei tuollainen jatkuva eroaminen ja sopiminen ole merkki terveestä ja toimivasta suhteesta. Seuraavan kerran kun hän "eroaa" sinusta tekstarilla, niin laita viestiä että ok, se oli sitten tässä. Etkä vastaa enää kaikkiin syyllistysviesteihin (sitähän nuo ovat, sinun syyllistämistäsi, kun et rakasta tai välitä tarpeeksi) vaan annat niiden olla ja tyttöystävän rauhottua. Kun hän on rauhoittunut, voitte keskustella ja teet selväksi, ettei tuollainen sinun alistaminen ja pompotteleminen käy päinsä. Kun saatte keskusteltua (siis ei niin että hän syyttää ja sinä selität ja puolustelet, vaan tasavertaisesti), niin tiedät onko suhteellanne tulevaisuutta vai ei. - pedrosken
oioioioioioi kirjoitti:
Juu jos minä räjähdän sille, kun menen sen luokse. Voi tulla iso riita, mutta pakko se jotain on tehdä..
Hänellä on kyllä erittäin huono itsetunto.
Olen huomannut sen, että hän tarvitsee jonkinlaisen johtajan elämäänsä. Joka tavallaan käskettää, mutta ei kuitenkaan käsketä häntä patistamaan asioita.
Toivottavasti hän vain ymmärtää sen, että ei ole mitään pelkoa, että jättäisin hänet, jos hän ei anna siihen mitään isoa syytä.Voit olla suuttunut, vihainen jne. mutta asia kannattaa hoitaa keskustelun tasolla. Jos räjähtelet tytölle hän oppii vain pelkäämään sinua, eikä ongelma parane ollenkaan. Osoita miehekkyyttä ja johtajuutta olemalla luja, sitkeä ja voimakastahtoinen, älä kova ja äkkipikainen. Johda keskustelua, tuo mielipiteesi ilmi, mutta vältä yletöntä huutoa.
- sdfssdf
oioioioioioi kirjoitti:
Juu jos minä räjähdän sille, kun menen sen luokse. Voi tulla iso riita, mutta pakko se jotain on tehdä..
Hänellä on kyllä erittäin huono itsetunto.
Olen huomannut sen, että hän tarvitsee jonkinlaisen johtajan elämäänsä. Joka tavallaan käskettää, mutta ei kuitenkaan käsketä häntä patistamaan asioita.
Toivottavasti hän vain ymmärtää sen, että ei ole mitään pelkoa, että jättäisin hänet, jos hän ei anna siihen mitään isoa syytä."Olen huomannut sen, että hän tarvitsee jonkinlaisen johtajan elämäänsä. Joka tavallaan käskettää, mutta ei kuitenkaan käsketä häntä patistamaan asioita."
Kyllähän naiset yleensä kaipailevat aina miehestä johtajaa elämäänsä. Jotkut enemmän ja jotkut sitten vähän vähemmän. - naimisissa1979
aarrggh kirjoitti:
Sinulla on kaksi kättä, joista voit valita mieluisamman hoitamaan tuon "hormoniongelmasi", naisilla tuo ei ole ihan noin yksinkertaista (ellei kyseessä ole sama "hormoniongelma" kuin sinulla).
Itse kyllä tunnustan olevani huonoa seuraa PMS:n aikana, mutta en nyt sentään noin kamalaa, mitä ap:n tyttöystävä. Joskus saatan tiuskaista miehelle jotain, mutta en säännöllisesti tai useita kertoja peräkkäin, en myös kehittele mitään riitoja turhista asioista. Yleensä vain itken loputtoman surullisena jotain maailman typerintä asiaa, joka tuntuu ihan älyttömän surulliselta vaikka tiedän ettei se ole sitä (kerran pudotin juustohöylän lattialle, enkä voinut tuntiin lopettaa itkemistä, vaikka itsekin tajusin ettei tuossa ole MITÄÄN järkeä :D Naisena olo ei ole aina ihan helppoa, vaikka en usko että mies ymmärtää sitäkään vähää, kun yritän itkun keskeltä selittää etten ole surullinen mistään, mitään kamalaa ei ole tapahtunut ja kaikki on ihan hyvin.)
Mutta ap:n ongelmaan. Näkisin että tuossa on kaksi vaihtoehtoa, joista kumpikaan ei ole PMS ;). Joko tyttöystävälläsi on todella huono itsetunto tai hän ei halua olla enää kanssasi, mutta koska kyseessä on hänen ensimmäinen suhteensa, hän ei osaa erotakaan. Ei tuollainen jatkuva eroaminen ja sopiminen ole merkki terveestä ja toimivasta suhteesta. Seuraavan kerran kun hän "eroaa" sinusta tekstarilla, niin laita viestiä että ok, se oli sitten tässä. Etkä vastaa enää kaikkiin syyllistysviesteihin (sitähän nuo ovat, sinun syyllistämistäsi, kun et rakasta tai välitä tarpeeksi) vaan annat niiden olla ja tyttöystävän rauhottua. Kun hän on rauhoittunut, voitte keskustella ja teet selväksi, ettei tuollainen sinun alistaminen ja pompotteleminen käy päinsä. Kun saatte keskusteltua (siis ei niin että hän syyttää ja sinä selität ja puolustelet, vaan tasavertaisesti), niin tiedät onko suhteellanne tulevaisuutta vai ei.Luulisi naisten ymmärtävän ettei itsetyydytys vie yhteydentarvetta ja hellyydentarvetta yhtään mihinkään. Itseään voi tyydyttää, mutta itseään on vähän vaikea rakastella.
Tämän kun naiset joskus tajuaisi. Naiset voi kokea hellyyttä ihan ilman yhdyntää, mutta miehelle rakastelussa nimenomaan tulee se hellyys. Pelkkä hipeltely ei riitä. Minkäs sitä hormoneilleen ja sukupuolelleen tekee...
Mutta hyvä, että meillä kummallakaan ei sitten ole tekosyytä. Nimittäin naisillakin on tuolla lenkkipolku odottamassa, että jos itketyttää tai äksyilyttää... Hankeen vaan, kyllä se tunne siitä jäähtyy! - ................
oioioioioioi kirjoitti:
Juu jos minä räjähdän sille, kun menen sen luokse. Voi tulla iso riita, mutta pakko se jotain on tehdä..
Hänellä on kyllä erittäin huono itsetunto.
Olen huomannut sen, että hän tarvitsee jonkinlaisen johtajan elämäänsä. Joka tavallaan käskettää, mutta ei kuitenkaan käsketä häntä patistamaan asioita.
Toivottavasti hän vain ymmärtää sen, että ei ole mitään pelkoa, että jättäisin hänet, jos hän ei anna siihen mitään isoa syytä.Inha kierre. Huono itsetunto, epävarmuus ja kyvyttömyys hillitä käyttäytymistään. Sinulle huutoa. Sitten kun sinä reagoit niin alkaa itsesääli.
Räjähtämisen en usko auttavan. Ainoa mikä tossa voi olla, niin kunnon, oikea ja aikuisten välinen keskustelu. Siitä, että olet havainnut nämä jutut. Ja rakastat häntä. Mutta hän kärsii tuosta ja niin sinäkin. Ja jossain vaiheessa tuolla radalla tulee piste, että se "muu hyvä" (=seksi) kärsii tuosta myös eikä se enää riitä parisuhteeseen. Ja juuri koska sä rakastat häntä tahdot ja vaadit, että hän nyt alkaa tosissaan käsittelemään epävarmuuksiaan ja myös sitä, miten ihmisiä kohdellaan. Ei se itsesääli auta vaan se, että muuttaa käytöstään. Ja se on täysin mahdollista. Ja toivottavasti tyttöystäväsi tajuaa, että hänen vierellä on ihminen, joka oikeasti rakastaa ja välittää hänestä ja haluaa teille onnellisen yhteiselon. Ennen kuin oikeasti sen menettää vain sen vuoksi, että ei halua oikeasti käsitellä epävarmuuttaan. Voit myös kysellä, että onko konkreettisesti jotain omassa käytöksessäsi, joka aiheuttaa tyttöystävälle noita tunteita että voisit sen korjata. Ja että sinuakin sattuu ja erokortin turha vilauttelu on musta aivan törkeää käytöstä parisuhteessa. - ..................
naimisissa1979 kirjoitti:
Milloinkahan miehillä todetaan hormoonien vaikutus käyttäytymiseen? Meikäläinen ainakin on aina ärtyisä jos on puutteessa. Hormoonit ne hyrrää miehelläkin. Vaan saako mies käyttää tätä tekosyynä vittumaiseen käytökseen? Eeeehhei!!!
Mä en ainakaan kattele yhtään PMS-hirviöintiä. Kyllä aikuinen nainen osaa hillitä ittensä vaikka ois henkari alapäähän työnnetty poikittain."Mä en ainakaan kattele yhtään PMS-hirviöintiä. Kyllä aikuinen nainen osaa hillitä ittensä vaikka ois henkari alapäähän työnnetty poikittain. "
Osittain samaa mieltä. Osittain en. Ei ne tunteet johdu siitä, että verta tulee alapäästä. Vaan hormooneista.
Mutta sitten on erillinen asia sekin, että onko oikein omien hormoonien vuoksi satuttaa muita. Minusta ei. Ei se, että minullakin PMS on oikeuta törkeää käytöstä vaikka se selittää syitä siihen. Oikeastaan itsestäni tuntuu jotenkin karsealta se, että kun TIEDETÄÄN että se rakastettu ei ole oikeasti tehnyt mitään ansaitakseen sellaista käytöstä tai se on huimasti ylimitoitettua, niin se olisi jotenkin ok hormoonien vuoksi.
Itse huomasin tuon jossain vaiheessa (en edes siis tajunnut yhteyttä aluksi), että juuri tiettyinä aikoina tuntui kun räjähtäisi tunteista (kiukkua, surua, myös iloa). Se oli todella vaikeaa hillitä itseään silloin eli se ei kuitenkaan ollut mitään kunhan nyt huvin vuoksi huudan kun mulla on menkat meininkiä kuten jotkut miehet joskus tuntuvat ajattelevan. Mutta heti kun tuon yhteyden oikeasti tajusi, niin sitten vain yksinkertaisesti itsehillinnällä sitä muutti asian täysin. Eli juuri sinä tiettynä aikana en huuda vaikka kuinka suututtaisi, odotan vaikka ne jokuset päivät ja jos vielä oikeasti koen, että on oikea syy olla tuohtunut, niin sitten ilmaisen asian. Ja IKINÄ ei ole ollut jälkikäteen sellaista tarvetta. Ei siis ikinä. Ja aika pian se oli aika helppoakin. Toki alkuaika vaikeaa, kuten kaikessa tapojen lopettamisessa (esim. laihdutus, tupakan lopettaminen jne), mutta ei mitenkään mahdotonta. Mutta en sitten tiedä, jos oikeasti perustava henk.koht. asenne on se, että hormoonien vuoksi on oikeutettua loukata ja siinä ei ole mitään pahaa. Suklaahimo on vieläkin ja itkut tulee kun itkettää, mutta se haitallinen käytös on mahdollista kytkeä pois. Jopa ihan ilman lääkärien avustusta, joka sekin toki on mahdollista.
Sen sijaan se olo, että henkari työnetty poikittain alapäähän on täysin eri juttu eikä siihen kiukkuaminen liity. Esim. endometrioosista kärsivänä kyllä ne oksennukset tulee kun ne tulee ja kipuakaan ei voi lääkkeillä täysin kitkeä. Ja sairaalareissu tulee kun se tulee. Ja kyllä tuon rakkaan miekkosenikin nähnyt flunssan kourassa ja kuinka kärttynen sellaisesta on, niin enpä nyt koe kauheaa syyllisyyttä jos itseäkin vituttaa reippaasti kivuliaampi tila. Mutta se onkin kärttyisyyttä, kipua. Hormoneista johtuvat kiukunpurkaukset ja tunteet ovat asia erikseen. Eli kyllä sellaset huudot voi hyvin hillitä pois sen kivun vuoksi ja niinhän varmaan useimmat naiset tekeekin. PMS onkin sitten ihan eri juttu eikä ne naiset kärttyile silloin sen vuoksi, että fyysisesti sattuu. .................. kirjoitti:
"Mä en ainakaan kattele yhtään PMS-hirviöintiä. Kyllä aikuinen nainen osaa hillitä ittensä vaikka ois henkari alapäähän työnnetty poikittain. "
Osittain samaa mieltä. Osittain en. Ei ne tunteet johdu siitä, että verta tulee alapäästä. Vaan hormooneista.
Mutta sitten on erillinen asia sekin, että onko oikein omien hormoonien vuoksi satuttaa muita. Minusta ei. Ei se, että minullakin PMS on oikeuta törkeää käytöstä vaikka se selittää syitä siihen. Oikeastaan itsestäni tuntuu jotenkin karsealta se, että kun TIEDETÄÄN että se rakastettu ei ole oikeasti tehnyt mitään ansaitakseen sellaista käytöstä tai se on huimasti ylimitoitettua, niin se olisi jotenkin ok hormoonien vuoksi.
Itse huomasin tuon jossain vaiheessa (en edes siis tajunnut yhteyttä aluksi), että juuri tiettyinä aikoina tuntui kun räjähtäisi tunteista (kiukkua, surua, myös iloa). Se oli todella vaikeaa hillitä itseään silloin eli se ei kuitenkaan ollut mitään kunhan nyt huvin vuoksi huudan kun mulla on menkat meininkiä kuten jotkut miehet joskus tuntuvat ajattelevan. Mutta heti kun tuon yhteyden oikeasti tajusi, niin sitten vain yksinkertaisesti itsehillinnällä sitä muutti asian täysin. Eli juuri sinä tiettynä aikana en huuda vaikka kuinka suututtaisi, odotan vaikka ne jokuset päivät ja jos vielä oikeasti koen, että on oikea syy olla tuohtunut, niin sitten ilmaisen asian. Ja IKINÄ ei ole ollut jälkikäteen sellaista tarvetta. Ei siis ikinä. Ja aika pian se oli aika helppoakin. Toki alkuaika vaikeaa, kuten kaikessa tapojen lopettamisessa (esim. laihdutus, tupakan lopettaminen jne), mutta ei mitenkään mahdotonta. Mutta en sitten tiedä, jos oikeasti perustava henk.koht. asenne on se, että hormoonien vuoksi on oikeutettua loukata ja siinä ei ole mitään pahaa. Suklaahimo on vieläkin ja itkut tulee kun itkettää, mutta se haitallinen käytös on mahdollista kytkeä pois. Jopa ihan ilman lääkärien avustusta, joka sekin toki on mahdollista.
Sen sijaan se olo, että henkari työnetty poikittain alapäähän on täysin eri juttu eikä siihen kiukkuaminen liity. Esim. endometrioosista kärsivänä kyllä ne oksennukset tulee kun ne tulee ja kipuakaan ei voi lääkkeillä täysin kitkeä. Ja sairaalareissu tulee kun se tulee. Ja kyllä tuon rakkaan miekkosenikin nähnyt flunssan kourassa ja kuinka kärttynen sellaisesta on, niin enpä nyt koe kauheaa syyllisyyttä jos itseäkin vituttaa reippaasti kivuliaampi tila. Mutta se onkin kärttyisyyttä, kipua. Hormoneista johtuvat kiukunpurkaukset ja tunteet ovat asia erikseen. Eli kyllä sellaset huudot voi hyvin hillitä pois sen kivun vuoksi ja niinhän varmaan useimmat naiset tekeekin. PMS onkin sitten ihan eri juttu eikä ne naiset kärttyile silloin sen vuoksi, että fyysisesti sattuu.v*uilua minulle/jollekin toiselle vai mikä oli pointtisi?
Väitätkö, että äyskentelen kullalleni ihan "huvin vuoksi" ?
Olen helposti loukkaantuva ihminen, mutta joskus minulla onkin ainakin omasta mielestä syy suuttua, ja se syy ei ole pms. Toki joskus kun oikein sattuu niin kyllä se kipuilu tekee kärttyiseksi ihan muutenkin. Äidilläni on juuri sama piirre kuin minulla että ennen menkkoja kaikki ärsyttää ja pinna on kireällä.
Niin että ei sitten tarvitse väittää että huvin vuoksi äyskin.- bingobongo
oioioioioioi kirjoitti:
Juu jos minä räjähdän sille, kun menen sen luokse. Voi tulla iso riita, mutta pakko se jotain on tehdä..
Hänellä on kyllä erittäin huono itsetunto.
Olen huomannut sen, että hän tarvitsee jonkinlaisen johtajan elämäänsä. Joka tavallaan käskettää, mutta ei kuitenkaan käsketä häntä patistamaan asioita.
Toivottavasti hän vain ymmärtää sen, että ei ole mitään pelkoa, että jättäisin hänet, jos hän ei anna siihen mitään isoa syytä.Naiset yleensä tarvitsevat miehestään jonkinlaisen johtajan elämäänsä. Sinun naisesi ei ole poikkeustapaus. Parasta on, että kerrot hänelle aina mitä ajattelet suoraan, vaikka tulisi riita.
- naimisissa1979
Ongelma on se, että naisen tunnereaktio käy yli hänen järkensä, ja hän ei pysty sitä hillitsemään.
Valitettavasti luonnehäiriöisiä naisia löytyy ihan siinä missä miehiäkin. Naiset ajattelevat tunteillaan, eivät aivoillaan, ja sinun tyttöystäväsi tapauksessa homma on mennyt hivenen överiksi.
Naistasi ei ole opetettu hillitsemään itseään ja tulos näkyy. Oma siskoni on samanlainen että tiedän mistä puhun.
Sen sanon, että tuo ei muuksi tuosta muutu. Ihmistä ei voi pakottaa kommunikoimaan järkevästi, jos hän menee tunteittensa mukaan. Selvästi on itsetunto-ongelmaakin taustalla.
Se tyttöystävä on oikeassa, hän ei ole sinun arvoisesi. Etsi uusi. Se kirpaisee, mutta voi miten onnellinen oletkaan kun löydät sen sopivan. Itse vaihdoin neuroottisen ja tunneherkän tyttökaverin minulle sopivaan, enkä voinut kuvitellakaan, että elämä naisen kanssa voisi olla näin ihanaa ja helppoa. - mustasukkasukkamusta
Kyllä kuulostaa todella siltä että naisella on jatkuvasti hyvin epävarma olo eikä uskalla luottaa siihen että todella rakastat häntä ja vain häntä etkä muuta kaipaa. Käytöksesi saa hänet voimaan vielä enemmän pahoin kun vielä vahvistat hänen mielikuvitustaan siitä että todella alat olla häneen kyllästynyt. Sitä yrittää löytää miehestä epätoivoisesti jatkuvasta negatiivisia asioita ja manipuloimaan itseään ettei sattuisi niin paljoa jos sydän lopulta todella särkyisi. Yrittää hallita tunteitaan siinä onnistumatta :P Nainen kaipaa syleilyäsi ja lohdutusta. Halaa kunnolla ja usein, suukottele ja vakuuttele että rakastat häntä ja vain häntä etkä voisi kuvitella olevasi ilman häntä. Lähetä tekstiviestejä jotta hän huomaa että ajattelet häntä...se antaa hyvän mielen kokonaisen päivän ajaksi. Hän tarvitsee tukea ja turvallisuuden tunnetta, vakuuta puheellasi että hän on hyvin tärkeä ihminen sinulle ja välität todella etkä ikinä voisi tehdä mitään sellaista joka satuttaisi... tuollainen vakuuttelu on saanut oman itsetuntoni aina erossaolon ajaksi nousemaan ja tulen todella hyvälle mielelle :) huomaa kuinka mies sitä tarkoittaa... silti aina välillä alkaa pään sisällä pohtii sitä ettei kuitenkaan riitä miehelle, ei minussa ole mitään viehättävää ja tulee väkisin aina tunnepurkauksia, kiukkukohtauksia ja tiuskimisia... joskus osaan hillitä itseni ja olla vain hiljaa, huomaan että kun odotan vähän aikaa ja mietin enkä suoraan jänkytä päin naamaa kun siltä tuntuu, niin olo helpottaa vähän ajan kuluttua. Olo myös paranee kun hellittelen miestäni ja saan tunteen että hän nauttii siitä ja minun kanssani olemisesta. Oloa parantaa jos todella haluat kuunnella häntä ja keskittyä kuulemaan mitä hän haluaa ja miltä hänestä tuntuu ja miksi. Tiuskimisten ja sellaisten jälkeen jää vain paha olo pitkäksi aikaa kun miettii että on loukannut toista ja ei kukaan tällaisen kanssa halua olla. sitä haluaa yrittää oppia hillitsemään purkauksiaan ja keskittymään olemaan hyvää ja rakastavaa seuraa mutta silti välillä räjähtää :p silloin on ollut hyvä ottaa vähäksi aikaa etäisyyttä, toisaalta mustasukkaisuutta lisännee se kun suhde on kaukosuhde ja nähdään vain viikonloppuisin ja lomilla ollaan pidempiäkin aikoja yhdessä. Jos et opi olemaan tarpeeksi vakuuttava ja ymmärtäväinen niin ei se suhde tuosta voi paremmaksi muuttua. Pikkuhiljaa kun suhde syvenee ja aikaa kuluu ja on keskitytty suhteen rakentamiseen, toiseen luottaa yhä enemmän ja enemmän ja mustasukkaisuuden tuoma paha olo helpottaa jos on osannut olla rinnalla silloin kun toinen on sitä tarvinnut.
- Saman kokenut
Oot sen eka, niinse harjottelee sulla! Toisen kans se sitte älyää ehkä vähän hillitä itteensä..Elämä sitäki tuittupäätä opettaa ajallaan.. Lopeta suhde,jos ahdistaa.. Pimppaa et säännöllisesti ehkä heti saa,mutta onhan sulla nyrkki..Ja naisia riittää..
Ei ne suhteet ekojen kans onnistu! Ei koskaan! Oma asias,kuin kauan sitä siedät,elä kuitenkaan paa sitä paksuksi,sitten oot kusessa!
Nauti kavereittes kanssa nuoruudestasi..se on van kerran!! - n29v
"Jos et opi olemaan tarpeeksi vakuuttava ja ymmärtäväinen niin ei se suhde tuosta voi paremmaksi muuttua."
Noh noh. Johan pomppas, jotenkin tästä nyt haisee vähän sellainen henki, ettei kiukuttelija olisi itse vastuussa käytöksestään, vaan kumppanin pitäisi oppia hallitsemaan ja rauhoittamaan kiukuttelijan käytöstä niin kuin vanhempi hallitsee ja "opettaa" lasta. Toki jos toinen osapuoli on kylmä kuin jääkaappi eikä näytä välittämistään, niin se on eri juttu. Mutta jos toinen on kohtuuttoman epävarma, on hänen tehtävänsä hoitaa omaa epävarmuuttaan, ei kumppanin tehtävä.
Minä olen ehdottomasti tasaveroisen, asiallisen ja aikuismaisen keskustelun kannalla. En sen kannalla, että kiukuttelijaa pitäisi alkaa paapoa ja vakuutella. Sellainen saattaa jopa pidemmän päälle vain pahentaa toisen epävarmuutta, vaikka vakuuttelu voisikin ensi alkuun tuntuakin helpottavalta. Se on kuitenkin helposti vain sellaista "ensiapua", auttaa hetkeksi mutta mitäs sitten kun toinen ei enää jaksakaan vakuutella...
Tottakai kummankin tulee näyttää positiivisia tunteitaan, pitää hyvänä jne. Mutta se on eri asia kuin jatkuva pakon edessä tapahtuva vakuuttelu. Tällainen asetelma myös jättää aivan unholaan sen toisen osapuolen tunteet. Ehkä aloittajaakin joskus harmittaa, kiukuttaa ja ärsyttää. Mutta hän ei voi purkaa itseään, koska se on hänen tyttöystävänsä etuoikeus. Hänen tulisi toimia ikään kuin vanhempana tyttöystävälleen, jolla (muka) olisi oikeus purkaa itseään kuinka sattuu poikaystävän urhoollisesti vakuutellessa ja rauhoitellessa häntä. Eli en ole tämän neuvon kannalla ollenkaan, jos tasaveroista aikuisten välistä suhdetta pyritään rakentamaan.
- elämä on epäreilua
Herranjumala. Kuulostaa aivan minulta. En ole millään tapaa ylpeä tästä piirteestä, mutta minä tiuskin ja äksyilen miehelle. En tosin ikinä ole vienyt mitään riitaa noin pitkälle että "no sä et sitten varmaan tykkää musta, erotaan nyt sitte, eti parempi nainen" vaan olen pyrkinyt erimielisyydet ratkomaan. Tosin, ensimmäiset 1½ vuotta olin aivan toisenlainen. En ollut koko ajan äkäinen ja tiuskinut. Sitten mies meni ja petti, ja siitä lähtien olen ollut aina huonolla tuulella ja tiuskinut.
En tiedä onko teille tapahtunut jotain, tai onko tytölle tapahtunut jotain aikaisemmin joka sen aiheuttaa. Minä itse puhtaasti uskon tämän johtuvan äärettömän huonosta itsetunnosta (se oli alkujaankin huono mutta tuon tapahtuman myötä se putosi nolliin), olemattomasta itseluottamuksesta ja epävarmuudesta. Juuri kuten joku tuolla sanoikin, yritän vähän osaltaan häätääkin miestä pois koska ajattelen hänen kuitenkin jossain vaiheessa jättävän minut jonkun toisen naisen takia. Rakennan suojamuuria ympärille enkä päästä miestä enää niin lähelle kuin hän oli ennen tuota tapahtumaa. Kai se on jonkinlainen puolustautumiskeino ettei enää satu yhtä paljon. Ei tipu yhtä korkealta.
Sinulla ei hirveästi vaihtoehtoja ole. Jos haluat tytön kanssa jatkaa, ei ainakaan lähitulevaisuus tule olemaan helppo, tuskin edes seuraavat vuodet. Minä olen äksyillyt viimeiset 5 vuotta. Ikävä kyllä en tiedä mitä voit tehdä jotta tiuskimen loppuu, koska oma mies ei ole onnistunut siinä. Olen itse kyllästynyt ainaiseen äksyilyyni ja yrittänyt olla vähemmän... räjähtävä. Minulla on nykyään niin paha olla henkisesti, etten jaksa yrittää olla kuten ennen.
Toivottavasti saat tästä jotain ideaa mitä teet. Jos tyttöystäväsi on kokenut isoja pettymyksiä eikä oikein ole sinut itsensä kanssa, ei hän pysty kohtelemaan itseään oikein. Niin kauan kun hän ei tule toimeen itsensä kanssa, ei hän myöskään kykene kohtelemaan sinua oikein.- oioioioi
Kiitän kaikkia teidän viesteistänne.
Tässä eilen puhuimme ja puhuimme ja päätimme jatkaa suhdetta. Ja tyttökaveri aikoi jotenkin itseluottamusta kerätä.
Mutta sanoin, hänelle, että minä en katso tätä touhua kauan, kun en halua olla koko ajan miettimässä tätä asiaa ja koko ajan on jotain riitoja.
Kaikki kirjoittivat selvää tekstiä ja myös pelottavia tekstejä myös.
Jokka saa miettimään ankeita loppuja.
Itsekkin miettinyt, että ensimmäinen ei toimi ikinä jostain kumman syystä, mutta en tiedä sitten.
Haluaisin kyllä, että se toimisi.
Kiitos - eiko
oioioioi kirjoitti:
Kiitän kaikkia teidän viesteistänne.
Tässä eilen puhuimme ja puhuimme ja päätimme jatkaa suhdetta. Ja tyttökaveri aikoi jotenkin itseluottamusta kerätä.
Mutta sanoin, hänelle, että minä en katso tätä touhua kauan, kun en halua olla koko ajan miettimässä tätä asiaa ja koko ajan on jotain riitoja.
Kaikki kirjoittivat selvää tekstiä ja myös pelottavia tekstejä myös.
Jokka saa miettimään ankeita loppuja.
Itsekkin miettinyt, että ensimmäinen ei toimi ikinä jostain kumman syystä, mutta en tiedä sitten.
Haluaisin kyllä, että se toimisi.
KiitosKylläse toimii kun jaksaa uskoa. Voimia teille :D
- kokeiles tämmöttii
"Itse yritän puhua järkevästi, mutta sitten aina kun nainen tiuksii ja huutaa, niin itselläkin sitten räjähtää ja lähden pois. "
Kai sentäs huudat sille takaisin?
"Sitten alkaa taas nainen pommittamaan viestejä, että etsi parempi nainen, en ole sinun arvoisesi.
Sitten ku pistän viestiä takaisin, että itse en jaksa tätä ainaista tiuskimista ja enkä tiedä jaksanko katsoa tätä.
Sitten hän aina pistää, että me sitten ollaan erottu, että sulla ei ole hyvä olla. Ja sitten jos minä pistän, että erotaan sitten. Niin tyttökaveri alkaa sitten pommittamaan sitten lisää viestejä, että sinä et sitten taida rakastaa minua, kun olet tuommoinen, että en välitä hänestä. Sitten minun on pitänyt aina selittää ja selittää, että missä on vika. Ja sitten olemme sopineet juttumme ja olemme jatkaneet suhdetta."
Tuohon ei pidä lähteä mukaan, vaan vedät vaan täyttä radiohiljaisuutta vaikka päivän tai kaksi. Et vastaa viesteihin etkä puheluihinkaan. Sitten taas ilmaannut kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ja jos riita on tyhjänpäivänen niin sinun ei pidä missään nimessä selittää yhtään mitään, se ei kuulu sun hommiis jos kerran et ole mokannut.
"Mutta koko ajan pitää helvetti tiuskia ja koko ajan valittaa jostain turhasta ja minun pitää kaikki selittää."
Älä selitä, ei se auta. Pistät kovan kovaa vasten, kun hän taas aloittaa, niin huudat ennaltaehkäisevästi esimerkiksi vaikka "NYT TURPA KIINNI AKKA TUOTA EI JAKSA AINA KUUNNELLA" ja käytännössä siis aloitat sen tulevan riidan etukäteen hyökkäämällä ensin.
Itselläni tuo on ainakin tuntunut toimivan, vähän samanlaista oli ilmassa ei kuitenkaan mitään noin pahaa. Eli me ollaan riidelty tietyistä asioista ja kun ne samat jorinat alkoivat keittämään, ja kun olin niitä omasta mielestäni sietänyt tarpeeksi, en alkanut enää selittelemään enkä kuntelemaan, vaan kun tiuskiminen alkoi, ajoin homman samantien oikein kunnon lihavaksi huutoriidaksi omalta puoleltani, tai siis lähinnä niin että tyttökaveri ei ehtinyt edes kunnolla riitaan mukaan kun minä jo huusin sille täyttä päätä. Eli kun tiuskiminen alkoi, sanoin suoraan että en jaksa kuunnella tuota samaa tarinaa ja kun tyttökaveri siihen jotain sanoi, huusin jo etä "TURPA KIINNI EN JAKSA TUOTA SAMAA PASKAA".
Kyllä se siitä sitten...toista kyllä on pakko osata lukea että miten se reagoi, jos se reagoi väärällä tavalla niin sitten kyllä pitää kokeilla jotain muuta, mutta jos se on tietyntyyppinen, niin tällä sen voi saada vähäsen säikähtämään, kun riita ei menekään sen omilla ehdoilla vaan karkaa heti hallinnasta eikä jälkikäteen tule niitä perinteisiä selittelyitä. Tietty se pitäisi sitten jotenkin pystyä sopimaan myöhemmin, mutta ei kannata lähteä selittelemään.- oioioioi
Annoit kyllä hyviä vinkkejä. :) mutta en usko, että se toimii tyttökaverini kanssa, kun se huutaa kuin palosireeni. hehheeh
Että jään toiseksi, mutta kyllä hän on pelännyt sitä kun olen huutanut korkealla äänellä. Mutta ei ole mukavaa, kun naapurit aina kuulee kaikki.
Olen sanonut muutaman kerran, että en jaksa kuulla tätä paskaa koko ajan. Mutta en ole turpa kiinni sanonut. - asdadasdasdad
oioioioi kirjoitti:
Annoit kyllä hyviä vinkkejä. :) mutta en usko, että se toimii tyttökaverini kanssa, kun se huutaa kuin palosireeni. hehheeh
Että jään toiseksi, mutta kyllä hän on pelännyt sitä kun olen huutanut korkealla äänellä. Mutta ei ole mukavaa, kun naapurit aina kuulee kaikki.
Olen sanonut muutaman kerran, että en jaksa kuulla tätä paskaa koko ajan. Mutta en ole turpa kiinni sanonut.niin sitten sulla ei kai ole mitään muuta mahdollisuutta kuin vetää sitä radiohiljaisuutta. Eli kun alat lähtemään, huudat suoraan päin naamaa haista paska tai jotain vastaavaa, et siis lähde korvat luimussa ja häntä koipien välissä. Sitten vain päivän tai kahden täyshiljaisuus. Ja sama kohtelu JOKA KERTA.
Ehkä se siitä tokenee. Jos ei tokene niin etsi tervejärkisempi nainen. - oioioioioi
asdadasdasdad kirjoitti:
niin sitten sulla ei kai ole mitään muuta mahdollisuutta kuin vetää sitä radiohiljaisuutta. Eli kun alat lähtemään, huudat suoraan päin naamaa haista paska tai jotain vastaavaa, et siis lähde korvat luimussa ja häntä koipien välissä. Sitten vain päivän tai kahden täyshiljaisuus. Ja sama kohtelu JOKA KERTA.
Ehkä se siitä tokenee. Jos ei tokene niin etsi tervejärkisempi nainen.niin se pitää tehdä :D pistän itse naisen ulos. en taida itse lähteä minnekkään.
- elämä on epäreilua
Voin ihan suoraan sanoa että itse ainakin olen sellainen, että jos ukko tulee päin naamaa karjumaan turpaa kiinni, niin ukko saa samantien jäädä yksikseen. Samoin mies saisi alata pakkailemaan kamojaan, jos riidan päätteeksi häipyy pariksi päiväksi, ei vastaa mihinkään viestiin, ja sitten yhtäkkiä ilmestyy takaisin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Akaksikaan ei tarvitse ketään ryhtyä nimittelemään. Hitto, jos seurustelisin tämän kirjoittajan kanssa, meillä olisi täysi sota päällä koko ajan, kun jo tuo viestikin sai kiehumaan ;). Metodi "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" houkuttelee varmasti, mutta toimii erittäin harvoin.
- suhteessa aina kaksi
elämä on epäreilua kirjoitti:
Voin ihan suoraan sanoa että itse ainakin olen sellainen, että jos ukko tulee päin naamaa karjumaan turpaa kiinni, niin ukko saa samantien jäädä yksikseen. Samoin mies saisi alata pakkailemaan kamojaan, jos riidan päätteeksi häipyy pariksi päiväksi, ei vastaa mihinkään viestiin, ja sitten yhtäkkiä ilmestyy takaisin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Akaksikaan ei tarvitse ketään ryhtyä nimittelemään. Hitto, jos seurustelisin tämän kirjoittajan kanssa, meillä olisi täysi sota päällä koko ajan, kun jo tuo viestikin sai kiehumaan ;). Metodi "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" houkuttelee varmasti, mutta toimii erittäin harvoin.
Totta turiset. On tosi arveluttavaa huutamalla huutaa stoppi riidalle ja painua sitten ulos pitkäksi aikaa, koska silloinhan mikään ei ratkea, riita jää päälle ja sama takuulla toistuu myöhemmin. Miehelle tämä voi olla hyvä keino paeta paikalta, mutta nainen saa siitä sellaisen kuvan, ettei mies halua käsitellä asiaa, on kenties jotain salattavaa tai ei muuten vaan osaa kommunikoida (ja koska mies ei anna mitään kunnollista rakentavaa palautetta tai kommentteja tilanteesta tai naisen käyttäytymisestä, niin mitään ei kumpikaan opi). En mitenkään puolusta naisen äksyilyä ja raivoamista - sekin on väärä tapa kommunikoida ja osoittaa mieltään. Sen sijaan, että raivottaisiin yhdessä ja paukuteltaisiin ovia, kannattaisi ehkä pitää pieni palaveri siitä, missä se vika oikeasti on ja mitä kumpikin voi tehdä asian hyväksi. Näin neuvoisin myös alkuperäistä kirjoittajaa. Toivottavasti saatte suhteenne toimimaan ja jos ette, niin toivottavasti molemmat oppivat kokemuksestaan jotakin, jonka voi sitten kuljettaa rakennuspalikkana seuraavaan suhteeseen.
- n29v
suhteessa aina kaksi kirjoitti:
Totta turiset. On tosi arveluttavaa huutamalla huutaa stoppi riidalle ja painua sitten ulos pitkäksi aikaa, koska silloinhan mikään ei ratkea, riita jää päälle ja sama takuulla toistuu myöhemmin. Miehelle tämä voi olla hyvä keino paeta paikalta, mutta nainen saa siitä sellaisen kuvan, ettei mies halua käsitellä asiaa, on kenties jotain salattavaa tai ei muuten vaan osaa kommunikoida (ja koska mies ei anna mitään kunnollista rakentavaa palautetta tai kommentteja tilanteesta tai naisen käyttäytymisestä, niin mitään ei kumpikaan opi). En mitenkään puolusta naisen äksyilyä ja raivoamista - sekin on väärä tapa kommunikoida ja osoittaa mieltään. Sen sijaan, että raivottaisiin yhdessä ja paukuteltaisiin ovia, kannattaisi ehkä pitää pieni palaveri siitä, missä se vika oikeasti on ja mitä kumpikin voi tehdä asian hyväksi. Näin neuvoisin myös alkuperäistä kirjoittajaa. Toivottavasti saatte suhteenne toimimaan ja jos ette, niin toivottavasti molemmat oppivat kokemuksestaan jotakin, jonka voi sitten kuljettaa rakennuspalikkana seuraavaan suhteeseen.
"On tosi arveluttavaa huutamalla huutaa stoppi riidalle ja painua sitten ulos pitkäksi aikaa, koska silloinhan mikään ei ratkea, riita jää päälle ja sama takuulla toistuu myöhemmin. Miehelle tämä voi olla hyvä keino paeta paikalta, mutta nainen saa siitä sellaisen kuvan, ettei mies halua käsitellä asiaa, on kenties jotain salattavaa tai ei muuten vaan osaa kommunikoida (ja koska mies ei anna mitään kunnollista rakentavaa palautetta tai kommentteja tilanteesta tai naisen käyttäytymisestä, niin mitään ei kumpikaan opi). En mitenkään puolusta naisen äksyilyä ja raivoamista - sekin on väärä tapa kommunikoida ja osoittaa mieltään."
Juuri näin. Kyllä on kaikkea muuta kuin rakentava tapa hoitaa asioita sellainen huutaminen ja "katoamistemput". Ne suistavat tolaltaan olevan ihmisen vielä pahemmin järjiltään. Alistettua niillä ehkä saa jos sitä halajaa (kun toinen pelkää kumppanin vain jättäneen yllättäen, siis "kadonneen", hän yrittää riippuvaisena seuraavalla kerralla alistua ja olla mahdollisimman nöyrä ettei toinen tekisi samaa pelottavaa temppua uudelleen). Todella huono juttu. Minä ainakin olisin tuollaisen katoamistempun jälkeen aivan rikki eikä se mitenkään edesauttaisi tilanteen paranemista, päinvastoin.
Toki jos toinen on aivan sekaisin ja kyvytön keskustelemaan rakentavasti, voi sanoa tyynesti, että menen nyt ja jutellaan sitten kun olet rauhoittunut, eli ei häipymisellään anna sellaista kuvaa että tämä oli tässä. Sellainen "haista paska ja täys hiljaisuus" -meininki... ei. Samaten aloittajan tyttöystävän erolla uhkailu on aika törkeää. Erosta puhutaan sitten, kun sitä ihan oikeasti ja vakavasti tarkoitetaan, ei sitä saa aseena käyttää. Se kyllä voi saada epävarman ihmisen lopullisesti sekaisin. Jos ei toisesta (tai kummastakaan) useista yrityksistä huolimatta ole rakentavaan, tasaveroiseen ja kunnioittavaan keskusteluun, voi olla parempi erota. - raivoo
n29v kirjoitti:
"On tosi arveluttavaa huutamalla huutaa stoppi riidalle ja painua sitten ulos pitkäksi aikaa, koska silloinhan mikään ei ratkea, riita jää päälle ja sama takuulla toistuu myöhemmin. Miehelle tämä voi olla hyvä keino paeta paikalta, mutta nainen saa siitä sellaisen kuvan, ettei mies halua käsitellä asiaa, on kenties jotain salattavaa tai ei muuten vaan osaa kommunikoida (ja koska mies ei anna mitään kunnollista rakentavaa palautetta tai kommentteja tilanteesta tai naisen käyttäytymisestä, niin mitään ei kumpikaan opi). En mitenkään puolusta naisen äksyilyä ja raivoamista - sekin on väärä tapa kommunikoida ja osoittaa mieltään."
Juuri näin. Kyllä on kaikkea muuta kuin rakentava tapa hoitaa asioita sellainen huutaminen ja "katoamistemput". Ne suistavat tolaltaan olevan ihmisen vielä pahemmin järjiltään. Alistettua niillä ehkä saa jos sitä halajaa (kun toinen pelkää kumppanin vain jättäneen yllättäen, siis "kadonneen", hän yrittää riippuvaisena seuraavalla kerralla alistua ja olla mahdollisimman nöyrä ettei toinen tekisi samaa pelottavaa temppua uudelleen). Todella huono juttu. Minä ainakin olisin tuollaisen katoamistempun jälkeen aivan rikki eikä se mitenkään edesauttaisi tilanteen paranemista, päinvastoin.
Toki jos toinen on aivan sekaisin ja kyvytön keskustelemaan rakentavasti, voi sanoa tyynesti, että menen nyt ja jutellaan sitten kun olet rauhoittunut, eli ei häipymisellään anna sellaista kuvaa että tämä oli tässä. Sellainen "haista paska ja täys hiljaisuus" -meininki... ei. Samaten aloittajan tyttöystävän erolla uhkailu on aika törkeää. Erosta puhutaan sitten, kun sitä ihan oikeasti ja vakavasti tarkoitetaan, ei sitä saa aseena käyttää. Se kyllä voi saada epävarman ihmisen lopullisesti sekaisin. Jos ei toisesta (tai kummastakaan) useista yrityksistä huolimatta ole rakentavaan, tasaveroiseen ja kunnioittavaan keskusteluun, voi olla parempi erota.Ihan paska puhetta etteikö sais poistua paikalta kesken riidan!
Olen 26vuotias nainen. Olen huomannut vuosien varrella että olen todella temperamenttinen raivohullu riidan sattuessa, toisin sanoen kiehuu yli. En osaa riidellä koska tilanne menee aina pelkäksi huutamiseksi eikä suusta oikein tule mitään fiksua sisältöä. Siksi lähdenkin tilanteesta aina pois jäähylle ja rauhoituttua keskustelua on paljon helpompi jatkaa. - n29v
raivoo kirjoitti:
Ihan paska puhetta etteikö sais poistua paikalta kesken riidan!
Olen 26vuotias nainen. Olen huomannut vuosien varrella että olen todella temperamenttinen raivohullu riidan sattuessa, toisin sanoen kiehuu yli. En osaa riidellä koska tilanne menee aina pelkäksi huutamiseksi eikä suusta oikein tule mitään fiksua sisältöä. Siksi lähdenkin tilanteesta aina pois jäähylle ja rauhoituttua keskustelua on paljon helpompi jatkaa.Joo, se vaan minun mielestäni pitää tehdä selväksi, että menee jäähylle ja asiasta jatketaan kunhan on rauhoituttu. Se voi tosiaan olla ihan paikallaan joskus, ja se on eri juttu kuin ns. "katoamistemppu".
- Anonyymi
n29v kirjoitti:
Joo, se vaan minun mielestäni pitää tehdä selväksi, että menee jäähylle ja asiasta jatketaan kunhan on rauhoituttu. Se voi tosiaan olla ihan paikallaan joskus, ja se on eri juttu kuin ns. "katoamistemppu".
Lohdullista, että ei kaikki muutkaan mene aina Strömsön kaavalla. Varmaan "lapsellisissa" liitoissa yhtä sun toista kersat joutuu myös kuulemaan / sietämään. Jos satunnaiset piilokamerat taltioisi 24/7 suomalaisia todellisuuksia niin kuinkahan monta lastensuojeluilm., ansaitsevaa tapausta Jäisi "haaviin". Varmaan jokunen. Virhe on myös erityisesti riidan keskellä Osin epärealistinen tavalla nähdä muiden elämät niin kovin täydellisinä verrattuna omaan (sen hetkiseen) Helvettiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek184541Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia5032420Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1421981Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.181779- 791543
- 1461505
- 111061
- 93900
Olisitko maailmani?
Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik39827- 118818