lähteä suhteeseen naisen kanssa, joka on kasvanut isättömänä? Mieshän joutuu kärsimään kaikki ne ilkeydet, jotka itse asiassa kuuluisivat sille biologiselle isälle.
Onko liian työlästä?
Onko liian työlästä?
Millainen projekti miehellä on
.-..-.
14186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
ole ikinä edes tuntenut???
silloin, kun hän on lapsi. Muutoin mieleen kertyy patoutumia, jotka vain odottavat purkautumistaan aikuisiällä ja mikä sen sopivampi kohde kuin turvalliseksi koettu, oma miesystävä.
mut ei siihen kuole
Kaikkien kohdalla ei isäkään taida auttaa...
ainakin on jo varmasti löytänyt ihan muut keinot patoutumien purkamiseen että enpä usko siitä ongelmia tulevan.
.
ei kenenkään kontolle kuulu kestää mitään ylimääräisiä ilkeyksiä
.
mutta voiko yhteiselämä sujua suhteessa sutjakkaasti, jos naisella ei ole ollut isää, jota vastaan kapinoida?
.
kapinoisi jotain olemattomia vastaan????
Sellainenhan on *SEINÄHULLU*
.
Olen kokenut elämää miesten kanssa, joilla ei ole ollut hyvää isäsuhdetta. Toisella ei ollut isää ollenkaan ja toisella väkivaltainen isä. Molemmilla oli vaikeuksia selviytyä ihan tavallisessa elämässä.
Me kaikki joudumme kohtaamaan elämämme niiden asioiden kanssa mitä on annettu. Sitä joko selviytyy tai ei. Jos ei selviydy niin autetaan.
Parisuhteessa ei pitäisi odottaa helppoutta. Jos sitä etsii, voi pitäytyä maksullisten palveluissa.
Kaikilla on omat ongelmansa.
tiedostaa tosiasiat ennen suhteeseen ryhtymistään eli isättömänä kasvanut tyttö ei ole helpoimpia tapauksia suhdetta silmälläpitäen.
läheisesti tekemisissä niin isättä kasvaneiden, kuin äidittä kasvaneiden, kuin myös ilman molempia vanhempiaankin kasvaneiden kanssa ja sanoisin ,että enpä ole huomannut näillä olevan vaikutusta kuin korkeintaan positiiviseen suuntaan. Tuntuvat ymmärtävän elämästä enemmän, niitä varjopuoliakin ja ovat jotenkin suvaitsevaisempia. Ehkä vähän herkempiä, mutta tietynlainen herkkyys on vain hyvä asia sekä naisessa että miehessäkin.
No, itse oon kasvanut niin että olen saanut sekä isän että äidin mallin, mutta enpä usko että musta yhtään tätä huonompi ihminen olisi tullut, vaikka äidin kanssa kahdestaankin olisin kasvanut.
Eiku hitto, tuntematta naista eihän sitä voikaan tietää etukäteen.
Mulla ei ole tuollaisia palveluja tarjolla. Ja vaikka osaamista olisikin, niin aikaa ei ole. Korvaan siis naisen vaivat mielummin rahalla.
sitten sun mielestä tälle biologiselle isälle kuuluu? Mulla ei ainakaan koskaan ole biologista isääni kohtaan ollut mitään syytä ilkeillä eikä kapinoida häntä vastaan. niinkuin ei äitiänikään vastaan. Ei kaikki lapset koe mitään pahaa murrosikää.