En oikein tiedä kuuluuko tämä kirjoitus suku-ystävyyspalstalle vai minne. Rupesi vaivaamaan kun suvussa on ei- suomalainen sukuun naitu nainen, ei sen kauempaa kuin Virosta , mutta jotenkin katkera. Elämässään ei pitäisi olla mitään hätää mutta aina kun näemme niin löytää jotain mollattavaa suomalaisista. Se on alkanut kyllästyttää. Jos olisi ystävä niin ei olisi pakko tavata mutta sukuun naitu on. Vaikka kuinka yrittää pitää kuin kukkaa kämmenellään, mieleenikään ei tulisi koskaan sanoa mitään negatiivista hänen maanmiehistään, niin silti joka keskutelussa kaivaa huonoa suomalaisuutta esiin. On se lapselleenkin tylsää kun on puoliksi suomalaisia kuitenkin ja suomalaisen miehen on ottanut vaikka ei tunnu arvostavan ketään suomalaista. Miten ottaa tällainen loukkaava käytös puheeksi, että en loukkaisi häntä ?
Mitä tulisi tehdä?
Ujo hiiri.
2146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tavoitat naisen heti kun tämä on sanomassa jotain pahaa suomesta tai suomalaisista ja kysyt että miksi hän on tätä mieltä ja kysyt vähän samalla että miten hän voi olla suomalaisen kanssa, jos ei arvosta maata tai ihmisiä? Ihan vaan nätisti ja kiihkottomasti kysyt kun aihe taas tulee puheeksi.
Jos todella haluat olla kiero menet vähän naisen mielipiteen puolelle ja sanot että joo onhan täällä tätä välivaltaa ja aika ujojakin tässä ollaan ja eihän nää meidän jutut ole ihan niin kuin muualla hienoja mutta minun mielestäni monet asiat voisivat olla huonomminkin... Jotenkin tälla tavalla saat naisen tuntemaan että olet samaa mieltä hänen kanssaan ja arvostat hänen näkemystään "paskoista suomalaisista" vaikka se ei ole oma näkemyksesi. Näin siis, jos todella haluat, että hän alkaisi kertomaan missä mättää eikä vain heittelisi epämääräisiä kommentteja suomalaisista.
Kuuntele äläkä ensin ihmettele tai tuomitse. Samaa mieltä ei tarvitse olla mutta mielipidettä on hankala muuttaa vain tyrkyttämällä omaansa. Ihmisillä on yleensä joku syy olla jotain mieltä asioista, perustuipa se sitten ennakkoluuloihin, tilastoihin, luettuun kirjallisuuteen, opittuun tietoon tai omaankokemukseen se syy täytyy voida kuunnella ennen kuin mitään muutostakaan asiaan voidaan saada keskustelujen avulla.
Ehkä nainen ei edes tiedosta, että suomalaisena sinusta ei ole kiva kuunnella asioista, jotka hänen mielestään ovat huonosti juuri suomalaisuudessa (ja suomalaisuuteen tai suomeen liittyen) vaan hän jopa olettaa että sinä et vain tiedä miten asiat ovat koska et näe/koe samaa kohtelua/käytöstä kuin hän.
Itselleni jos joku tulee sanomaan että suomalaiset sitä ja tätä en heti ala inttämään (riippuu tilanteesta ja suhteesta) että eipäs olla vaan yritän pohtia miksi juuri tämä henkilö on tätä mieltä tästä asiasta. Miten hänen oma kulttuuritaustansa tai elämän kokemuksensa ja ne piirit, joissa hän suomalaisia tapaa vaikuttaa siihen millainen kuva Suomesta ja suomalaisuudesta syntyy... ja sitten lähden ehkä muuttamaan käsitystä jos koen sen mielekkäänä, ainakin sanon oman mielipiteeni ja ehkä kehaisen myös vieraan henkilön kulttuuria, jolloinka voin olettaa, että hän kertoisi minulle mikä Suomessa on toimivaa (kuten esim. poliisi, ja rehellisyys... vaikka nekin ovat suhteellisia...).
Hienosti vastattu ja tuota voi varmaan monikin hyödyntää. Se meiltä unohtuu ehkä usein, että kun kansaa on useita miljoonia niin joukkoon mahtuu monenmoista. Suomalainen juoppo on yhtä kliseinen juttu kuin virolainen "vosu". Jos joku on sellainen niin ei setarkoita , että kaikki ovat. Se tosiaan on ikävää, että joillakin on niin paha olla omassa elämässään, että elämäntehtäväksi tulee muiden mollaaminen, kun useimmiten olisi kai syytä katsoa vain sinne peiliin.
Kaikkia voi tietysti kuunnella ja osin ymmärtääkin mutta suoranaista toisten mollaamista ei tarvitse hyväksyä. Ihmiset, kansallisuuteen katsomatta, ovat yleensä aika mukavia.
Pistää miettimään.