toimiiko tuo aine niin ettei kykene saada paniikkikohtausta vaikka ahditus ei kokonaan häviäisi?
oksatsepaamista
tuurer
4347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Bentsodiatsepiinien (joihin oksatsepaami lukeutuu) pääasialliset vaikutukset ovat ahdistuksen ja kouristusten väheneminen, väsymys, muistin heikkeneminen sekä hypnoottiset vaikutukset.
Kyseinen lääkeaine voi siis kasvattaa kynnystä saada paniikkikohtaus etukäteen otettuna tai auttaa lieventämään tai lopettamaan jo alkaneen kohtauksen. Niiden käyttö ei kuitenkaan takaa sitä, ettei paniikkikohtauksia voisi tulla, sillä se riippuu monesta tekijästä, kuten lääkeaineen annostuksesta ja kehittyneestä toleranssista (lääkeaineen sietokyvystä), kohtauksen voimakkuudesta, jne.
Näiden lääkkeiden käyttö on kuitenkin mutkikas juttu, sillä annoskoon kasvaessa kaikki vaikutukset voimistuvat. Suurempi annos auttaa varmemmin estämään / lieventämään ahdistusta, mutta samalla väsyttävä vaikutus voimistuu, eikä ajatus enää kulje, tarkkavaisuus pyörii nollassa ym. Suurilla annostuksilla voi vaipua myös lähes väkisin uneen ja selkeästi yliannosteltuna aiheuttaa hengityslaman (tämän takia alkoholin samanaikainen käyttö on ehdottomasti kielletty).
Itse kun olen ko. lääkettä etukäteen ottanut määrätyn annostuksen, niin kertakaan ei ole paniikkikohtaus päässyt alkamaan.
Kannattaa myös huomioida, että koska oksatsepaami on pääasiallisesti vesiliukoinen, niin sen vaikutus alkaa vasta n. 5-20 minuuttia ottamisen jälkeen. Mikäli siis paniikkikohtauset ovat lyhyitä eikä niitä tule useampaa peräkkäin, niin lääkkeen käyttö jo alkaneeseen kohtaukseen voi olla turhaa. Vesiliukoisuudesta on myös monia etuja, sillä se on tällöin esimerkiksi turvallisempi maksalle.
Eiköhän paniikin estolääkkeenä toimisi oksatsepaamia paremmin säännöllisesti käytetty ssri-lääke (sitalopraami tai essitalopraami), joiden tehoa paniikkiin voi arvioida vasta kolmen kuukauden käytön jälkeen.
Ja bentsodiatsepiineissakin on depot-muotoinen alpratsolaami (Xanor depot), mutta voi olla, että kun bentsoa käyttää jatkuvasti paniikin estoon, se ei sitten kohtauksen iskiessä samalla tavalla sitä laukaisekaan. Niinpä bentso kannattaisi olla vain kohtauslääkkeenä.
paniikkikohtauksia kokonaan, kuten ei mikään lääke.
olen ssri-lääkkeitä kokeillut..koskaan en ole luullut kuolevani paniikkiin ennekuin niitä lääkkeitä otin.Eli ei mun pää kestä sitä aloitusta..tai on se ennen kestänyt mut nyt jostain syystä sepram tällä kertaa teki olosta aivan sietämättömän.Vielä kun mulla on pieni lapsikin hoidettavana niin en viitsi ssri-lääkkeitä enää kokeilla jos siinä käykin niin että olo vaan pahenee pahenemistaan eikä parane ollenkaan. No onneksi noita kohtauksia tulee vaan muutama kuussa ja nekin yleensä kotona että eiköhän niistä jotenkin selviä:)