Varatun tuskaa

Hyvännäköisiä syötäviä miehiä joka puolella... Tunnen vereni vetävän heitä kohti, ketä kulloinkin, eikä järki pysy lainkaan perässä! En pysty olla ajattelematta seksiä jos komea adonis kävelee vastaan tai sanoo jotain vaikka kaupan kassalla...

Ongelmana onkin se, että olen ollut varattu jo 10 vuotta. Oikeastaan tämä ei ole edes mitään uutta vaan tälläisessä suhteessa olen itseäni kiduttanut koko ajan, ja tuntuu että pian on pakko nollata asiat. Ajattelen jatkuvasti muita miehiä, näen unta muista melkein joka yö... myös päivisin pysähdyn haaveilemaan muista.

Pelkään jääväni kiinni - mutta onko ajattelu pettämistä, koska en ole onnekseni (?) vielä tehnyt mitään konkreettista? Pitäisikö siis antaa tunteiden viedä ja tuhota kylmentynyt parisuhde ja samalla mieheni elämä?

Psykologisesti ajatellen uskon että haluan rakastua ja olla rakastettu, mutta pelkään kuitenkin että löydänkö koskaan sellaista rakkautta ja miestä josta olen haaveillut, nykyisessäkään ei ole varsinaista vikaa, en vaan enää halua häntä. Vai pelkäänkö sittenkin että mieheni voisi löytää minua paremman naisen. Mitä jos löytäisinkin unelmieni miehen, tapahtuisiko sama taas uudelleen...
41014
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ihana lukea, että jollain muullakin on asiat samalla mallilla kuin minulla. Ystävilleni ei näistä ihastumisista voi puhua, kun he eivät ymmärrä. Tai en tiedä, eivätkö vain kehtaa tunnustaa, että heistä tuntuisi edes joskus siltä, että maailmassa on muitakin miehiä.

Saan tehdä itseni kanssa todella töitä useinkin päivän mittaan, kun ajatukset karkaa lähes aina seksiin. Yöt menee levottomasti miettiessä muita miehiä. Ongelmana vain on se, että olen naimisissa ja perheellinen. Mitään ei ole vielä tapahtunut, mutta houkutus on suuri. Tunteet vievät mennessään, mutta en haluaisi luopua tästäkään. Oikeastaan tämä on hyvin inhottavaakin. Miksi mieleni ei voi saada rauhaa, ja olla tyytyväinen tähän suhteeseen, missä ei ole yhtään mitään vikaa?

Äänestä
  • meillä ei myöskään miehen kanssa ole mitään ongelmaa suhteessa, paitsi seksi. välillä haaveilen muista miehistä, lähinnä nykyisin näen unia että harrastan seksiä muiden kanssa. seksi meidän välillä ei ikinä ole ollut kovin hohdokasta, en vain yksinkertaisesti ole nauttinut montaakaan kertaa. en tiedä mistä tämä johtuu. lisäksi minusta tuntuu aina että mieheni ei halua minua, etten viehätä häntä... seksi todellakin on ainut ongelmamme, olemme olleet yhdessä useamman vuoden ja odotan esikoistamme. en todellakaan haluaisi ikinä erota sen vuoksi että seksi ei suju. pitäisikö hakea apua ammattiauttajalta?

    Äänestä

  • jos suhteessa ei kerran ole vikaa niin olisiko "ongelmasta" mahdollisuus puhua miehen kanssa?
    Mulle kävi samoin. olin ihastunut pitkän aikaa ja viimein kysäsin ukolta haittaisko jos nussisin vierasta.. Paljonhan siitä tuli keskusteluja mutta ei itse asiassa mitään negatiivista. Ja myös sain käydä vieraissa..
    Nyt on kotielämä saanut uutta puhtia. Huumori kukkii ja ollaan vastarakastuneita ukon kans.
    Suurin osa miehistä ei vaan pysty sellaiseen. Ei ego kestä.
    Rakkautta se on sekin että sanoo toiselle "mene kun kerran mielesi tekee, kunhan tulet takaisin".

    Äänestä

Suosittelen terapiaa. Lämpimästi. Naisterapeuttia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ikuinen taistelija kirjoitti:

Hyvännäköisiä syötäviä miehiä joka puolella... Tunnen vereni vetävän heitä kohti, ketä kulloinkin, eikä järki pysy lainkaan perässä! En pysty olla ajattelematta seksiä jos komea adonis kävelee vastaan tai sanoo jotain vaikka kaupan kassalla...

Ongelmana onkin se, että olen ollut varattu jo 10 vuotta. Oikeastaan tämä ei ole edes mitään uutta vaan tälläisessä suhteessa olen itseäni kiduttanut koko ajan, ja tuntuu että pian on pakko nollata asiat. Ajattelen jatkuvasti muita miehiä, näen unta muista melkein joka yö... myös päivisin pysähdyn haaveilemaan muista.

Pelkään jääväni kiinni - mutta onko ajattelu pettämistä, koska en ole onnekseni (?) vielä tehnyt mitään konkreettista? Pitäisikö siis antaa tunteiden viedä ja tuhota kylmentynyt parisuhde ja samalla mieheni elämä?

Psykologisesti ajatellen uskon että haluan rakastua ja olla rakastettu, mutta pelkään kuitenkin että löydänkö koskaan sellaista rakkautta ja miestä josta olen haaveillut, nykyisessäkään ei ole varsinaista vikaa, en vaan enää halua häntä. Vai pelkäänkö sittenkin että mieheni voisi löytää minua paremman naisen. Mitä jos löytäisinkin unelmieni miehen, tapahtuisiko sama taas uudelleen...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu