Eli, puolisentoista vuotta olen olut ihastunut erääseen nuoreen naiseen töissä. En ole uskaltanut tehdä minkäänlaista aloitetta huonon itsetunnon vuoksi. No viimeviikonloppuna firman pikkujoulujen jälkeen lauantaina tekstailimme/soittelimme hieman ja päätin kysyä olisiko hänellä suunnitelmia illaksi. Noh eipäs siinä muuta kuin elokuviin jota edelsi parin tunnin juttelu ravintolassa. Elokuvan jälkeen saatoin hänet bussipysäkille, kuitenkin tarjosin hänelle kyytiä mistä hän kieltäytyi. Hän kiitteli illan lopuksi seurasta ja kuin kohtalon oikusta bussi saapui juuri tuolloin ja hän nousi kyytiin.
Tiedustelin mitä suunnitelmia hänellä on tulevana viikonloppuna, lähteekö hän jo vanhemmilleen joulun viettoon vai pysyykö kotonaan. Tähän hän vastasi: juu vanhemmille vanhemmille, jossain vaiheessa viikonloppua. Eli periaatteessa annoin hänelle hyvän tekosyyn millä päästäisi itsensä ja minut ongelmallisesta tilanteesta. Sen hän teki, ainakin jouluun asti... (vainoharhaisuutta)
En tiedä mitä ajatella. Oliko tuo lauantai vain "virhe arvio" tältä naiselta, oliko tämä ulkona käynti puhtaasti kaveri pohjaista, vai voisiko siinä olla sitä jotain. Miten te naiset ymmärtäisitte jos mies puolinen kolleega pyytäisi ulos syömään ja elokuviin ?
Aikaisempia kokemuksia ei tälläisessä tilanteessa ole... ja en todellakaan missään vaiheessa haluaisi mitenkään mokata tätä. Tätä tunnetta ei voisi kuvailla kun haluksi sulkea hänet syleilyyn ja olla koskaan päästämättä irti. Kyseessä ei ole "wow tuo on kuuma kissa raur", vaan jotain paljon "syvällisempää". Pyrin välttämään "takertumista" / "lonkeromaisuutta", sillä en halua että hän saa väärän kuvan. Enkä myöskään työpaikalla ole kuin vaihtanut muutaman sanan, koska lähellä on aina muutama korva/silmäpari. En halua pakottaa häntä tilanteeseen jossa joku saataisi kysyä: "Käytkö ulkona "hänen" kanssa?" Miten ja milloin voisin esittää kysymyksen olisiko hän "kiinnostunut"... miten tämä voi olla näin hankalaa... kuten otsikossa pyysin "Neuvoja?", kaikki ovat tarpeellisia
Tiedustelin mitä suunnitelmia hänellä on tulevana viikonloppuna, lähteekö hän jo vanhemmilleen joulun viettoon vai pysyykö kotonaan. Tähän hän vastasi: juu vanhemmille vanhemmille, jossain vaiheessa viikonloppua. Eli periaatteessa annoin hänelle hyvän tekosyyn millä päästäisi itsensä ja minut ongelmallisesta tilanteesta. Sen hän teki, ainakin jouluun asti... (vainoharhaisuutta)
En tiedä mitä ajatella. Oliko tuo lauantai vain "virhe arvio" tältä naiselta, oliko tämä ulkona käynti puhtaasti kaveri pohjaista, vai voisiko siinä olla sitä jotain. Miten te naiset ymmärtäisitte jos mies puolinen kolleega pyytäisi ulos syömään ja elokuviin ?
Aikaisempia kokemuksia ei tälläisessä tilanteessa ole... ja en todellakaan missään vaiheessa haluaisi mitenkään mokata tätä. Tätä tunnetta ei voisi kuvailla kun haluksi sulkea hänet syleilyyn ja olla koskaan päästämättä irti. Kyseessä ei ole "wow tuo on kuuma kissa raur", vaan jotain paljon "syvällisempää". Pyrin välttämään "takertumista" / "lonkeromaisuutta", sillä en halua että hän saa väärän kuvan. Enkä myöskään työpaikalla ole kuin vaihtanut muutaman sanan, koska lähellä on aina muutama korva/silmäpari. En halua pakottaa häntä tilanteeseen jossa joku saataisi kysyä: "Käytkö ulkona "hänen" kanssa?" Miten ja milloin voisin esittää kysymyksen olisiko hän "kiinnostunut"... miten tämä voi olla näin hankalaa... kuten otsikossa pyysin "Neuvoja?", kaikki ovat tarpeellisia
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siihen viestiin että juu vanhemmille.. Koska siinä oli mielestäni takaporttia: jossain vaiheessa viikonloppua.. Mä voisin tulkita tuon niin, että vaikka perjantaina tai lauantai päivällä voisi käydä kahvilla.. Mut mä nyt olenkin vaan nainen, joka haluaa tulkita aina kaikki omasta näkökannastaa parhain päin.. =) Ja niitä virhe arviointeja on joskus tullut.. Mutta kokeile kysyä kahville, sitten sen näkee mikä on tilanne.
Niin tuo "vanhemmille" tilanne oli juttu tuokio töissä, jonka joku toinen henkilö tuli keskeyttämään... Mietin että pitäisikö vielä ottaa puheeksi lauantai päivä, laittaa viestiä että jos et ole lähtenyt niin käytäisiinkö vaikkapa siinä pikku kahvilassa ennekuin suuntaat pois... vai pitäisikö odottaa joulun jälkeen kun hän palaa porukoiden/sukulaisten luota. Tiedustella sitten mitä suunnitelmia hänellä on tuolloin. Joo-o on tämä hankalaa =)
Samaa mieltä, edellisen kanssa. Ehdottomasti siinä vanhemmille menon ajankohdan ilmaisussa oli lähtö jätetty tahallisen epäselväksi, koska halusi jättää sinulle raon pyytää ulos. Jos ei olísi halunnut sitä olisi ilmoittanut, että lähtee suoraan perjantaina töistä. Itsetunto kohdalleen mies!
Ja edellisestä lauantaista voisin sanoa, että kyllä nainen varmasti sen treffinä otti, vaikka se onkin tarvittaessa helppo kääntää vain kaverien keskeiseksi illanvietoksi.
Mielestäni sinun pitäisi pyytää hänet heti ulos ennen joulua, koska "silloin kun rauta on kuumaa on taottava" ;)
Jouluna ehditte sitten hieman sulatella asiaa poissa työkuvioista. Paras on yrittää, koska mikään ei jälkikäteen harmita niin paljon kuin yrittämättä jättäminen silloin kun siihen oli tilaisuus.
Joo kyllä mäkin pitäisin tuota illanviettoa ihan treffeinä kanssasi. Aivan varmasti ja ilman tulkinnanvaraa.
Oot vaan yhtä rohkea kuin tähänkin asti ja pyydät edelleen kahville ym. niin pikkuhiljaa kaikki selkiää tilannetta tunnustelemalla, ja kun olette aikanne näin tapailleet voit suorempaan jo kysyä hänen/kertoa omista tunteistasi... Peukkuja, olet rohkea kaveri, oikea Tosi Mies! :) Pisteet sulle ja tsemppiä! Toivottavasti kaikki käy hyvin ja saat naisesi! Hyvältä näyttää niin että älä anna pelon ja epäilysten hiipiä mieleesi, niihin ei ole aihetta! Ja jos tämä nainen EI olisi kiinnostunut sinusta, hän todennäköisesti olisi kieltäytynyt treffikutsustasi vedoten esimerkiksi siihen että on varattu vaikka ei olisikaan... Niin ainakin itse teen ei-toivottujen ihailijoiden kanssa. ;)
Noh tänään piti "ehkä" "mahdollisesti" mennä katsomaan leffa ja istua iltaa. Liian kiireinen kuulemma lahjojen paketoimisen ja pakkaamisen vuoksi. Huomenna aamulla tai tänä illalla sitten porukoille lähdössä. Toivotteli allekirjoittaneelle hyvää illan jatkoa ja toivoi että leffa olisi hyvä. Vastasin viestiin että hyvästä leffasta tulee aina parempi hyvässä seurassa ;) , ja että ensikerralla sitten paremmalla ajalla. Mitään vastausta en ole vielä tuohon viestiin saanut, mutta en niinkään kaipaakkaan. Eipä hän ole vielä "suoraan" kyseenalaistanut tilannetta, ja kertonut olevansa ei kiinnostunut/varattu. Mitä tässä voisi tehdä, muuta kuin katsoa ja odottaa. Mikään kiire minulla ei ole mihinkään, ja ainoa asia mikä vaivaa on rinnassa sykkivä epävarmuuden tuska.
Muutaman kerran joskus kauan aikaa sitten miettinyt miltä olisi "maata" sohvalla ja hän olisi käpertyneenä kainalooni. Katsella hänen silmiään ja hymyillä, tuntea hänen lämpönsä. Ja kun näkisimme toisemme uudestaan, vaikkakin vain pienen poissaolon jälkeen, rutistaa hänet syleilyyni ja antaisin pienen suudelman hänen poskelleen. Ottaa hänen laukkunsa,napata häntä kädestä ja saattaa autolle. Kuukausia, sanoisin jopa vuosia sitten jätin tuon unelman taakseni, ainoastaan toteatakseni tänään "ehkä". Tiedän tämä kuunnostaa hömöltä.
Jotenkin joskus naurattanut Matin "elämä on ihmisen parasta aikaa" - kommentti on alkanut tuntua järkevämmältä. En tiedä mutta jotenkin tuntuu, että että aahh miten tämän sanoisi: Alan ajatella - katsotaan tämä hamaan loppuun asti - "It ain't over till' the fat lady sings". Kuin että "loppuisipa tämä epävarmuuden tuska". Tästä tilanteen muutosta saanen varmaankin kiittää teitä tähän ketjuun vastanneita harvoja henkilöitä - kiitos.