VHF antenni alumiiniveneeseen

Paljon kiitoksia asiantuntevasta vastauksesta.

Bastin kirjoitti:

Paljon kiitoksia asiantuntevasta vastauksesta.

oli niin asiantuntevaa ettei ole mitään lisättävää tai poistettavaa.
Haluan kuitenkin vielä noin yleisesti lisätä että pistä se antenni parimetrisen putken päähän ja tärkeintä, katso että se on pystysuorassa .
Monesti näkee että veneenomistaja kallistaa antennin samaan kulmaan kuin veneen tuulilasi ja silloin lähetys ei kulje kauas "taaksepäin".
Jouluterveisin

Bastin kirjoitti:

Paljon kiitoksia asiantuntevasta vastauksesta.

Veneen runkoon ei koskaan maadoiteta mitään, toisin kun autossa, koska maadoitettu runko syöpyy helpommin galvaanisen korroosion vaikutuksesta. Tästä syystä teräsveneissä, ja etenkin alumiiniveneissä tulee aina olla kaksinapainen sähköärjestelmä.

minor700 kirjoitti:

oli niin asiantuntevaa ettei ole mitään lisättävää tai poistettavaa.
Haluan kuitenkin vielä noin yleisesti lisätä että pistä se antenni parimetrisen putken päähän ja tärkeintä, katso että se on pystysuorassa .
Monesti näkee että veneenomistaja kallistaa antennin samaan kulmaan kuin veneen tuulilasi ja silloin lähetys ei kulje kauas "taaksepäin".
Jouluterveisin

Lue lisää

Mika totesi, että dipoli toimii yhtä hyvin kuin ground plane. Tosiasiassa dipolissa on 3 dB vahvistusta GP:hen nähden eli toimii jopa paremmin.

heh2 kirjoitti:

Mika totesi, että dipoli toimii yhtä hyvin kuin ground plane. Tosiasiassa dipolissa on 3 dB vahvistusta GP:hen nähden eli toimii jopa paremmin.

..ei aivan. Dipolin vahvistus on noin 2dbi mutta niin on GP-antenninkin. Eli anteneja verrataan teotreettiseen, isotrooppiseen säteilijään (jossa kuvitellaan, että kaikki säteily lähtisi yhdestä pisteestä).

Tuossa on yksinekertainen taulukko eri antennityypeistä, niiden vahvistuksista ja soveltuvista käyttötarkoituksista: http://oh3tr.ele.tut.fi/suomi/kurssi/antennitaulu.html Siinä on myös sopivassa muodossa esitetty säteilykuvioita ja muuta antenniteoriaa.

-Mika- kirjoitti:

..ei aivan. Dipolin vahvistus on noin 2dbi mutta niin on GP-antenninkin. Eli anteneja verrataan teotreettiseen, isotrooppiseen säteilijään (jossa kuvitellaan, että kaikki säteily lähtisi yhdestä pisteestä).

Tuossa on yksinekertainen taulukko eri antennityypeistä, niiden vahvistuksista ja soveltuvista käyttötarkoituksista: http://oh3tr.ele.tut.fi/suomi/kurssi/antennitaulu.html Siinä on myös sopivassa muodossa esitetty säteilykuvioita ja muuta antenniteoriaa.

Lue lisää

Joku muu minun lisäkseni on eri mieltä http://www.qsl.net/w4sat/halfvert.htm

Vuosia sitten olen antanut kertoa itselleni, että pystydipolin säteilykeila on litteämpi kuin GP:n.

No, nuo teoreettiset erot ovat pieniä. Paljon suurempia eroja saadaan aikaan virheellisellä ja huolimattomalla asennuksella.

heh2 kirjoitti:

Joku muu minun lisäkseni on eri mieltä http://www.qsl.net/w4sat/halfvert.htm

Vuosia sitten olen antanut kertoa itselleni, että pystydipolin säteilykeila on litteämpi kuin GP:n.

No, nuo teoreettiset erot ovat pieniä. Paljon suurempia eroja saadaan aikaan virheellisellä ja huolimattomalla asennuksella.

Lue lisää

...tuo linkkisi juttu on antennien eroista HF-taajuuksille. Siinä verrataan varttiaallon GP-antennin ja vertikaalidipolin ja vertikaalisen puolen aallon GP:n eroja HF-taajuuksilla ja suhteessa lähtökulmaan. Lisägeini tulee suuntakuvion muutoksesta, kun suuntakuvio on yläviistoon suurempi (toimii HF-laueella, koska lähete "kimpoaa" ilmakehän uloimmista kerroksista takaisin maata kohti), siksi siinä puhutaan "paremmasta DX-antennista".
VHF-alueella tuolla ei ole merkitystä, koska radioaallot eivät heijastu ilmakehän uloimmista kerroksista takaisin maata kohti. Muuta kuin ES-keleissä, joita kytätään keväällä ahkerasti ;-)

Varttiaallon GP:n suuntakuvio on identtinen puolen aallon pystydipoliin verrattuna. GP:ssä se dipolin toinen puoli vaan korvautuu maatasolla. Ja näin siis VHF-taajuuksilla.
GP:n säteilykeila voi olla jopa litteämpi, jos käytetään vaikkapa 5/8 osa aallon vertikaalia.

Sinänsä naillä muutaman db:n eroilla ei ole merkitystä, koska vasta 10 db:tä lähetyksessä tuo yhden signaaliyksikön verran eroa vastaanotossa. Toisinaan se parikin db:tä voi kyllä tehdä eron "kuulen, mutta en saa selvää " ja "kuulen, ja saan juuri ja juuri selvää" -välillä.

-Mika- kirjoitti:

...tuo linkkisi juttu on antennien eroista HF-taajuuksille. Siinä verrataan varttiaallon GP-antennin ja vertikaalidipolin ja vertikaalisen puolen aallon GP:n eroja HF-taajuuksilla ja suhteessa lähtökulmaan. Lisägeini tulee suuntakuvion muutoksesta, kun suuntakuvio on yläviistoon suurempi (toimii HF-laueella, koska lähete "kimpoaa" ilmakehän uloimmista kerroksista takaisin maata kohti), siksi siinä puhutaan "paremmasta DX-antennista".
VHF-alueella tuolla ei ole merkitystä, koska radioaallot eivät heijastu ilmakehän uloimmista kerroksista takaisin maata kohti. Muuta kuin ES-keleissä, joita kytätään keväällä ahkerasti ;-)

Varttiaallon GP:n suuntakuvio on identtinen puolen aallon pystydipoliin verrattuna. GP:ssä se dipolin toinen puoli vaan korvautuu maatasolla. Ja näin siis VHF-taajuuksilla.
GP:n säteilykeila voi olla jopa litteämpi, jos käytetään vaikkapa 5/8 osa aallon vertikaalia.

Sinänsä naillä muutaman db:n eroilla ei ole merkitystä, koska vasta 10 db:tä lähetyksessä tuo yhden signaaliyksikön verran eroa vastaanotossa. Toisinaan se parikin db:tä voi kyllä tehdä eron "kuulen, mutta en saa selvää " ja "kuulen, ja saan juuri ja juuri selvää" -välillä.

Lue lisää

Itse muistelisin että HF-, ja VHF-aallot noudattavat radiohorisonttia, eli antennin korkeus on suurin yksittäinen kuuluvuuteen vaikuttava tekijä. Sen sijaan MF-aallot heijastuvat stratosfääristä, mikä lisää kuuluvuutta, mutta voi samalla aiheuttaa puolen aallon mittaisen heiton lähetykseen.

Pitääkö hankkia alzheimerlääkitys jo nyt? :D

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Itse muistelisin että HF-, ja VHF-aallot noudattavat radiohorisonttia, eli antennin korkeus on suurin yksittäinen kuuluvuuteen vaikuttava tekijä. Sen sijaan MF-aallot heijastuvat stratosfääristä, mikä lisää kuuluvuutta, mutta voi samalla aiheuttaa puolen aallon mittaisen heiton lähetykseen.

Pitääkö hankkia alzheimerlääkitys jo nyt? :D

Lue lisää

..läkityksen vaihtamiseen.
VHF ja UHF aallot pääsääntöisesti noudattavat radiohorisonttia, mutta poikkeuksia on. Niinsanottu ES-keli (Sporadinen E-kerros) saa toisinaan jopa VHF ja jopa UHF aallot heijastumeen ilmakehän n.s. E-kerroksesta, mutta tämä ilmiö on harvinainen ja vaatii tietyt keliolosuhteet.

Sen sijaan HF-taajuuksilla radioaallot aina heijastuvat ilmakehän uloimmista kerroksista. Eri kellonaikaan ei tavoin.
Tyypillisin esimerkki radioaaltojen heijastumisesta HF-taajuuksilla on LA-radioissa ajoittain kuuluva italiankielinen puhe. Kyseinen taajuusalue on HF-taajuuksien yläpäässä, joten se on jo paljonkin keliriippuvainen (ja myös auringonpilkuista riippuvainen), mutta silti se yhden skipin keli onnistuu kesäisin lähes aina.
Mutta alemmilla HF-taajuuksilla on nytkin, radiokelien ollessa huonoimmillaan, mahdollista saada yhteyksiä maapallon toiselle puolelle. 20 metrin alue, eli 14 MHz on "DX-bandi", jolla saa nytkin yhteyksiä minne vaan. Ja jokunen vuosi sitten mulla oli tapana jutella aamulla muutaman Lontoolaisen taksikuskin kanssa niitä näitä aina töihin ajaessani.... surkean huonolla GP-antennilla auton katolla.
HF-taajuuksiksi luetaan kaikki 1,6 MHz - 30 MHz alueiden taajuudet.
Veneessä käytettävät SSB-radiot on myös yleisimmin HF-radioita. Ja kattavat siis taajuusalueet 1,6 - 30 MHz. Ja niillä saa yhteyden minne vaan, kun valitsee olosuhteisiin ja haluttuun yhteyspituuteen aina oikean taajuusalueen...

heh2 kirjoitti:

Joku muu minun lisäkseni on eri mieltä http://www.qsl.net/w4sat/halfvert.htm

Vuosia sitten olen antanut kertoa itselleni, että pystydipolin säteilykeila on litteämpi kuin GP:n.

No, nuo teoreettiset erot ovat pieniä. Paljon suurempia eroja saadaan aikaan virheellisellä ja huolimattomalla asennuksella.

Lue lisää

Mika on kyl äijä. Luin ekan vastauksen ja en tajunnut hittojakaan. Siinävaiheessa jo ymmärsin, että tolla kaverilla on tää aihe hallussa. Puolet termeistä oli hepreaa maallikolle. Siinä vaiheessa tulikin jo hymy naamalle, kun joku alkoi väittelemään aiheesta (tosin aika pienimuotoisesti). Mikä on joku radiotekniikanfilosofianydinfyysikkoradiomaisterijakaikkienradiolaitteidenasiantuntija jo heti ekan viestin perusteella. Niin LOOOOOOOOOL sit joku vhf kurssin käynyt yrittää vääntää vastaan :D Kiitos hyvistä nauruista :)

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Veneen runkoon ei koskaan maadoiteta mitään, toisin kun autossa, koska maadoitettu runko syöpyy helpommin galvaanisen korroosion vaikutuksesta. Tästä syystä teräsveneissä, ja etenkin alumiiniveneissä tulee aina olla kaksinapainen sähköärjestelmä.

Lue lisää

Ns. keinomaadoitetut antennit ovat sähköisen puolenaalloon mittaisia.
Korkeasta syöttöpisteen impedanssista johtuen niitä syötetään kelan kautta (antennin juuressa)

Kkäytänössä nämä ovat puolenaallon-gp antenneja. Säteilykuvio on samankaltainen kuin dipoliantennilla yleensäkin. Donitsi.

heheheheh22 kirjoitti:

Mika on kyl äijä. Luin ekan vastauksen ja en tajunnut hittojakaan. Siinävaiheessa jo ymmärsin, että tolla kaverilla on tää aihe hallussa. Puolet termeistä oli hepreaa maallikolle. Siinä vaiheessa tulikin jo hymy naamalle, kun joku alkoi väittelemään aiheesta (tosin aika pienimuotoisesti). Mikä on joku radiotekniikanfilosofianydinfyysikkoradiomaisterijakaikkienradiolaitteidenasiantuntija jo heti ekan viestin perusteella. Niin LOOOOOOOOOL sit joku vhf kurssin käynyt yrittää vääntää vastaan :D Kiitos hyvistä nauruista :)

Lue lisää

Kaveri on radiopuolen ihmisiä, harrastanut asiaa ja hieman ehkä saanut koulutustakin. Minulla on sama tausta, mutta aktiivisuus ollut viime aikoina heikko ja asiat ovat näköjään päässeet unohtumaan kun töissäkään niitä ei ole päässyt sivuamaan 40 vuoteen.

Teksti ei ollut kovin teknistä jos vain puolet oli hebreaa. Radioasioista voidaan hyvin puhua niinkin, että et ymmärrä mitään.

Mielikuvituksesi on muuten erittäin rajoittunut kun pistät nimimerkkiäni halvalla.

heh2 kirjoitti:

Kaveri on radiopuolen ihmisiä, harrastanut asiaa ja hieman ehkä saanut koulutustakin. Minulla on sama tausta, mutta aktiivisuus ollut viime aikoina heikko ja asiat ovat näköjään päässeet unohtumaan kun töissäkään niitä ei ole päässyt sivuamaan 40 vuoteen.

Teksti ei ollut kovin teknistä jos vain puolet oli hebreaa. Radioasioista voidaan hyvin puhua niinkin, että et ymmärrä mitään.

Mielikuvituksesi on muuten erittäin rajoittunut kun pistät nimimerkkiäni halvalla.

Lue lisää

mä oon vähän sellainen kaveri että tykkään panna halvalla kaikkea.

heh1+1 kirjoitti:

mä oon vähän sellainen kaveri että tykkään panna halvalla kaikkea.

haluisin panna halvalla. mutta ei vaan oonnistu. kalliiksi tulee aina.