Siis, lyhyestä virsi kaunis, miten teillä herpes on vaikuttanut suhteitten aloittamiseen? sp-tauteihin liittyy väkisinkin häpeää, ja vaikka herpes on vaaraton, siihen kuitenkin liittyy aikalailla kaikenlaista mielikuvaa. Ja siis, sehän on 20%lla väestöstä, joten pakkohan täälläkin on sairastuneita olla liikenteessä, niin ja siis puhun nyt siitä genitaalialueen herpeksestä, eihän meitä taudit rassaa, paitsi jos ne on siellä pelottavissa sukupuolielimissä...
- Mutta jos olet itse aloittanut suhteen terveenä sairastuneen kanssa, miten reagoit, kun kuulit asiasta ja miten ja missä vaiheessa sinulle kerrottiin? Miksi päätit aloittaa suhteen, että kuitenkin se sairastumisen riskihän sinulla sitten itselläsikin on? Pelottiko ja mikä pelotti?
- Tuliko mieleen, että kumppanisi on ravannut huonoissa paikoissa, piditkö häntä huonompana tms. tai tuliko mieleen, että varmaan pettää tms. jos kerran taudin on saanut (vaikka olisi saanut vakisuhteessa) tai onko sillä väliä, miten sen on saanut? Eihän se asiaa muuta.
- Oletko lyönyt sairaudella riidan aikana tai onko se aiheuttanut seksielämään ongelmia/riitoja? Häpeätkö koskaan kumppanisi sairautta?
- Ja jos olet torjunut kumppanin sairauden takia, niin oliko se nimenomaan tartuntariski vai se toisen huonompana ajattelu, vai molemmat..?
Ja sairastuneille samat kysymykset, mutta tietty toisinpäin...
- ja lisäksi, miten uskalsit aloittaa suhteen, oletko tullut torjutuksi asian takia ja miten?
- Miten opit tulemaan sinuiksi asian kanssa?
Tai jos on joku muukin sairaus, siis mitä on hävennyt, tai mikä voisi itsestä tuntua että "tekee rumaksi", tai että sen takia olisi vaikeaa aloittaa suhdetta, kun heti joudutaan vaikeitten asioitten äärelle.
ps. Ja tuota, ne asiattomat hyökkäilijät, en kysy nyt teiltä. Asiatietoa asiasta on, paljon, mutta kun ihmisen mieli on kiinnostavampi, ja tämmöiset haasteet tavallaan olemassa olevia, ja arkisia, koska joku niitä kohtaa aina, mutta kuitenkin melkoisia mörköjä. Joten ei kannata vaivautua asiattomuuksiin, kiitos. Mutta ihmisten oikeita kokemuksia tai aitoja pohdintoja olisi kiva tämän mörön ääreltä kuulla.
- Mutta jos olet itse aloittanut suhteen terveenä sairastuneen kanssa, miten reagoit, kun kuulit asiasta ja miten ja missä vaiheessa sinulle kerrottiin? Miksi päätit aloittaa suhteen, että kuitenkin se sairastumisen riskihän sinulla sitten itselläsikin on? Pelottiko ja mikä pelotti?
- Tuliko mieleen, että kumppanisi on ravannut huonoissa paikoissa, piditkö häntä huonompana tms. tai tuliko mieleen, että varmaan pettää tms. jos kerran taudin on saanut (vaikka olisi saanut vakisuhteessa) tai onko sillä väliä, miten sen on saanut? Eihän se asiaa muuta.
- Oletko lyönyt sairaudella riidan aikana tai onko se aiheuttanut seksielämään ongelmia/riitoja? Häpeätkö koskaan kumppanisi sairautta?
- Ja jos olet torjunut kumppanin sairauden takia, niin oliko se nimenomaan tartuntariski vai se toisen huonompana ajattelu, vai molemmat..?
Ja sairastuneille samat kysymykset, mutta tietty toisinpäin...
- ja lisäksi, miten uskalsit aloittaa suhteen, oletko tullut torjutuksi asian takia ja miten?
- Miten opit tulemaan sinuiksi asian kanssa?
Tai jos on joku muukin sairaus, siis mitä on hävennyt, tai mikä voisi itsestä tuntua että "tekee rumaksi", tai että sen takia olisi vaikeaa aloittaa suhdetta, kun heti joudutaan vaikeitten asioitten äärelle.
ps. Ja tuota, ne asiattomat hyökkäilijät, en kysy nyt teiltä. Asiatietoa asiasta on, paljon, mutta kun ihmisen mieli on kiinnostavampi, ja tämmöiset haasteet tavallaan olemassa olevia, ja arkisia, koska joku niitä kohtaa aina, mutta kuitenkin melkoisia mörköjä. Joten ei kannata vaivautua asiattomuuksiin, kiitos. Mutta ihmisten oikeita kokemuksia tai aitoja pohdintoja olisi kiva tämän mörön ääreltä kuulla.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Koskaan en ole intiimiä suhdetta alkanut ihmisen kanssa, jolla sp-tauti. Kertoo löyhästä suhtautumisesta ehkäisyyn ja partnerinvalintaan, jos itselleen herpeksen hankkii. Vastuullisella ihmisellä on järkeä pitää itsensä terveenä myös sukupuolielimiltään.
Tätä voit miettiä ja analysoida vaikka miten. Tottahan sen rehellisen vastauksen itsekin kyselemättä tiedät?
Mun mies petti mua kun olimme naimisissa ja tästä lahjaksi sain häneltä herpeksen..
Jos tämän olisin tiennyt olisin vaatinut herralta jokaikisessä yhdynnässä kumiukkoa..
Uudelle miehelleni olen kertonut asiasta ja annoin hänen päättää miten jatkossa..
Vielä on vierellä pysynyt..
Ex:ä paneskelee kylillä nuoria typyjä ilman kumia..Kohta on tautiprosenteissa kova nousu :(
Niinpä, tämähän se tosiaan on yksi kanta, oikeutettu ja olemassa oleva. Itse en nää asiaa ihan noin, mutta aika moni näkee. Osittain johtuu myös sukupuolivallistuksesta joka on tuomitsevaa ja näinhän asia todella esitetään. Että oma vika ja löyhä moraali ja jos ei osaa partnereitaan valita. Tai että sairastumiseen niitä pitäisi olla monta ja paljon. Mutta kuitenkaan kun asiaa ei päälle nää, ja 20 prosenttia on joka viides, eli siis toisinsanoen puhutaan aika monesta (myös sinun tuttavastasi).
"Tottahan sen rehellisen vastauksen itsekin kyselemättä tiedät?" Tähän voisin kommentoida, että se että sinulla on selvä kanta asiaan, ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi olla samaa mieltä, yhtä ehdottomia ja millään tavalla ajatella samalla tavalla. Se että se mielestäsi tekee toisista huonompia, ei tarkoita, että he ovat. Joten mikähän Se Rehellinen vastaus sitten on? Sinun vastauksesi? Varmasti, sinun osaltasi. Eipä siinä mitään. Käsittääkseni tämä on keskustelupalsta ja täällä voi kysyä asioita ja keskustella niistä.
"Vastuullisella ihmisellä on järkeä pitää itsensä terveenä myös sukupuolielimiltään." Tämä sinänsä on ihan mielenkiintoinen pointti, oletan, että suhtaudut samalla tavalla kakkostyypin diabetekseen, työperäisiin sairauksiin, tupakoitsijoiden keuhkosyöpään, ylipainoon ja kaikkiin siitä johtuviin ongelmiin, huonompaan yleiskuntoon (mikä heikentää vastustuskykyä), kolariin joutumiseen, jos todetaan syylliseksi ja urheilussa loukkaantumiseen tai vammautumiseen. Jne. ? Maailmassahan on aika paljon loppujen lopuksi itseaiheutettuja juttuja, suurin osa oikeastaan. Olisi kiva tietää, mihin sitten vedät rajan?
Ja toinen juttu, että onko siis kumppaneiden määrällä tai muulla väliä, jos siis on vaikka 50 eri juttua, joista 20 ilman ehkäisyä, mutta ei sairastu, vaikuttaako? Tai jos saa vaikka klamydian kolmannelta seksikumppaniltaan, hoitaa sen antibioteilla, ja kukaan ei saa tietää... Tai, jos kaverilla onkin huuliherpes, niin mitenkäs sitten onko se myös sama juttu?
Ja mielenkiintoisen lisänhän asiaan tuo se, että harvahan meistä säännöllisesti sukupuolitautitesteissä käy eli teknisesti ottaen tuskin kovin moni voi 100% varmuudella sanoa että mulla ei ole kun se tauti voi olla myös oireeton ja etenkin miehet voi montaa sp-tautia kantaa ilman mitään näkyviä oireita. Eli jos et suostu suhteeseen ihmisen kanssa jolla on st, niin vaaditko testitodistuksen kaikilta mahdollisilta kumppaneiltasi?
Ja vielä yksi mahdollinen syy eli entäs jos nainen on raiskattu ja sitä kautta saanut taudin? Tuskin hän sitä itselleen pyysi? (Ja ainakin lääkäreiden mukaan esim. herpes voi tarttua vaikka kortsuakin on käytetty, kortsu ei anna 100% suojaa tauteja vastaan)
Mun mielestä on paljon kunniallisempaa kertoa kumppanille ennen petiin menemistä, sillä jos sen jättää mahdollisesti myöhemmin huomattavksi niin varmasti tuntee kumppani itsensä petetyksi. Ja onhan silloin kumppanilla kuitenkin mahdollisuus kieltäytyä halutessaan kun tietää riskeistä, tosin itse en ainakaan sen takia ketään hylkäisi. Muutenkin mun mielestä olisi kumppanusten seksistä ja seksuaalisuudesta hyvä kyetä keskustelemaan sekä yleisellä että ihan henkilökohtaisella tasolla ennen seksin harrastamista. Osoittaa mun mielestä että molemmat ovat tarpeeksi aikuisia seksin harrastamiseen.
Mihin lisätään vielä sekin mielenkiintoinen pointti, että julkisella ei testata ensisijaisesti kun klamydia ja hiv. Ellei valehtele, että on käynyt ulkomailla/kumppani on pettänyt mahdollisesti ulkomailla. Silloinkaan ei oteta esim. herpeksen vasta-aineita. Kondyloomaa ei voida, papillooma virusta muuten kantaa 80% 30-vuotiaista, että siinä on sukupuolitautitartujen lukemat todellisuudessa siihen ikään, ja testit ei aina kerro kaikkea.
Ja voihan sitä testauttaa ja vaatia aina paperia, mutta toisaalta, itse kyllä ymmärrän että ei. Koska se että jos on suhde ja seksiä harrastetaan ja luottamus on sillä pohjalla, että paperi tänne tai ei tipu, niin... Mutta siitä voi joutua maksamaan hinnan.
Jokaisella jolla on ollut yksikin suojaamaton suhde yhdenkin kanssa jolla on yksikin suojaamaton suhde ollut jne. on täydet mahdollisuudet olla itse kantaja, saanut tauti jne. joten missä vaiheessa voi alkaa tuomitsemaan virheistä... Niinpä, niin kauan ainakin voi tuomita, kun ei kolahda omaan nilkkaan.
En tiedä, vaikea paikka. Mutta torjuminen on riski, joka jää sairastuneelle, eikä varmasti ole helppo paikka kertoa eikä varmasti ole helppo paikka tulla torjutuksi, jos tulee. Siinä kun on vielä se huonommuuden leima ja häpeä ja muu sonta. Mutta onko se terveellekään helppo riski ottaa, onko se miten ajateltavissa ja miten ihmiset selviää. Se olisi kiva tietää. Aika heti joutuu vaikeitten asioitten äärelle.
Mutta todella, kertomatta jättäminen on sika temppu... Jos siis tietää ja voi kertoa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että sukupuolitaudin voi saada vaikka on varovainen.
Itse sain kondylooman ensimmäiseltä kumppaniltani, jolla oli ollut kaksi seksikokemusta ennen minua. Käytimme kondomia, mutta se ei auttanut ja tyttö ei tiennyt sairastavansa kondyloomaa, koska se oli oireeton. Tyttö oli ehkä kunnollisin tyttö, jonka olen tähänkään mennessä tavannut. Ei todellakaan olisi arvannut että hänellä kondylooma on.
En koe olevani mitenkään huonompi, vaikka minulla kondylooma onkin. Se oireilee hyvin harvoin ja saa lääkkeellä kuntoon muutamassa päivässä.
Ja en kerro tätä seksikumppaneilleni lainkaan, koska mielestäni tällaisen taudin kantajana en viitsi antaa taudin rajoittaa elämääni. Jos suhteeseen tulee vakavuutta ja kondomin käyttö meinataan jättää pois niin asiasta kerron. Jotkut saattavat tästä ymmärrettävästi suuttua ja niin saattaisin tehdä itsekin jos minulle ei tällaista kerrottu. Todellisuus on kuitenkin että kyseinen ihminen on hyvinkin voinut kantaa kyseistä tautia jo tietämättään eikä mitään oireita koskaan ilmaannu.
Kondylooma on sukupuolitautina todella yleinen ja muistaakseni se on joka kolmannella seksiä aktiivisesti harrastavasta ihmisestä.
>> Ex:ä paneskelee kylillä nuoria typyjä ilman kumia..Kohta on tautiprosenteissa kova nousu :(
Se on ihmisen omaa tyhmyyttä, jos harrastaa irtosuhteita ja ei samalla aina huolehdi ehkäisystä. Turha on jälkikäteen valittaa, kun on ottanut tietoisen riskin.
On, totta, mutta kyllä se on sen ihmisen vastuulla, joka TIETÄÄ että sillä on tauti ja levittää sitä tieten tahtoen. Kyllä se on ilkeää ja tyhmyyttä ja kaikkea mahdollista, kun kumiakin voisi käyttää. Miksi aina ne leimataan, jotka sen tartunnan saa, siis sinisilmäisyyttään, höperöidessään, tai mitä vaan, mikä nyt on inhimillistä, mutta se joka tahallaan, tietäen asiasta, levittää, niin joo, eihän se sen vika ole vai? No kyllä ihan tasan tarkalleen on.
On tyhmää ottaa liikoja riskejä ja etenkin kun yhden illan jutussa ei tiedä toisesta mitään, millainen mänttipää se on (jos ei aina suhteessakaan lopulta), mutta se vasta vitun tyhmää on, että satuttaa toisia tarkoituksella. Todella kusipäistä sanon minä.
On eri asia olla ajattelematon tai ei tietää, kun olla tahallisesti munapää.
Tyhmää on ajaa ylinopeutta ja saada sakot, mutta jos kerta toisensa jälkeen vaarantaa toisten hengen, se on jo enemmän. On tyhmää tehdä virhe ja loukata ystävää, mutta jos kerta toisensa jälkeen lyö vyön alle, se on jo enemmän. On tyhmää törttöillä ja olla kökkö rakastaan kohtaan, mutta jos aina kohtelee sitä kun p*skaa, on jo enemmän. On tyhmää ottaa riski sukupuolitaudista, mutta jos tahallaan siitä piittaamatta sitä levittää, on jo enemmän.
Ilkeys, välinpitämättömyys, yltiöitsekkyys, muista piittaamattomuus ja kusipäisyys on paljon isompia rikoksia kun hetkellinen tyhmyys.
Tyhmyydestä saa nuhteet, mutta siitä muusta... Pitäisi kyllä saada jo nuijaa. Jonnekin.
Jos tuomitaan, niin tuomitaan edes sitten se oikea tyyppi isommalla kädellä.
PS. Muistakaa kuitenkin, että juurikin te voitte maksaa sen isomman paskan isommista virheistä, joten käyttäkää kumia tai mielellään: välttäkää koko tyyppiä. Jos ette voi välttää eikä tullut kumiakaan käytettyä, käykää ajoissa testeissä. Se voi vielä jotain pelastaa.
"On, totta, mutta kyllä se on sen ihmisen vastuulla, joka TIETÄÄ että sillä on tauti ja levittää sitä tieten tahtoen. Kyllä se on ilkeää ja tyhmyyttä ja kaikkea mahdollista, kun kumiakin voisi käyttää. Miksi aina ne leimataan, jotka sen tartunnan saa, siis sinisilmäisyyttään, höperöidessään, tai mitä vaan, mikä nyt on inhimillistä, mutta se joka tahallaan, tietäen asiasta, levittää, niin joo, eihän se sen vika ole vai? No kyllä ihan tasan tarkalleen on. "
Nii-in, mutta tietyissä asioissa EI pidä olla KOSKAAN sinisilmäinen ainakin, jos on kyse irtosuhteista. Miehet, aivan kuten naisetkin voivat satuilla ihan mitä tahansa kunhan vain pääsevät panemaan. That's It !
Kokemus opettaa. Jos ei muuta, elämään sukupuolitaudin ja/tai elatusmaksujen kanssa. Its your choise.
Siis ei pitäisi olisi oikea muoto, koska ei, ei pitäisi, mutta kun ihminen vaan joskus on. Eikä tuo muuta sitä mihinkään, etteikö asia olisi niinkuin sanoin. Suurempi ääliö on se, joka tietoisesti tekee.
"Ilkeys, välinpitämättömyys, yltiöitsekkyys, muista piittaamattomuus ja kusipäisyys on paljon isompia rikoksia kun hetkellinen tyhmyys." Lainatakseni itseäni, ei muuttunut yhtään mihinkään ja näin se silti on.
Lisäksi lopussa olen varoittanut, kuka maksaa ja kenenkin virheistä joten joo, asiat mitä sanoit, on sanottu jo, ja tarkennettu ja oikaistu.
"Muistakaa kuitenkin, että juurikin te voitte maksaa sen isomman paskan isommista virheistä"
Ja ne, ketkä eivät virheitä tee, eivät kyllä voi puhua kokemuksesta mitään, ja ne kenellä virheet eivät ole olleet niin suuria, ettei olisi vielä tuottaneet ymmärrystä ja myötuntoa, tulevat vielä ne kohtaamaan. Sitten ei parane itse paljon ymmärrystä kerjätä. Suurin osa täällä on ihmisten omia virheitä.
Toistan varmuuden vuoksi itseäni taas, jos tämäkin meni ohi:
"käyttäkää kumia"
tai jos kaik' männöö pieleen: "Jos ette voi välttää eikä tullut kumiakaan käytettyä, käykää ajoissa testeissä. Se voi vielä jotain pelastaa. "
No ei kyllä minua paneskele kukaan herpespettäjä voit olla varma
T: nuori typy
Kysymys kuuluukin, mistä sinä voit olla varma? Voit olla varma ainoastaan siitä, onko kumi aina välissä vai ei. Muusta et tiedä. Ikävä kyllä kaikki ei näy naamasta.
Paitsi tietenkin jos olet sitä onnekasta ryhmää, missä olet onnistunut löytämään "herra oikean" ensimmäisellä kertaa: sinun ja hänen. Sen jälkeen varmuus on mennyt.
sama pöpö, jos sinulla on huuliherpes ja harrastat suojaamatonta suukseksiä viruksen aktiivivaiheessa, kumppanillesi tulee sukuelinten herpes. sama pöpö aiheuttaa myös vesirokon ja vyöruusun.
pitäisi yrittää löytää kumppanikseen samaa tautia sairastava ihminen. Silloin kaikki olisivat tyytyväisiä.
Okei, no ihan hyvä idea, mutta mitenkä se käytännössä onnistuu ja mitenkäs sitä on sitten kukaan terve tykkäämättä sairaasta tai sairas terveestä? Ja edelleen, miksi tämä rajoittuu vaan sukupuolitauteihin?
Okei, Hiv on vakava sairaus, jos sen saa 20-vuotiaana elää ehkä 6kymppiseksi, mikä on ihan hyvä ennuste, verrattuna vaikka syöpään... Niin, mitenkäs se on, pitäisikö syöpäsairaitten etsiä vain muita syöpäsairaita ja jos ei niin miksi ei? Tokihan syöpä ei tartu, mutta itse sitä läheltä seuranneena voin sanoa, että kyllä puhutaan ihan eri mittakaavasta, kun herpes. Herpes on nuha, syöpä on vaarallinen, herpes on kiusallinen, hiv on vaarallinen. Mutta hiv-tartunnan saajienkin pitää pystyä elämään, ja tautia pelätään jopa niin paljon, että heitä syrjitään jopa työpaikalla, jos tieto saadaan.
Okei, mutta se mikä tässä nyt siis on kiinnostavaa, on se, että kun juurikin sukupuolitautia sairastavan pitäisi löytää: miksi?
Pitäisikö perheen jäsen jolla on influenssa aina viedä eristyksiin, koska se tarttuu aivan sata varmasti muihin. Ei, kyllä sitä hoidetaan kotona, vaikka influenssaan voi kuolla. Kyllä vain, meidän ikiaikainen ystävämme influenssa on aina (huolimatta tästä hysteriasta) tappanut, lähinnä aiheuttamallaan jälkisairaudellaan, mukavalla keuhkokuumeella, joten miksei heitä heti eristetä? Syrjitä? Leimata?
Influenssan tappavassa jälkikaverissa yskitään verta ja kuollaan tukehtumalla, kuumeessa ja kyllä se näky on kaikkea muuta kun kaunis. Syöpään kuollut ystäväni oli 75 kiloinen sairastuessaan, 45 kiloinen kuollessaan. Mun mittakaavassa herpes ei siis ole mitään. Tottakai: jokaisella on omat mittakaavansa, ja hyvä niin :)
Jälleen olemme palanneet astialle: sukupuoli, sukupuolielin, sukupuolitauti, kaikki muu menee, mutta kun on pimppi ja pippeli... Syövässäkin oikeasti hävetään, jos se on peräsuolessa, vaikka ilman sitä peräsuolta me kuollaan. Mutta tutkimuksiin on vaikea mennä, kun se on peräsuoli. Ihmiset kärsii peräpukamista ties mistä, koska häpeävät, kun se on... you know... "siellä".
Mutta huuliherpes, se on vaikka kuinka monella, sitä kantaa yli puolet väestöstä, siis hyvällä säkällä sinäkin, tietämättään, ja vaikkei se koskaan ilmeistyisi oireilemaan. Okei, no, miksei näitä ole pakkoa tutkia ja miksi he saavat seurustella terveen kanssa, sairaus on aivan sama, numero viruksessa vaihtuu, mutta rakenne on lähes indenttinen (pintarakenne eroja viruksissa on hieman) ja kaikki muukin: tarttumistavat ja riskit ym. ? Joten, miksi se ei ole niin paha?
Aivan: se on YLÄhuulessa eikä ALAhuulessa.
Hyvä idea muuten, olisi varmasti sairastuneellekin helpompaa seurustella ihmisen kanssa, joka tietää asian todellisen laidan ja todennäköisesti sairastuneet osaavat ymmärtää muutamaa muutakin virhettä paremmin: yleensä ihminen kun oppii omista virheistään. Ja kun itse joutuu kohtaamaan tälläisiä asioita, ja huomaa, ettei se olekaan aina "ne muut" alkaa ymmärtää, että ihmisiä me ollaan. Muistaa järkytyksen ja pettymyksen ja todennäköisesti, osaa olla myötuntoinen ja armollinen silloin, kun sitä tarvitaan. Voisin veikata, että sairastuneitten olisi helpompi puhua myös asioista järkevästi ja kun sen alapään olisi joutunut kohtaamaankin, niin myös seksiasioista, kun olisi pakkokin. Saattaa olla.
kun virus lähtee liikkeelle sieltä paikasta jonne se on jäänyt lymyämään keskushermostossa. Herpes-viruksen aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen kuolee joka vuosi ihmisiä, erityisen vaarallinen se on pienille lapsille. Asikloviirilääkitys pitää saada käyntiin muutaman tunnin sisällä siitä kun ensimmäiset aivokalvontulehduksen oireet ovat ilmaantuneet, muuten ei ole mitään tehtävissä. Jos odottavalla äidillä on herpes ja syntyvä lapsi infektoituu synnytyskanavassa, lapsi on todella hengenvaarassa. Naisilla herpes aiheuttaa hormonitoiminnasta johtuen huomattavasti enemmän oireilua koska kuukautiskierron tietyissä vaiheissa virus aktivoituu oireilemaan hyvin helposti. Mies pääsee huomattavasti vähemmällä riesalla. Yritäpä kuvitella miltä tuntuu kun on kirveleviä rakkuloita ulkosynnyttimissä ja lisäksi vielä siellä syvemmällä. Jos käyttää tamponeja herpeksen aikana kuukautissuojina, voi rakkulointi levitä myös aina kohtuun asti. Siinä tilanteessa on huumori aika lopussa, uskoisin.
Äläpäs nyt levitä valheita sentään! Mähän varotin, että asiasta on tietoa eikä luuloja.
Herpes on veressä ainoastaan ensitartunnassa, silloin kun virus iskee ensimmäisen kerran. Kehon oma immuunipuolustus tuhoaa sen sieltä ja elimistöstä lopullisesti, herpes virus ei mahda elimistön, siis normaalin elimistön, puolustuskyvylle yhtikäs mitään. Se kuitenkin pystyy jäämään elimistöön piiloon, lannerankaan (2) tai niskan seudulle (1), hermosoluihin. Sieltä ei pääse liikkumaan kun hermon säiettä pitkin, minkä vuoksi herpes ilmesty yleensä samaan kohtaan, mutta sinne ei pääse lääkkeet eikä kehon oma puolustuskyky. Siellä se on piilevänä, joillain ihmisillä viikkoja, joillain kuukausia ja joillain jopa vuosia, eikä tee mitään. Kun virus tulee iholle, se tuhotaan.
Nämä genitaaliherpes ja huuliherpes virukset eivät aiheuta minkään valtakunnan aivokalvon tulehduksia, eikä tapa ketään. Ne eivät tutkitusti myöskään lisää syöpäriskiä.
Vyöruusun aiheuttaa sen sijaan herpes zoster, joka on jopa vuosikymmeniä jokaisella joka on sairastanut vesirokon pienenä. Minullakin. Se voi ilmestyä iholle ihottumana stressin seurauksena siis myös aikuisena kummittelemaan, ja se voi levitä aivoihin aiheuttaen aivokalvon tulehduksen. Siksi myöskään vesirokko ei ole sinänsä pieni tauti, vaikka suurin osa parantuu siitä täysin ilman mitään suurempia ongelmia. Herpes zoster toki kuuluu herpes-viruksiin, mutta on eri asia, jälleen on mennyt puurot ja vellit pelon takia sekaisin. Vältä toki kaikkia, jos vaan voit, eihän sairastuminen koskaan kivaa ole, mutta luulo ei ole tieto.
Ruusun aiheuttaa siis bakteeri, vyöruusun meidän oma vesirokko-virus.
Mutta kaikki nämä herpes virukset kylläkin pääsevät tietenkin jylläämään helpommin, mitä huonompi vastustuskyky, ja yleiskunto on ja heikentymän takia, esim. influenssa, stressi jne. Joten, mitä terveemmät elintavat, sitä pienempi tartuntariski aina, sitä suuremmat tervehtymisen mahdollisuudet, tai herpeksen tapauksessa, missä ei voi kuitenkaan parantua: sitä suurempi oireettomuus-mahdollisuus. Ja pienemmät oireet.
Genitaalialueen herpes ei taru lapseen kohdussa eikä mitään reittejä pitkin, se saattaa tarttua ainoastaan synnytyksessä, ollessaan aktiivinen. Ei muuten. Yleensä kohdat saadaan peitettyä täysin tai turvaudutaan suoraan keisarin leikkaukseen, koska vastasyntyneelle KAIKKI on hengen vaarallista, koska oma vasta kohdataan ulkomaailma. Tässä kohtaa olisikin tärkeää tietää herpeksestä, jotta (odottava äiti) saisi estolääkityksen ajoissa ja ongelmaan osattaisiin varautua.
Keisarin leikkaus on ihan hyvä vaihtoehto.
Herpeksen aktivoituminen on täysin yksilöllistä, eikä välttämättä aiheuta naisellekaan sen enempää riesaa, tosin saattaa olla, koska naisen elimistö on herkempi ja joillain hormonivaihtelu on kovinkin suurta. Emättimessä ja kohdun kaulalla herpes esiintyy pääosin vain ja ainoastaan primääritartunnassa, juurikin siksi, että elimistö toimii niin, että kun sinne tulee joku tälläinen ulkopuolinen tunkeilija, sen kimppuun hyökätään. Mitä aremmalla alueella se on, sitä kovempaa sen kimppuun käydään. Että periaatteessahan rakkulavaiheessa herpes leviää kyllä, joten alueeseen ei saa koskea ja se pitää pitää puhtaana ja on huolehdittava käsihygieniasta varmuuden vuoksi, mutta oma tartunta ei enää leviä kohtuun asti. Omaa tartuntaansa kun ei voi saada uusiksi, periaatteessa se voi vain uusiutua kehon sisäisesti.
Ja tartunta tarttuu limakalvolta toiselle. Eli sormeen se ei tule, ellei siinä ole haavaa. Mutta käsi voi kantaa sen muualle. Ennen pesua. Joten jos on rakkula/kirvelyvaihe, ja siis ihan sinne paranemiseen saakka (iho on ehjä) ei saa harrastaa seksiä, koska alue on peityttävä kokonaan kumilla (mitä se ei aina voi tehdä) tartunnan estämiseksi, ja kun käy pesulla ym. on kädet pestävä, ettei ronki mitään silmäänsä ja sitten ole se siellä: kuuleman mukaan kivuliain paikka mitä olla saattaa! En tiedä, mutta toivoisin etten saakaan tietää.
En tiedä mistä hysteeriset ja väärät tietosi olet saanut, itse olen keskustellut mikrobiologin ja tartuntatautien erikoislääkärin kanssa ja suosittelen sinullekin että päivitä tietojasi.
HERPES simplex EI TAPA KETÄÄN. Ikävä tuottaa pettymys.
Tunnut niputtavan hälläväliä asenteella nuhat ja sukupuolitaudit keskenään. Onneksi olkoon !
Kyllä useimmissa tapauksissa sukupuolitaudin saaminen on ihan ihmisten omaa huolimattomuutta, vaikka kuinka ollaan (muka) käytetty kondomia. Niinpä !
Muuten, mikä estää käymästä sukupuolitauti-testissä ? Ai niin, unohdin, että toisen ihmisen huomioon ottaminen ei ole tänä päivänä mediaseksikästä, vaan se on nörttibittirunkkareiden hommaa.
Mua irtosuhteet eivät ole napanneet, kun ei kiinnosta olla jollekin naiselle N 1 kumppani. Saa pian tuliaisena sp-taudin, ja pari vahinkoa...
Millä hällä väliä asenteella? Onko se hällä väliä-asenne että pitää herpestä vaarattomampana kun hiviä, vai laittaa mittasuhteisiin asioita, jos joku saa syövän, niin se on aivan varmasti kamalampaa? Kuule, jos sun mielestä joku syöpään kuoleminen ja herpes on millään tavalla samalla linjalla, niinkun vaikuttaa olevan, niin sä olet kyllä todella lapsellinen ja kokematon. Usko huviksesi, siinä vaiheessa, kun sä olet todella parikymmentä kiloa kevyempi, oksennat, paskannat ja kuset verta, morfiinimäärät ei riitä, kun kivut on niin kovat, syöpä on levinnyt, jatkanut jo ihosyöväksi (ja siinä sulle ihovaurioita) ja sä olet joutunut jo kauan kamppailemaan sen tosiasian kanssa, että sun elämäs päättyy tähän, sä ottaisit ennemmin herpeksen. (Älä ota siis sitäkään, jos et nyt tajunnut, niitä ei voi vaihtaa)
Onko se hälläväliä asenne, että yrittää olla tuomitsematta, pistinkin jo merkille, että sinulla tuntuisi olevan ehkä tarvetta siihen, ehkä?
Ja miten sun mielestä mä niputan kaikki sukupuolitaudit nuhaan, missä kohtaa?
Hällä väliä on eri asia kun tuomita. Olen itse laittanut vain ja ainoastaan faktaa tänne, ja kuten huomaat, myös maininnut, että kumia kannattaa käyttää, ja ettei mitään tautia kannata hankkia itselleen. Kysyin alun perin kysymystä, missä on pointti, jonka jokainen ehkä tajuaa, näitä keskustelujaan seuratessaan. Mutta sinä tietenkään et. On mielenkiintoista laittaa merkille tässä pienessä keskustelussa asioita.
Lisäksi on typerää suhtautua influenssaan hälläväliä asenteella, se kuitenkin jopa tappaa: suhtaudu siihen hällä väliä, ja lähde liikenteeseen liian aikaisin, niin vaikka olisit kuinka hyvässä kunnossa, voit kuolla kun sydän pysähtyy. Miksi sinä suhtaudut siihen että joku voi kuolla, välinpitämättömästi?
Myös taudeista saarnataan väärin, enkä usko valheitten edesauttavan kenenkään kumin käyttöä. Herpeksellä pelotelllaan kyllä, mutta ei kerrota miten yleinen se on, mutta klamydiaan suhtaudutaan yliolkaisesti,koska se ei aiheuta oireita: vaikka sen seuraukset saattavat olla paljon pahemmat. Lisäksi kuvitellaan, että aina on näkyvissä suuret ja kamalat oireet. Fiktiolla ei kyllä saada aikaan toivottua tulosta. Oletkin tuolla jo aijemmin kertonut omat näkemyksesi ihmisten typeryydestä, kumpaa teet, mainostat muitten typeryyttä vai yrität mainostaa omaa paremmuuttasi? Alkuperäinen kysymys ei ollut kiinnostunut kummastakaan.
Lisäksi "mikä estää käymästä testeissä" no kukas sitä on kieltänyt? Kuka täällä on sanonut, että älkää vaan käykö? Sä voit käydä testeissä kyllä, mutta ei se testitulos sua enää pelasta.
Suosittelen tietenkin, että jokainen kävisikin, mutta niin kauan kun asiaan liittyy häpeää, väärää tietoa ja muuta sellaista, se saa ihmiset olemaan käymättä. Sekään ei edes auta mitään.
Kuka on sanonut, ettei tarvitse kertoa, ettei tarvitse välittää? Missä kohtaa?
Irtosuhteissa on riskit paljon, paljon suuremmat, se on vissiin täällä jo todettu, samoin se, että on tyhmää ottaa riskejä, en tiedä, miksi sinulle pitää näitä samoja asioita toistaa, mutta vakituinen parisuhde sinua ei välttämättä tule pelastamaan.
Siksi kannattaa myös miettiä, kenen virukset ja bakteerit todella haluaa, ja kenen ei... Niin, hetkinen onkos sekin mainittu jo täällä...
Miksi sulle pitää toistaa näitä asioita? Miksi sinä toistat itseäsi, olet tuolla jo siis kertonut pariinkin otteeseen asiasi ja taas toistat sitä (retorisia kysymyksiä: ei mua oikeasti kiinnosta). No hienoa, onhan se ainakin nyt tullut sitten selväksi.
Ja mitä siihen niputtamiseen tulee, niin ihotautilääkärille herpes ja nuha on suurinpiirtein sama asia.
Onneksi olkoon vaan itsellesi.
itselläni on 2 kertaa epäilty herpestä ja testit aina negatiiviset. (liian arat limakalvot vaan, aina haavoilla pelkästä stringien käytöstä..heh.)
mutta tiedän tästä syystä miltä tuntuu pelätä saaneensa herpes ja miten se vaikuttaa uuden suhteen aloittamiseen. eräs poika sanoi, kun en ollut vielä tuloksia saanut, että toki jatkaisi suhdetta kanssani, mitä väliä tuollaisella olisi.
eihän kukaan nyt ehdoin tahdoin herpestä itselleen halua, mutta jos herpeksestä ei kerro on jo sen verran epäluotettava muutenkin, että miksi jatkaa suhdetta? arvostan rehellisyyttä ja sitä, että minulle annetaan mahdollisuus valita jatkanko suhdetta herpeksestä huolimatta. alussa voi hyvin käyttää kortsua ja katsoa toimisiko suhde muutenkaan. ei herpes ole mikään ehdoton ei, jos toisesta tykkää. :)
Pelkomörölle: Jotenkin saa sellaisen kuvan näistä sinun kirjoituksistasi, että sinulla jotain omia intressejä asiassa.
Mitäs sen on taas väliä? Voi olla, että harkitsen suhdetta ihmisen kanssa joka on sairas/kantaja, voi olla että olen itse oireeton kantaja, voi olla että olen oireellinen kantaja. Voi olla myös, että ystäväni on sairastunut, ja nyt häpeää ja on paniikissa, mielestäni turhasta.
Voi olla, että syystä juttelen asioista mikrobilogin ja erikoislääkäreitten kanssa, voi olla että huvikseni. Voi olla, että ammatillisista syistä, voi olla, että mä vaan hengaan sellaisten tyyppien kanssa. Kysymyshän on minun esittämäni, joten mitäs muuta kun henkilökohtaisia intressejä mulla olisi, mistä muusta syystä mä keskustelin täällä kun omista syistäni/lähtökohdistani? Kiihottaako sua ajatus siitä, että saisit tietää? Vai se, että aihe on nimenomaan aloitettu sukupuolitaudeista?
Mistäs muusta syystä sä luulet, että muut aloittaa aiheita; sitä varten, että ne ajattelee, että ehkä sua tai jotain muuta kiinnostaa asia ja heitä itseään ei kiinnosta yhtään?
Ei, kuule, kyllä ne aiheet, kuten tämäkin on ihan samalla tavalla aloitettu siksi, että aloittajaa syystä tai toisesta kiinnostaa.
Tää on ihan hyvällä, mutta: Mitenkäs sulle nyt tälläinenkin tuli mieleen, ihanko itse päättelit vai auttoiko joku? :)
Jälleen, ihan niinkun tässä aiheessa olisi jotain mysteerisempää, tai pelottavaa, nyt sä ovelasti suurilla psykologisilla taidoillasi tässä pohtisit...ja nyt sä "paljastaisit" jotain. Älä ole höpsö, ei tässä nyt edelleenkään missään mysteerissä eletä eikä ne ihmisen syyt nyt kovin moninaisia ole, vaikka olisi kyse sukupuolitaudeistakin. (Tarkalleen jos lukisit aloituksen, sisältää kysymys lopulta myös muut hankalat taudit, herpekseen liittyy paljon leimaamista ja sosiaalista häpeää, joten siinä on tietenkin hyvä pohja.)
Kyllä, mua ihan itseä kiinnostaa tämä aloituksen aihe ja siksi nimenomaan sen tein. On se hurja!
kysyä,en koskisi pitkällä tikullakaan tautisiin saastoihin,aivan sama miten sen olette hankkineet, itseeni en halua mitään herpeksiä en edes huuliherpestä, sekin olisi este suhteelle.
Hyväksykää kohtalonne, no hope no futuur.
Kukaan ei kysynytkään mielipidettäsi hankintatapoihin, joten sinänsä sillä ei olisikaan väliä, miten kukakin mitä on saanut. Mielenkiintoista on se, että pidät sairastuneita ihmisiä saastaisina ja määrittelet siis ihmisyyden yhden sairauden perusteella, yhden kerran perusteella tai yhden elämän alueen perusteella.
Mitä taas tulee kohtalon hyväksymiseen, uskoisin, että suurin osa selväjärkisistä pystyy hyväksymään "kohtalonsa" aika hyvin, toivottavasti sinulle ei satu mitään ikävää, sehän olisi mielestäsi tulevaisuutesi sekä toivosi loppu. Muistahan olla siis tekemättä virheitä.
Ja siis, toivottavasti et ole sairastanut vesirokkoa. Etkä sairasta. Tai kumppanisi.
Tiedän kaksi pariskuntaa, joilla toisella on herpes ja toiselle se ei ole tarttunut. Eihän se mikään kiva tauti ole, mutta en lähtisi ihmistä moralisoimaan, kun kaikilla ihmisillä on kaikenlaisia sairauksia. Se on sama asia, kun syyttäisin syöpäpotilasta "Etkö sinä tiedä, että syöpäsolu leviää haettomassa tilassa ja ruokavalion muutoksella ja liikunnalla ja elämäntapojesi muuttamisella olisit voinut ehkäistä syöpäsi. Se on sinun oma vikasi." Yleensä asiat selviää puhumalla. Itselläni on kondylooma. Elämä on tällaista, ettei voi aina elää täydellisesti. Kerran olin todistamassa yhtä riitaa, kun nainen haukkui miestä hänen herpeksestään. Mitä v****a se alkoi huutamaan? Eihän siihen kuole. Ihmiset kuvittelevat, että kaiken negatiivisen pystyy poistamaan elämästään ja kaikki muut aiheuttavat "sen pahan".
Niin, ja tietenkin naisen voi siinäkin mielessä kyseenalaistamaan, että vihainen voi olla, mutta loppupelissä tulemme siihen, että jos hän on niin tarkka ja kammoinen ja pelkää, niin ei pitäisi lähteä leikkimään ilman kumia, tuntemattoman peniksen kanssa. Ja jos taas tuntee, muttei ole varma haluaako kaikki bakteereja ja viruksia kumppaninsa kanssa vaihtaa, ja mitä tulee vaihdettua, niin ei pitäisi kumista luopua edes vakituisessa suhteessa, ei harrastaa suuseksiä suojatta, eikä mielellään seksiä ollenkaan... Kaikesta ei saa takuuta siltikään, aina ei mistään. Mutta mitä enemmän haluaa varmutta, sitä enemmän pitäisi itse suojata. Että ehkä se pahin vika ei olekaan aina siellä alapäässä. Vyön alle lyöminen on aina sääntöjen vastaista.
Itselläni on nyt herpes ja kamppailen samojen aatteiden ja kysymysten kanssa mitä pelkojamörkö on esittänyt. Eihän se ny enää tunnu nii suurelta ongelmalta ku alku sokista pääsi mutta juuri tus sosiaalinen stigma häiritsee. Enää ei itseä naurata ystävien juorut toisista jotka ovat jonkin taudin saaneet. Se on nii helppoo alkaa aina osotteleen sormella ja nostaan itteensä, mut lopulta sitä aina 3 sormee osottaa samalla itteensä. Ennen omaa tartuntaani oli samallainen foobikko kuin ystäväni, mutta nyt tiedän että inhimillisesti taudin voi saada eikä se tee kestää mitenkään huonompaa. Nuorena sitä mokailee ja toisaalta kun aattelen nii hyvää se mokailu tekee sielulle. Perspeksiivi kasvaa aina hullunlailla eikä enää pikku huolet paina harteita :) En jaksa enää muutenkaan kuluttaa aikaani moralisoiden niitten elämää jotka uskaltaa elää. Kyllä se kaikista takaiskuista ja raparoiskeista huolimatta on se ainoa tapa tätä elämää elää. Siis rohkeasti sekaan vaan ja mitään en kadu. Muuten en olis se joka nyt tässä kirjottelee.
Täytyy kyl silti vielä toistaen myöntää et ihmisten teko pyhyys häiritsee mua. Miks meijän on esitettävä jotain kiiltokuvaa kun kaikista aina paljastuu se todellinen realistinen minänsä kun pintaa raapasee. Ja mun mielestäni se realistinen kuva on aina paljon mielenkiintosempi ku se kuva et "kaikki hyvin ja mitään pahaa en oo ikinä tehny." Ja se joka kovimpaan jaksaa täydellistä esittää nii yleensä suurinta pirua yrittää piilottaa ;)
Moi,
joo, enpä arvannut, että aihe on näin hankala. Joku kyselee "tarviiko tälästä kysyä" ja voitaisiin esittää kysymys, että miksei tarvitsisi, ja miksei asiasta voisi puhua? Jos voi harrastaa seksiä, pitäisi voida puhuakin, ja siis myös niistä kääntöpuolista, myös ihan avoimesti, kiihkottomasti ja normaalisti. Siihen kuuluu myös sukupuolitaudit ja muut hankaluudet ja parisuhde nyt kohtaa vakavempiakin ongelmia, kun herpeksen (vaikka edelleen suosittelen turvaseksiä). No, ehkä palstan kirjoittelijat ovat sen verran nuoria, etteivät oikein asiaa hallitse, eivätkä osaa keskustella asiasta. Mutta kuitenkin sitten niitä riskejä voidaan ottaa: ja niitähän otetaan jos seksiä harrastetaan. Siis kun mikään ei sitten ole tae kuitenkaan. Kumit hajoaa, ja maailma kaatuu :)
Mutta ehkä on helpompi ja kivempi vaan jauhaa "tykkääköhän se musta" juttuja vielä nuorena, vaikka seksiä harrastaisikin, yökötellä ilman tietoa ja uskoa kaikki mitä netissä lukee, kun keskustella oikeesti joistain hieman vinoistakin asioista, miettiä asioita oikeasti jne. ja eihän siinä, näin se sitten varmaan on. Tautiprosentit tosin eivät kyllä pienene, koska siis, avoimuus on avoimuutta. Ne ketkä voivat asioita kohdata ja kykenevät olemaan teoriassakin aitoja ja avoimia, sitten muistavat sen kuminkin aina ja vähemmän tekevät mokia (vaikka tokihan niitä sattuu asiassa jos toisessa kaikille ihmisille). Sitten taas kun asioita ei voi kohdata millään, ei niitä oikein myönnetä olevan olemassakaan. Eikä niitä ehkäistä, mitä ei ole olemassa. Ehkä tää on se syy, miksi yhä usemman lapsettomuuden syy on hoitamaton/liian myöhään hoidettu klamydia. Suhtaudutaan pienellä tiedoilla asioihin vähän "seiska-lehti"meinigillä. Huudellaan näkyvistä asioista ja oikea asia unohdetaan. "mitä sitten, paraneehan se antibioteilla", joo, kyllä... Mutta entäs mikä parantaa sen sydämen, kun on myöhäistä? Tässä kohtaa sä olet tavallaan onnekaskin: herpes ei aiheuta lapsettomuutta esimerkiksi.
No, mutta teoriassa mä nyt tsemppaan sua. Tosiaan, jos vastapuoli on yököttelijä eikä osaa ottaa selvää asioista ja suhtautua ihmisiin ihmisinä, vaan on näitä "saastuneet siat" tyypejä, niin eipä sen kanssa paljon muutenkaan suhdetta kannata aloittaa. Pahempi vika on vika yläpäässä. Kuitenkin. Torjutuksi voi tulla muistakin syystä, joten ei kannata lannistua. Ja ainakin toinen saa valita, rehellisesti kun on rehellinen. Myös siinä, tunteeko jo omat oireensa (myös ne lievät, mitä helposti ei huomaa) ja jos taas tyyppi ei sellainen ole, kenen kanssa uskaltaa näistä puhua, ja kenelle uskaltaa olla rehellinen, ei se varmaankaan ole oikea tyyppi suhteeseen. Lisäksi moni antaa kyllä virheet anteeksi, jos niistä oppii ja on rehellinen, mutta itsekin kyllä suuttuisin valehtelusta ja salailusta ja suhde päättyisi siihen.
Ota tietoa vain asiantuntijalta, siis ota selvää asioista (jo että voit niistä kertoa tulevalle kumppanille) ja sellaiselta ihmiseltä, joka sukupuolitautien kanssa on ammatikseen tekemisissä: muut ei tietä. Netissä on väärääkin tietoa. Muista kondomi, koska nyt on ainakin erittäin hyvä syy olla vielä varovaisempi, ja alkaa pitää terveydestään oikeasti parempaa huolta. Siis ethän ainakaan halua mitään vaarallista tautia, etkä riskeerata enää yhtään enempää? Lisäksi mitä terveempi sä olet, sitä vähemmän oireita. Me saadaan joskus veemäisiäkin opetuksia, mutta onneksi tämä on vain veemäinen: ei tappava tai pysyvää vahinkoa aiheuttava.
Mä uskon, että varmasti pelottaa uuden suhteen aloittaminen ja se kertominen. Leimaaminen. Mutta... Aina on jotain, eikä suhteen aloitus ole koskaan helppo. Lisäksi kun toista vähän tapailee ennen kun on sänkyyn menossa, niin voi jotenkin udella hieman hänen suhtautumistaan elämään ja sairauksiin kautta rantain. Silloin saa ehkä jo hieman tietoa, kannattaako mennä pitemmälle. Itseään saa arvostaa edelleen, ja etenkin nythän se pitää se hyvä valita! Paskan takia ei kannata enää vaivautua. Tietty yhden illankin juttuja jotkut harrrastaa: mutta vain ja ainoastaan ilman oireita, täysin oireettomana ja ehdottomasti kondomin kanssa! Mutta sä voit elää ihan normaalisti :)
Jos genitaaliherpes virusta kantaa ainakin 20% ja huulih:tä 50-80%, ja ne puhkeaakin ainakin 10%lla, niin et ole yksin, et ole ainoa, eikä juuri kenelläkään ole varaa jeesustella: se kun voi olla oma nilkka mihin se kolahtaa. Olet oikeassa: rohkeasti sekaan vaan! Eteenpäin ja elämää!
Olen saanut herpeksen joka oirehtiii sen verran paljon että olen saanut estolääkityksen. Asian kanssa tulee ihan hyvin toimeen, ei pikeastaan aiheuta mitään kun ottaa ajoissa lääkkeen. Näyttäis tuo huuliherpes olevan monella paskempi oireiltaan.
Mun lääkäri (gynekologi) sanoi ettei herpestä kannata verestä testata. Sen kantajia on niin paljon että on suorastaan jo ihme jollei joku tuttavapiirissä kuulu joukkoon. Enemmän tosiaankin kuin 20% väestöstä.
Parhaiten herpeksen voi todeta akuuttivaiheessa rakkuloista.
Minun mieheni tietää asiasta mutta ei siitä huolimatta halua käyttää kortsua. On sitä mieltä että tulkoon jos on tullakseen, ei kyseessä ole mikään HIV:iin verrannollinen juttu.
Kukin suhtautukoon miten tykkää mutta ihan turha on herpeksestä mitään ongelmaa tai synninkuormaa tehdä.