Elikkäs oon tämmöne yläastetta käyvä tyttö. En tiiä miks en uskalla pistää meikkiä, varmaa ku tutut sit alkais heti pistää hirvee puheenaiheen ja vanhemmat. Oisko mitään vinkkejä? APUA : (
UJO! apua
Jazzu``
8380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
No, aloita kevyesti, eli vaikka ruskeaa ripsiväriä, tai huulikiiltoa. Peitepuikkoa voit käyttää vaikka finneihin ja silmän alle, mitä se muille kuuluu?
Itse taisin aloittaa meikkaamisen heti seiskalla, ja sekin alko niillä ärkyttävillä kajaali-sotamaalauksilla :D
Joo, mutku kaikki huomaa vaik oisin pistäny hitusen ripsarii ni heti alkaa ryöpyttää et kattokaa kaikki : ((
ei mu kolme sisartakaa käytä meikkiä vaik ne on mua kaikki yli kaks vuotta vanhempia eikä ne tykkää meikistä. :(
.... ja se apu on AIKA, kun olet oikeesti kypsä meikkaamaan niin silloin se ei tunnu nololta tai muultakaan "ujolta", eik kaikki ala koskaan meikata - miksi tarviiskaan vaston omaa luonnettaan.
Ole siis ihan rauhassa meikittä luonnollisen kaunis oma itsesi, älälä pakota itseäsi mihinkään "lolota" muottiin vastoin omaa luonnettasi.
Mut haluun meikata, se on kivaa ja tulee itsevarmempi olo :-/
Muistan itekin ton kuinka yläasteella tuntu että pienikin muutos ulkoisessa olemuksessa herättäis muiden huomion. Mutta loppujen lopuks yläasteella meikkaa jo niin moni, että KETÄÄN ei kiinnosta jos sulla on hitunen ripsiväriä ja harva edes huomaa. Se ei ole iso juttu ainakaan sun kavereiden mielestä. Perheestä en osaa sanoa jos ovat tosi vanhoillisia tms? Pitää vaan uskaltaa.. Laitat aluksi niin vähän että tuskin huomaa ja lisäät aina meikkimäärää muutaman päivän välein kunnes sitä on omasta mielestäsi sopiva määrä.
Oli mullakin jotain tollasta (oon ujo...), mut sit kun siirryin vähän erilaisiin "porukoihin" (ei sillä, että oisin koskaan ollu varsinaisesti missään "porukoissa"), niin en silleen aatellu meikkaamista nolona... Ala-asteella mulle oli ihan kauheeta joku pieniki tyylinvaihos, koska en halunnu herättää sillee huomiota, enkä mä mitään tyylejä oo koskaan vaihellukaan, köyhyyden takia. Kyllähän mua varmaan jotkut sitten tölläs, kun oli meikkivoidetta naamassa (ne kun on sellasia "töllärityyppejä"), mutta en sillo välittäny jostain syystä, mutta nyt ku oon tässä muutaman vuoden meikannu, niin ei kukaan enää kato sillee oudosti...
Nykyään mua hävettäis mennä kouluun ilman meikkiä, koska olen tajunnu, että olen sairaan ruma (oikeasti)... Ois mukavaa tuntea, että näyttäs ilman meikkiä siedettävältä (tai meikin kanssa edes, huoh), niinkun sä... mutta ei voi mitään tälle kauheelle totuudelle...
sama tilanne...tuntuu et oon hyvin ruma jopa ilman meikkiä...mutta minkä sille tämmöinen mahtaa...yksi kaverini on ihanan luonnonkaunis, kauniimpi ilman meikkiä, kuin minä pakkeli kerroksella..:( enää en pakkeleita käytä, muuttaa olen silti ruma ja en voisille mitään:(:(
itekki oon niinku pyllystä revitty (tai kaikkiha ollaa tultu pyllystä mut kuitenki..;D) mut en oo kokeillu vielä mitään meikkejä muutaku ripsaria ja beigee luomiväriä :) ja haluisin alkaa käyttää meikkivoidetta ja puuterii mut sit ku aina ku käyn kapes nii äiti kyssyy et mitä ostin ... ;pp ja sit en halua sanoo et ostin meikkivoiteen ja puuterin ku tullee jotenki epämiellyttävä olo ku ei tiiä mitä se aatteleeeee ;s ja mun kaveriki on luonnonkaunis ja se aina jauhaa et "voi että ku mulla on taas tämmöset tummat silmänaluset!" vaikka mulla on 10 kertaa pahemmat .. ;ppppp