Aikoinaan kaksijarruiset autot kiellettiin. Ensin tuli takajarrulliset autot, seuraava askel oli etujarrulliset autot, ja tänään kaikki ajavat nelipyöräjarruin. Vetotavat noudattavat samaa kaavaa, ja evoluutio on seuraava; takaveto, etuveto ja neliveto.
Nyt kun talvi on jälleen saapunut näkee helposti nelivedon edut. Edessäni on tänään lorvinut BMW:ta. Audia ja Volvoa jotka jäivät avuttomuuttaan mieleen. BMW liikkui hitaasti takapuolta tarjoten, Audi suti joka kulmassa ja kiihdytyksessä ja Volvo juuttui vaatimattomaan mäkeen kivetyksellä. Nastat ropisten niitä sitten suditettiin ja työnneltiin.
Mielestäni kaksivetoiset autot tulisi kieltää Talvisuomesta. Takavetoiset, ilman ESP:ia voitaisiin kieltää heti, ja etuvetoiset ESP:ittömät, sekä ESP:illiset takavetoiset, ensi talvena. ESP:illiset etuvetoiset voisivat liukastella vielä pari talvea. Ensin talvi määriteltäisiin siksi ajaksi jolloin on talvirengaspakko (3kk/vuosi) ja sen jälkeen siksi ajaksi jolloin on talvinopeudet (6kk/vuosi).
Tällä tavoin saataisiin vaaralliset kinnerit pois liukkailta ja asiallista keskustelua talvinopeuksien mielekkyydestä ja kestosta. Nykyinen talvinopeus on oikealle nelivedolle melko turha ja 6kk vuodessa silkkaa pelleilyä.
Nyt kun talvi on jälleen saapunut näkee helposti nelivedon edut. Edessäni on tänään lorvinut BMW:ta. Audia ja Volvoa jotka jäivät avuttomuuttaan mieleen. BMW liikkui hitaasti takapuolta tarjoten, Audi suti joka kulmassa ja kiihdytyksessä ja Volvo juuttui vaatimattomaan mäkeen kivetyksellä. Nastat ropisten niitä sitten suditettiin ja työnneltiin.
Mielestäni kaksivetoiset autot tulisi kieltää Talvisuomesta. Takavetoiset, ilman ESP:ia voitaisiin kieltää heti, ja etuvetoiset ESP:ittömät, sekä ESP:illiset takavetoiset, ensi talvena. ESP:illiset etuvetoiset voisivat liukastella vielä pari talvea. Ensin talvi määriteltäisiin siksi ajaksi jolloin on talvirengaspakko (3kk/vuosi) ja sen jälkeen siksi ajaksi jolloin on talvinopeudet (6kk/vuosi).
Tällä tavoin saataisiin vaaralliset kinnerit pois liukkailta ja asiallista keskustelua talvinopeuksien mielekkyydestä ja kestosta. Nykyinen talvinopeus on oikealle nelivedolle melko turha ja 6kk vuodessa silkkaa pelleilyä.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Oikeasti nelivetoisia autoja on aika harvassa. Suurin osa nelivedoista on kaksivetoisia, osa jopa yksivetoisia. Oikeasti nelivetoinen auto on erittäin kankea käsitellä, kuivalla asvalttitiellä renkaat kuluisi hetkessä sileiksi ja auto olisi erittäin aliohjaava. Ja etu ja takavetoiset on lähes poikkeuksetta yksivetoisia eikä kaksivetoisia. Aika harvassa on mekaanista tasauspyörästön luistonrajoitinta. Luistonesto mikä jarruttaa sutivaa pyörää ei tee autosta kaksivetoista. En ymmärrä mitä vaarallista vajaavetoisissa autoissa on. Kyllähän ne huonompia on kuin nelivetoiset sen myönnän, mutta ainakaan pikkuautoja ei ole järkeä alkaa nelivetoisina tekemään. Isommissa autoissa nelivedon hyöty on kyllä kiistaton.
Tuo riippuu siitä, miten itse kukanenkin määrittelee "oikean nelivedon".
Itse sanoisin, että hyvin toteutettu kunnollinen neliveto on todella hyvä. Edessä, takana ja keskellä elektronisesti ohjattu aktiivilukko. Joka pyörä vetää siis 100% tarpeen tullen, ja jokaiselle pyörälle voidaan ohjata juuri sen tarvitsema määrä voimaa kaarteessa, suoralla ja kiihdytyksessä. Varmasti pysyy tiellä, ajettavuus on huippua. Tälläinen oikea kunnon neliveto löytyy esim. Lancer Evolutionista. Ainut ongelma on hinta, paino ja huoltokustannukset, eli kuten sanoitkin, näitä ei kannata laittaa mihinkän pikkuautoihin.
Aloittajalle voinee sanoa, että turhaa alkaa tekemään kaikista atuoista nelivetoja. Asia on kuitenkin tyystin eri mitä jarrujen kanssa. Kyllähän siitä suuri etu on silloin muutamana talvipäivänä, jolloin keli pääsee muka niin huonoksi ettei muuten pääse eteenpäin, mutta kun ei nelivetokaan mihinkään kulje ellei renkaat ole hyvät. Itse olen Lapista, ja täälläkin pärjää etuvedolla loistavasti, kunhan on hyvät renkaat ja jotain hyödyllistä myös korvien välissä. Faktat kuitenkin on siinä, että neliveto lisää kulutusta ja kaupunkiautoilijoille se on tyystin tarpeeton.
täytyy todeta että eurooppalaiset ns. maasturit eivät selviä suomen talvesta, mersut, audit, bemarit ja muut saksalaiset romut sekä volvot, muista maista esim. hondat eivät ole tarkoitettu suomen talveen, ei edes aamukasteiselle nurmikolle. Subaru on yliveto, huomasin sen jo -80 luvun alussa kun allani oli subaru, ei niinpaljoa lunta tielle tullut etteikö subarulla päässyt.
Ilmeisesti olet vaikkapa Honda CR-V:tä kokeillut muuallakin kuin aamukasteisella nurmella? Jotenkin viimepäivien auraamattomat sivutiet ja tämänpäiväiset liukkaaksi kiillotetut risteykset mäkien alla ovat olleet paljon helpompia kuin aamun kasteessa kurvailu. Kyllä kai Subarukin menee, mutta en nyt yhden 80-luvun alun kokemuksen perusteella uskaltaisi tuollaisia kirjoitella. Sama laulua lauletaan, ettei jenkeistä ole talviautoiksi kun ovat tehneet ne Kalifornian aurinkoon ja tänäkin talvena ajavat niillä muutaman dekadin pahemmissa keleissä kuin me täällä "pohjolassa". Omalla jenkilläkään (vaikka olikin vajaavetoinen) en kuuteen talveen jäänyt kitkoilla kiinni. No, se siitä. Oli vaan mun oma kokemus...
Hondan nelivedon viivettä ja "nelivedottomuutta" on haukuttu kilpaa ja ilmeisesti eniten niiden taholta, jotka ovat autolla joko ajaneet puolen tunnin koeajon tai sitten vaimon työkaverin veljen serkku on kertonut. Viimeisen viikon olen hakemalla hakenut täällä maaseudulla paikkoja, joihin voisi ajatella jäävän kiinni ja jossa nelivedon viive pysäyttäisi matkanteon. En ole löytänyt. En tosin ole tietoisesti pelloille mennyt, mutta ajellut seudun pahimpia pikkuteitä, joilla on vajaavetoisia työnnetty ja hinattu - ja kylvetty hiekkaa (mitä ei nyt ollut tehty). Kun etupyörät alkaa sutia niin en ole ehtinyt asiaa edes hämmästellä kun takapää alkaa jo työntää. Ja mistä sen muka tietää? Normaalisti ei sitä juuri huomaa, mutta kun kytkee VSA:n pois, saa kaasua sopivasti yliannostelemalla perän irti ja voi todeta, että takana on veto päällä. Ja renkaina on kitkarenkaat, tietenkin.
Mahtoiko se Subaru olla isäsi auto, jonka takapenkillä pelkäsit ;)
Jenkeissä myydyin auto lienee Tojota. Toisekseen neliveto pickuppi lienee suosituin autoluokka siellä.
Ja usko tai älä, ei niillä silti pääse yhtään mihinkään, koska jenkeissä on oikeat talvirenkaat lailla kielletty.
Ei maailman parhaallakaan nelivedolla tee yhtään mitään ilman kunnollisia renkaita. Ja tähän vielä se fakta, että kaksivetoinenkin auto selviää talvesta mahtavasti hyvillä renkailla. Ei täällä Lapissa missä itse asun, aivan roskaa väittää että neliveto on joku hemmetin välttämättömyys. Täällä varmasti enempi talvikelejä, lunta ja talvipäiviä mitä etelässä, ja silti kaksivetoisilla pärjää hienosti kunhan on perusasiat kunnossa. Tässäkin taloudessa on ollut molempia ja nelivedosta huomattiin hyvin se, ettei se lohduta yhtään jos renkaat on kulahtaneet kitkat. Samasta paikasta menee etuveto hyvillä nastoilla paljon pitemmälle. Ja tuo nelikkoauto oli ihan oikeaan maasturiluokkaan luettava kuline.
Subarun ylivoimaisuutta kyllä hehkutetaan aivan turhaan, koska sellaista sinäänsä ei ole. CR-Vnkin systeemi ihan hyvin toimii siinä mihin se on tehty. Ajettavuushan se isoin ero on CR-V:n ja jatkuvien nelivetojen välillä.
tuon niin että alahuuli ei yhtään väpätä?
Sitten kun kaikki ajamme nelivetoisilla autoilla, kukaan ei enää ymmärrä, miten kaksivetoisten kanssa on tultu toimeen. Nelivetoon siirtyminen voi yleistyä hyvin nopeasti sähköautojen ansiosta. Näissä on jo toteutuksia jossa jokaista pyörää pyörittää oma moottori. Neljä pientä moottoria ja suora veto on kuulemma halvempi toteutus kuin yksi iso moottori ja voimanjakosysteemit.
Tänäkin jouluna on varmasti itse kullekin tullut selväksi nelivedon ylivoima ja tarve. "Ne muutamat liukkaat päivät" joita täällä ahkerasti siteerataan on aika monta vuodessa. Lisäksi jatkuvasta nelivedossa on hyötyä kokoajan kun autoa käytetään. Käyttöalue ja -aika lisääntyy, kun tietää että auto ei jää kiinni joka paikkaan, eikä esim. tuuli puhaltele autoa mihinkään. Se vaan kulkee ja toimii kelissä kuin kelissä, niin kuin auton pitääkin.
Jeepin!!!
ovat nelivetoisia. Niistä kai täällä puhutaan.
uusi käyttömaksu,kun rankaisee raskaita ajoneuvoja eli maksat sinäkin kokonaispainon mukaan ja jos 3000kg niin käyttömaksu ensivuonnA 978€.REVI siitä huumoria.Omassa autossa ensivuonna käyttömaksu 89€
On aivan OK että autosi käyttömaksu on vain 89€ ensi vuonna. Ehdotukseni ei ole kieltää autoilu kaksivetoisilta, vaan pelkästään talviautoilu Suomessa. Aloituksessa ehdotus oli kokonaisuudessaan. Kaksivetoinen auto on vaarallinen ja hidas talvella.
En tiedä mitä käyttömaksut ensi vuonna tulevat olemaan, mutta mikäli valtio haluaa tapattaa kansalaisensa talviliikenteessä, mainitsemasi käyttömaksuporrastus on varmasti hyvä. Aika älytöntä verottaa kokonaispainon mukaan. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kehnosti rakennettu malmikasa (esim. Chrysler Sebring) pääsee vähemmällä, sillä autolla ei ole kantavuutta, eikä sillä saa vetää mitään. Turvallisempi ja paremmin rakennettu maksaa sitten enemmän käyttää. Järkevämpi kaava olisi paino-kantavuus ja erotuksesta vero, jos nyt tuollaista veroa tarvitaan.
Nelivetoauto voi jatkossa olla kevyempi kuin kaksivetoauto. Pieni sähkömoottori jokaiselle renkaalle on todennäköisesti parempi ratkaisu kuin yksi iso moottori ja voimanjako auton ympäri erilaisin akselein (ja kitkoin).
Mikä maasturi painaa 3000 kg ? Eiköhän nuo Cittarit paina järjestään 1550 - 1900 kg. Kerropa mitä niiden käyttömaksu on, niin pysytään asiassa, jooko!
Mercedes-Bentz G 320 CDI lang kokonaismassa 3200 kg
Land Rover Defender 110 STW kokonaismassa 3050 kg
Land Rover Discovery TDV6 kokonaismassa 3180 kg
Range Rover kokonaismassa 3200 kg
Toyota Land Cruiser V8 kokonaismassa 3300 kg
Mitsubishi Pajero 3.2 kokonaismassa 3030 kg
Näillä uusilla maastureillahan ajoneuvovero määräytyy päästötietojen perusteella, mutta esimerkiksi tuon pajeron kokoisella, ennen vuotta 2002 rekisteröidyllä maasturilla vero on 384,71 € vuodessa. Uuden pajeron ajoneuvovero 234,33 € vuodessa ja uuden G Mersun 349,305 € vuodessa.
Ja sitten niitä sittareita:
Land Rover Freelander2 kokonaismassa 2505 kg
Mitsibishi Outlander 2.0 Invite kokonaismassa 2360 kg
Nissan X-trail 2.0 dCi kokonaismassa 2170 kg
Honda CRV kokonaismassa 2050 kg
Sakke tiesi kertoa että 3000kg tarkoittaa 987€ vuotuista veroa, mutta nyt 3030kg:n auto maksaakin 234€/vuosi veroina. Pitänee Suomessa varoa autoja joiden kokonaismassa on tasan 3000kg, sillä niillä ajaminen tulee tosi kalliiksi näiden tietojen perusteella :p
Edes Suomen verotus ei siis enää estä edes nelivetomaasturin hankintaa, puhumattakaan tavallisista nelivetopeleistä.
Mutta kun Suomen älyttömässä systeemissä veroon lasketaan mukaan myös kantavuus. Ja maastureissa sekin on reilusti yli 500kg, joten kun omamassa ja kantavuus lasketaan yhteen, menee isot maasturit kolmen tonnin paremmalle puolelle ja cittaritkin pelottavan korkealle.
Isossa maasturissa on kantavuutta kuin pakussa konsanaan joten kallista on.
http://www.autoblog.com/2009/12/29/proper-winter-tires-are-more-important-than-all-wheel-drive/
Tuossakin se todetaan. Unohtakaa neliveto ja sijoittakaa ennemmin kunnon talvirenkaisiin.
Kyllä kai kuka tahansa ymmärtää että neljä vetävää pyörää suvikumein varustettuina häviää Suomen talvessa kaksivetoiselle joka on varustettu oikeilla talvirenkailla ajo-ominaisuuksissa?
Suomessa on talvirengaspakko, joten asetelma on lähinnä fiktiivinen. Voihan joku yrittää talven läpi Eteläeurooppalaisin M S renkain, mutta sitä vetotapa ei ratkaise.
Ajoin eilen erittäin liukkaalla n. 300km jatkuvalla nelivedolla ja pohjoismaihin tarkoitetuilla kitkarenkailla. Liukasta se oli nelivedollakin, mutta verratessa siihen nastaropinaan mitä vierestä kuului monta kertaa, nelivedon pito on jotain aivan muuta. Sama meno jatkui maantiellä, jossa kaksivetoiset tuskailivat jonossa ryömien, uskaltamatta ylittää keskivallia. Aivan fiksua olla ohittamatta epäkelvoilla kulkineilla, mutta kyllä tuollaiset pitäisi poistaa talviliikenteestä.
Yllättävän helposti lähti pahasta paikasta. Jeepin alla oli kitkarenkaat ja kitkarenkaiden alla karheaa jäätä ja lunta. Alennusvaihde päälle, vaihdevalitsin D-asentoon ja kevyesti kaasua. Olisiko 10s. mennyt, että Fordikuski pääsi takaisin tielle liukastelemaan?
Ikäväähän se oikeasti on kun matka katkeaa eikä vetoa löydy. Onhan sitä Jeeppiäkin kaiveltu hiekasta, mutta silloin on jo otettu tietoinen riski. Kaksivetoisten kanssa asia on toisin. Aivan arkinen askar saattaa katketa auton vajaavaisuuteen, kuten tänään.
Ehkä tilanne parantuisi jos nelivetoisilta autoilta poistettaisiin käyttövero ja autoveronkin voisi tiputtaa näiltä 1/3 osaan vakioverosta. Mikäli maavara jää alle 15cm:n vero olisi 1/2. Tällä tavalla saataisiin vajaavetoiset pois talviliikenteestä haittaamasta matkantekoa.
Nimimerkille "OIIIIIIIO".Jollet pärjää talvella ilman nelivetoa ja jotain saatanan ESP,ia, jätä auto kotiin tai pyydä naapurin mummoa kuskiksi.
Miksi et kävele joka paikkaan tai käytä fillaria? Kyllä niillä pitäisi pärjätä liikenteessä vuoden ympäri. Jollei pärjää, voi aina käyttää julkisia jatkeena. Julkisilla menee hienosti; Finnair hukkaa laukut ja lentovuorot, VR ei kulje ja bussit ovat ojassa tai varikolla.
Minä ajan lämpimällä Jeepilläni minne haluan ja milloin haluan keleistä piittaamatta, musiikkia kuunnellen ja nautin matkanteosta. Vajaavetoiset eivät todistettavasti pärjää Suomen talvessa, eivätkä ainakaan tänä talvena.
Ilman Jeeppiä olet myöhässä.
http://boomclips.com/videos.aspx/video~hopeless_uphill_ice_driving/Hopeless_Uphill_Ice_Driving/Extreme_videos/
Vajaavetoiset pois Talvisuomesta on varsin perusteltu toive. Tämä talvi selittää pahnan ohjallekin miksi näin on.
Normaali maanteillä riittää kahdella pyörällä vetävä aivan mainiosti. Ei ainakaan täälläpäin tapaa mäkiin juuttuneita tai sutivia henkilöautoja. Raskaalla kalustolla saattaa tuollaisia ongelmia olla. Nopeusrajoitusten suhteen voisi todeta, että ei se neliveto pysähdy yhtään nopeammin kuin kahdella pyörällä vetävä. Nelivetoista ei voi myöskään millään perusteella väittää kaksivetoista turvallisemmaksi. Nelivedosta on hyötyä jossain off-road jutuissa ja auraamattomilla talviteillä. Nelivedon suurimmat haitat ovat lisähinta useimmille tarpeettomasta varusteesta, hunommat ajo-ominaisuudet maantiellä (jos kyseessä maastoajoon soveltuva ajoneuvo) sekä suurempi polttoaineenkulutus. Mutta kukin ajakoon mieleisellään kulkuneuvolla.
Normaali maanteillä riittää kahdella pyörällä vetävä aivan mainiosti.
- kunnes tulee liukas, kuten tänä talvena.
Ei ainakaan täälläpäin tapaa mäkiin juuttuneita tai sutivia henkilöautoja.
- meillä, etelässä, ne ovat jokapäiväinen riesa. Nastanropinaa kuuluu, mutta liikettä ei näy.
Nopeusrajoitusten suhteen voisi todeta, että ei se neliveto pysähdy yhtään nopeammin kuin kahdella pyörällä vetävä.
- Ei ole totta. Tiedät sen kokeiltuasi asiaa.
Nelivetoista ei voi myöskään millään perusteella väittää kaksivetoista turvallisemmaksi.
- Helposti voi, neliveto kulkee paremmin, ja pysyy paremmin tiellä kuin vajaavetoinen talvet kesät.
Nelivedosta on hyötyä jossain off-road jutuissa ja auraamattomilla talviteillä.
-Totta. Vajaavetosilla ei ole niihin paikkoihin mitään asiaa
Nelivedon suurimmat haitat ovat lisähinta useimmille tarpeettomasta varusteesta, hunommat ajo-ominaisuudet maantiellä (jos kyseessä maastoajoon soveltuva ajoneuvo) sekä suurempi polttoaineenkulutus.
- Sonnin lantaa. Neliveto on kaikissa olosuhteissa aina vajaavetoista parempi. Polttoaineenkulutuksen lisäys on marginaalinen, jos sitä on ollenkaan oikeassa nelivedossa. Omassa ei ole lisähintaa, sillä sitä ei edes tarjota vajaana.
Mutta kukin ajakoon mieleisellään kulkuneuvolla.
- Samaa mieltä. Turhaa sitä kuitenkin on kadehtia toisten autoja jos itse on jonkun Skodan loukkuun jäänyt.
Vastauksesi sisältää joitakin virheitä jotka alaa TKK:ssa opiskelleena DI:nä haluan korjata.
-nelivetoauto ei pysähdy yhtään nopeammin liukkaalla kuin kaksivetoinen. Jarruttava voima on suoraan verrannollinen kitkakertoimeen ja auton massaan. Nelivedon suurempi massa toimii hidastumista huonontavana tekijänä kaksivetoiseen verrattuna.
-neliveto on yleisesti ottaen hieman turvallisempi hankalissa olosuhteissa jos sen etua ei menetetä lian suurilla tilannenopeuksilla.
-nelivedon polttoaineenkulutus on merkittävästi suurempi kuin kaksivetoisilla. Vrt vaikka Volvo V70 kaksi- tai nelivetoisena. Myös Subaru on tullut tunnetuksi korkeasta kulutuksestaan, tosin osa siitä johtuu boxerimoottorin huonosta lämpötaloudesta rivimoottoriin verrattuna. Pyörivien massojen ja kitkapintojen määrä on suurempi ja auton vierintävastus on kohonneesta massasta johtuen hieman korkeampi. Myös huolto- ja valmistuskulut ovat korkeammat.
-jostakin kummasta syystä nelivetoautoja tehdään nykyisin tarpeettoman korkeina korimalliltaan. Nk. Citymaasturit ovat epäedullisia ilmanvastukseltaan, sillä ilmanvastus on suoraan verrannollinen otsapinta-alaan. Lisäksi autojen painopiste on ylempänä joka heikentää ajo-ominaisuuksia. Tämä muoti on tosin todennäköisesti ohimenevä ilmiö samoin kuin olivat vesisängyt tai leipäkoneet. Nämä automallit vetävät myös suurta kurapilveä perässään ja estävät näkyvyyttä eteenpäin takana olevasta autosta. Lisäksi suurentuneet massat liikenteessä laskevat yleistä turvallisuutta, sillä yhteen iskeytyvien massojen keskikoko on kasvanut ja siksi kolareissa absortoituvien massojen määrä on lisääntynyt.
-nelivedoissa löytyy myös halpoja malleja, kukaan tuskin niitä enään kadehtii, Skodalla on muuten erittäin fiksu nelivetovaihtoehto mallistossaan, korkea maavara ilman turhan korkeata korirakennetta.
TKK:n DI:lle tiedoksi; teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa.
Minulla on n. neljäskymmenes auto alla. Kolme viimeistä on ollut nelivetoautomaatteja, joista yksi bensakoneella ja kaksi dieseliä. Kaikissa on korkea maavara ja oikea neliveto. Jos ei ole aivan pakko, niin tuskin vaihdan enää vajaavetoiseen tai matalaan malliin. Nämä Jeepit ovat olleet aivan ylivertaisia joka paikassa siitä hetkestä eteenpäin, kun ensimmäiset lumihiutaleet satavat maahan. Kesälläkin vesijetin, tai veneen laskeminen veteen hiekkarannalta käy hivenen helpommin kuin millään muulla autotyypillä. Myös kiinnijumittuneiden auttaminen on helppoa. Huonona puolena voi mainita, että kun Jeeppi juuttuu, niin ohjelmaa riittä.
Muita huonoja puolia on vaikea löytää. Auto on ilmeisen laadukas, automaattilaatikko huoleton, lämmitys ja jäähdytys toimii kuten pitää jne. Autoilu on muuttunut sellaiseksi, että nyt voi kelillä kun kelillä ajella normaalinopeuksia uutisia kuunnellen tai musiikkia soitellen, ja aina on ajoissa perillä. Nelivedolla ei tarvitse stressailla.
Polttoaineen kulutus ei ole ykköskriteeri kun valitsen autoa. Nykyinen vie alle 10l/100km vaikka painaa 2200kg ja siinä on automaattivaihteisto (alennusvaihteella), lukot joka akselilla ja kiihtyy 0-100km/h 8,5 sek. kuivalla tai märällä.
Jos Volvon neliveto kuluttaa poikkeuksellisen paljon, niin pitääkö sitä käyttää esimerkkinä?
Katsoin sen valtavan kulutuseron - se on 0,6L/100 km, eli aivan yhdentekevää etuihin nähden.
http://www.volvocars.com/se/all-cars/volvo-v70/details/Pages/technical-spec.aspx
Oletettavasti muiden lisäkulutus on vielä mitättömämpi.
Useimmiten teoria ja käytäntö nimenomaan kohtaavat. Kaikki maailman autot on suunniteltu teoriassa ja toteutettu käytännössä. Tuo kulutusero on jo merkittävä ja melko tyypillinen noin toteutetulle nelivedolle. Jatkuva neliveto kuluttaa vieläkin enemmän. Se on myös merkittävä jos oletetaan kaikkien ihmisten tekevän valinnan tuon perusteella. Se on lähes 10% jonka tiristäminen moottoriteknologian avulla on melko haasteellista. Onnneksi kaikki maailman autoilijat eivät aja Jeepillä, olisi vielä suurempia ongemia CO2:n kanssa. Sellaiselle joka tarvitsee nelivetoa välttämättä tuo Jeep on varmasti ihan hyvä valinta. Mikään tyylikäs ympäristösignaali se ei kaupungissa ajeltaessa kuitenkaan ole. Ajo-ominaisuuksiltaan Jeep on tosin mielestäni aika marginaalinen, mutta ei sitä puhtaaseen maantieajoon ole suunniteltukaan, siis ihan riittävä. Itse en ole jäänyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikan kiinni kuin kerran ja sekin takavetoisella BMW:llä. Monta litraa on säästynyt kun olen ajanut kaksivetoisella. Lämmityslaitteet ja automaattilaatikot ovat ihan yhtä hyviä vetotavasta riippumatta. Kun aikanaan siirrytään sähköautoihin, on neliveto helppo toteuttaa kevyillä ratkaisuilla. Vetotapanahan se on sinänsä yliveto muihin verrattuna. Oletko muuten koskaan ajatellut miksi useimmat loistoautot, siis sellaiset jotka toteutetaan kustannuksista välittämättä eivät yleensä ole nelivetoisia.
Kulutuserossa on huomattava, että DI väitti Volvojen eroja suureksi, joten oletettavasti muiden kohdalla erot ovat pienempiä.
Ajelen vähemmän kun ennen ja liikun nyt vajaa 40.000 km vuodessa. Se tarkoittaa että ostan vajaa 4.000L dieseliä vuodessa. Jos kaksivedolla säästäisin 5-10%, se olisi 170-350L dieseliä vuodessa (kilometrit ja säästöt yläkantissa) Jos säästäisin 240 l vuodessa, se tekee 20L kuukaudessa, 5L viikossa, eikä edes litraa päivässä. Lisäkulu vuodessa on luokkaa 240€ joka tekee 0,65€/päivä. Olen valmis maksamaan sen 0,65€ päivässä jatkuvan nelivedon tuomista jatkuvista eduista. Normikilometrein kustannus olisi 0,3€ ja pienemmällä nelivetoautolla 0,2€, eli melkein pullopantin verran. Asialla ei ole oikeasti merkitystä kun verrataan 2-vetoa ja jatkuvaa 4-vetoa talvi liukkailla. Uskon että 90% ottaisi kirkuen vastaan nelivedon autoihinsa, jos lisäkustannus olisi 0,2€/päivä.
Sähköautoista olen täysin samaa mieltä, ja kun nelimoottoriversiot tulevat markkinoille, kaikki autot ovat nelivetoisia, kuluttavat vähemmän kuin kaksivetoiset, kulkevat ripeämmin ja maksavat vähemmän.
P.S Jeep GC on varsin mukava maantielläkin, eteenkin talvi liukkailla, sohjossa ja heikosti auratuilla teillä - tosin, kulkee se kaupungissa ja moottoritielläkin mallikkaasti.
"Oletko muuten koskaan ajatellut miksi useimmat loistoautot, siis sellaiset jotka toteutetaan kustannuksista välittämättä eivät yleensä ole nelivetoisia."
Tänään, yhä useampi loistoauto on nelivetoinen ja pidän kehitystä loogisena jatkumona. Keksitkö itse jonkun syyn, miksi loistoauton tulisi olla keksipyörävetoinen Pohjolassa? Minä en keksi yhtään syytä.
Miksi taksien Volvot ovat hyvin harvoin nelivetoisia?
ei aja.
Maksun saaminen edellyttää perillepääsyä, ei liene ongelma kaksivetoisille.
DI:n kannattaisi tarkistella noita kitkalaskujen kaavoja uudestaan. Massalla kun ei ole teoriassa vaikutustu pysähtymismatkaan. Kun kitkakerroin on sama niin kitkavoima kasvaa suoraa suhteessa massaan ja kitkavoima kasvaa. Tosin käytännössä homma on kiinni monesta asiasta jota Newtonin aikana ei tunnettu. Nykyautot TM koeajoissa pysähtyy 100km/h vauhdista noin 40m, koosta/massasta riippumatta, hyvänä esimerkkinä Discovery 39,8m 2,5t painosta ja M+S renkaista huolimatta.
Merkittävästi suuremmasta polttoaineen kulutuksesesta voi olla montaa mieltä kunhan ensiksi määrittelee sen merkittävän :) Esin 1l/100km on 20% 5l/100km kulutuksesta mutta enään 10% 10l/100km kulutuksesta. Tuo litran lisä 100.000km on 1.400€, aika pieni summa verrattuna ko ajan pääomakuluihin. Tuon matkan ajamiseen menee 5-6 vuotta joten tekee n 20€ kuussa. Tunnin palkka, säästää helposti varsinkin näin talvella ajoajassa kuukaudessa :)
Vajaavetoinen auto on talvella kuin ilmastoimaton auto kesällä, molemmilla tulee toimee mutta kun tottuu ilmastointiin ja 4-vetoon niin ei niistä luovu kovin helpolla.
On aivan totta, että auton massa ei vaikuta pysähtymismatkaan silloin, kun pysähtyminen perustuu puhtaaseen kitkaan kahden pinnan välissä. (F= umg) Käytännössa jarruuntuminen on monimutkaisempi tapahtuma, etenkin jos renkaissa on nastat ja tapahtuu lastuamista tai tiellä on renkaan eteen valliintuvaa tavaraa esim. lunta jne. Onnettomuustilanteet liittyvät paljon useammin pysähtymiseen kuin liikkeellelähtöön. Nelivedon etu on se, että auto ei niin helposti vaella liikkeellelähdössä jäisellä pinnalla sivusuunnassa kun kaikkien pyörien pitää pyöriä synkronissa. Sellaisia säitä kun nyt on ollut muutama viikko esiintyy meillä niin harvoin puhumattakaan esim. muusta Euroopasta, että nelivedon tuoma kustannus- ja päästölisäys ei ole mielekäs kuin erikoistapauksissa. Jos kaikki kiinalaiset tai intialaiset siirtyisivät nelivetoon, olisi se vakava isku ilmaston kannalta.
En ole ymmärtänyt nykyistä muotia tehdä autoista niin korkeita. Sisätiloiltaan nykyiset katumaasturit häviävät jopa joillekin farmariautoille, sillä lyhyet peränylitykset tekevät tavaratilasta hyvin lyhyen. Painopiste sijaitsee auton dynamiikan kannalta aivan liian korkealla. Autot ovat vielä tavattoman rumiakin, mutta se on tietenkin katsojan silmässä. Minusta esim Honda CRV on suoranainen hirvitys ulkonäöltään. On autoilijoita joille neliveto on ihan perusteltu ratkaisu, mutta esim kaupungissa katumaasturi on kyllä ihan järjettömän tuntuinen ratkaisu. Milloinkahan perhetraktorit tai kaupunkikaivinkoneet lyövät itsensä läpi kuluttajille.
Kiinteästi nelivetoinen Jeep pysähtyy käytännössä talvi liukkailla erittäin hyvin, sillä vetolinja pitää huolen siitä että mikään pyörä ei lukkiudu ennen aikojaan, eikä mikään pyörä lintsaa jarrutustapahtumasta. Näin käytännössä.
Ne sinun muutama viikkosi on jo kestänyt kaksi kuukautta, eikä loppua näy. Nelivedot hakkaavat vajaavedot vuoden ympäri, muta suurimmat edut ovat Suomen leveysasteilla Lokakuu-Huhtikuu, eli reilu 1/2 vuotta vuodessa.
Kustannus, päästö, yms. syyt voit vaikka työntää takapuoleesi. Ne ovat vain köyhien marinaa. Kun tekniikka kehittyy, neliveto tulee olemaan ekologisin vaihtoehto. Miten selität sen, että Volvo V70 on lähinnä leikkiauto Jeep GC malliin verrattuna, vaikka Volvo on ulkomitoiltaan suurempi? Honda CRV:n kohdalla jaan mielipiteesi ulkonäön suhteen, mutta moni on varmasti tyytyväinen sisäpintaan ja käytettävyyteen. Katumaasturi on näyttänyt kyntensä nimenomaan kaupungissa tänä talvena. Se näkyy myyntitilastoissakin. Toisin kuin sinä, katumaasturin omistaja ei kaivele autoaan hangesta, vaan ajaa sen kanssa. Maasturikuskit etenevät vielä vaivattomammin.
Olematta mitenkään Volvon ihailija jää minulle kyllä vaikutelma että se Volvon kuljettaja, vaikkapa taksiautoilija tms. on vähemmän "leikkimässä" autolla kuin esim. kaupungissa Jeepillä ajeleva. Jätä nuo takapuolijutut pois kirjoituksistasi, silloin niitä on näin aikuisena ihmisenä paljon mukavampi lukea. Samaten voisit myös jättää nuo viittaukset köyhiin pois. Varallisuus ei tuo eikä vie viisautta. Ilmasto- ja muutkin ympäristöteemat kuuluvat kaikille tulotasosta riippumatta.
Mikä seikka tekee mielestäsi nelivedosta ekologisen tulevaisuudessa kaksivetoon nähden? Miksi linja-autot eivät ole nelivetoisia?
Pyörien lukkiutuminen pysähtyessä ei liity vetotapaan millään lailla, etenkin automaattivaihteisella autolla.
Kyllä talvelle loppu on näkyvissä, sitä kutsutaan kevääksi.
Jos tuo ilmasto on nyt tosiaan lämpenemään päin kuten jotkut väittää, niin eikös se ole vain hyvä juttu, vähemmän tarvitaan 4-vetoa :) 4-vedon etu ei pelkästään jää liukkaisiin keliin ja liikkeellelähtöihin. Se on myös vakaampi ajaa kelillä kuin kelillä ja alustalla kuin alustalla verrattuna samanlaiseen vajaavetoiseen.
MItä tulee SUV:n korkeuteen niin se lisää mukavuutta ja käytännöllisyyttä. Autoon on helppo nousta ja sieltä poistua, lastaaminenkin on helpompaa kun ei tarvitse matalan kontin perälle kurkotella. Istuma-asento korkeana ainakin minulle sopii paremmin kuin sedan/farkkujen "makaava" asento. Tällaisesta mukavuudesta olen valmis maksamaan toiset 20€/kk lisää. Automaattivaihteistokin lisää kulutusta samoin kuin kesähelteellä ilmastoinnin käyttö. Ja niistäkin maksan ilomielin ja vähän ilmastosta, kyllä maapallo itse itsensä hoitaa ja palauttaa tasapainon. Jos ei muuten niin muuttumalla ihmisille huonoksi asua jolloin ihmisten määrä laskee ja ollaan taas tasapainotilanteessa. Luonnossa monen lajin kiertokulku on ns J-käyrä. Ihmistet ovat nyt käyränsä huipulla, kohta romahtaa :)
"Mikä seikka tekee mielestäsi nelivedosta ekologisen tulevaisuudessa kaksivetoon nähden? Miksi linja-autot eivät ole nelivetoisia?"
Tulevaisuudessa, lähi sellaisessa, sähköautojen yleistyminen johtaa nelivetoon. 4 pientä sähkömoottoria, eli yksi jokaista pyörää kohti, on kuulemma jo nyt parempi vaihtoehto kuin yksi iso sähkömoottori voimanjakolinjoineen.
Kielenkäytöstä olet oikeassa. Alkaa vain harmittamaan tunnepitoiset kommentit mitättömistä polttoaineen kulutuseroista tms. jonninjoutavasta, kun sitä vertaa vertaa nelivedon tuomiin hyötyihin.
Hämmästys Volvon ja joidenkin muiden Jeeppiä pidempien autojen ahtaudesta hämmästyttää. Suomessa on aina yksi usko(nto) kerrallaan, johon kaikki mielipiteet tulee verrata. Tällä hetkellä auton tärkein ominaisuus tuntuu olevan CO2 päästö. Ei liene yllätys, että ne kiinnostavat hyvin rajallisesti. Valtiovalta hoitaa verotuksella asian haluamaan suuntaan. Vanha kunnon suunta Suomessa on kyttääminen, joten valmistautukaa siihen että valtio aloittaa liikkumisenne GPS kyttäämisen. Ja lisää on tulossa.
Kaikki atmosfääriset ilmiöt eivät ole funktioina senkaltaisia jotka johtavat "tasapainotilanteeseen" itsestään. Esimerkkinä vaikkapa aavikoituminen, eipä esim. Kreikassa puut ilmesty enään takaisin niille alueille josta ne on ammoin hakattu pois. Tai vaikkapa Brittein saarten metsät. Jos valtamerten metaani alkaa vapautua saattaa siitä tulla itse itseään ruokkiva prosessi jota ei enään saada kahlittua. Toivottavasti tämä skenario ei toteudu lapsiemme aikana.
liittyy maastureihin?
Autoni kulutus on 6 l/100 km paikkeilla, ja sen ominaisuudet kaikilla keleillä ovat minulle aivan riittävät. Ei ole valittamista ajo-ominaisuuksien, sisätilojen tai kuljetuskapasiteetin suhteen. Miksi pitäisi hankkia joku iso 4-vetoinen joka kuluttaa 10 l/100 km? Jos maastoon tai metsään pitää mennä sitä varten on traktorit.
Lukkiutumattomat jarrut ja ESPt on nykyään lähes jokaisessa uudessa autossa.
Tee ympäristöteko, hanki maasturi, älä lapsia tai edes koiraa.
Jälleen joku aloittaa keskustelun kehumalla kotteronsa kulutusta maasturipalstalla. Milloin ymmärrätte, että kulutus ei todellakaan ole ykkösasia maastureista puhuttaessa? Tietenkin on mukavaa, jos maasturi kulkisi polttoaineetta, mutta kun se ei kulje, kuten ei mikään muukaan.
Mikä toiselle on riittävää, on toiselle vajaata. Autojen sisätilat ovat kautta aikain laahannut ihmisten koon jäljessä. Tämä ei tosin koske vain autoteollisuutta. Metriheikit löytävät helposti itselleen auton, kengät, housut jne. 190cm mies ei sitten enää löydäkään. Kun jälkikasvu on jälkikasvulle tyypilliseen tapaan, vanhempiaan isokokoisempia, ahdasta tulee autossa kuin riisikupissa.
Valitsin auton joka kulkee hyvin kelillä kun kelillä, jolla koko perhe matkustaa mukavasti ja turvallisesti tavaroineen.
Ei sinun tarvitse hankkia yhtään mitään. Kulje vaikka busseilla tai junilla. Ai niin, toiset niistä makaa ojan pohjissa ja toiset eivät muuten vain kulje - tai kulkiessaan viskaa kuljetettavansa väärään kaupunkiin (VR).
Lentäminenkin on vaihtoehto, jollei kiinnosta koska lähtee ja mihin matkatavaroitta.
Mitä tulee ESP:n ja ABS:n uutisissa kerrottiin toissa päivänä, että puolessa Suomen autokannasta on jo pitkään pakollisena ollut ABS. Olisiko 5%:ssa ESP? Miten se ABS ja ESP auttaa sinua eteenpäin parkkipaikalta, etenemään auraamattomalla tiellä tai edes liikkeelle ylämäessä? Vähällähän ne kulkee, kun eivät kulje mihinkään. Tänä talvena se on nähty monet kerrat ja joitain pinteestä nykäistykin.
Polttoainetalous ei tosiaankaan ole maastureiden parhaita puolia. Tuossa viestiketjun aloituksessa on todettu, että muut kuin nelivetoiset ajoneuvot pitäisi kieltää liikenteestä. Asialla on kuitenkin myös suuri ympäristöllinen aspekti. Tällainen kielto merkitsisi huomattavaa lisäystä liikenteen polttoaineen kulutuksessa ja päästöissä, varsinkin jos ne korvattaisiin raskailla maastureilla. Jos joku tarvitsee maaturia niin se on ilman muuta ok, mutta vaatimus, että vaaditaan taloudellisempien ajoneuvojen poistamista liikenteestä ei kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua.
ajokkien poistamista liikenteestä. Pelkästään ajokelvottomista kulkineista talvisaikana on kyse.
Jostain syystä autojen turvallisuus on tärkeää, siihen pisteeseen asti kun aloitetaan keskustelu vetotavasta. Neliveto on muihin vetotapoihin nähden ylivoimaisen turvallinen, eteenkin talvella, mutta tätä tosiasiaa vastaan halutaan tapella. Pärjää vähemmälläkin, kuten pelkin takajarruin ennen.
Onko yhdessäkään turvallisuusraportissa kiinnitetty huomiota ajokin vetotapaan? Kyllä on, sillä takavetoa on useastikin moitittu taitamattomien käsissä. Nelivedosta ei ole puhuttu mitään.
Lisää nopeusrajoituksia, +100% sakkoja, nollatoleranssia, alempi rattijuoppouskynnys yms. komiteapäätöksiä on tehty korkein palkoin, pullin ja kahvein, mutta missä viipyy päätös kaksivetoisten autojen kieltämisestä suomalaisessa talviliikenteessä?
Liikkeellelähtö varmistuu, ajo-ominaisuudet paranevat, autojen väliset nopeuserot kaventuvat ja muitakin etuja löytyy.
Miksi siitä ei puhuta? Ehkä siksi, että tällainen oikea turvallisuus ei ole nykyuskonnon (CO2) mukainen.
Kyllä se kieltämättä meinaa välillä säälittää, kun näkee liikenteessä näitä vajaavetoja. Sitten sitä humalassa itketään suomi24:n palstoilla miten Helsingissä ei nelivetoa tarvita.
On se kerpeleen mukavaa kun meno on varmalla pohjalla. Grand Cherokeella mennään puolimetrisistä hangista niin vaivattomasti, ettei sitä käytännössä edes huomaa. Ei ole parkkipaikkaakaan taas viikkoon aurattu, vaan ei väliksikään, kunhan ei sukat kastu.
Ellei osaa ajaa ja suhteuttaa nopeuksiaan kelin mukaan niin pitää olla neliveto.
Nelivetoisista autoista ei ole minkäännnäköistä hyötyä. Kaksivetoisella pärjää suomen olosuhteissa kerta akikkiaan loistavasti. Jos osaa.
Taas mustavalkoinen kuva autoilusta. Suomen olosuhteet vaihtelee melkoisesti riippuen siitä missä liikut...sanotaanko karkeasti että millä kelillä ja kuinka moninumeroisella tiellä tai kinttupolulla. Ei se ole osaamisesta kiinni kun vajaavetoisen eteneminen vain yksinkertaisesti loppuu.
Liikuhan enemmän niin luulet vähemmän ;)
Kitumaasturikuskit pääsevät pätemään, kun kerrankin on kunnon hiihtokelit Stadissakin. No, ehkä kantakaupungista löytää helpommin parkkipaikan jonkun penkan takaa, mutta siihen todelliset hyödyt taitavat jäädä. Tosin huonolla tsägällä siihen jäätyneeseen penkkaan jäävät leikkimaasturinkin muovihelmat.
Toisaalta lämpimissä parkkihalleissa on aina ollut tilaa, kun on aivan keskustassa tarvinnut autolla asioida. Taas se on todistettu. Etuvetoisella ja jopa vanhoilla kitkoillakin pärjää oikein hyvin, kun ajelee järkevästi. Tietyn tatsin se vaatii, mutta kuten sanottua normaali ennakoiva ja joustava ajotapa riittää. Jarrutukset ajoissa, turvavälit ja liikkeellelähtö valoista pikkuisen liukkaaksi liippaantuneiden ajourien sivusta. Toki lapion olen varannut takakonttiin, siltä varalta että joudun aura-auton motittamaksi tms, mutta en ole sitäkään joutunut käyttämään. Muun ajan vuotta ajankin sitten taloudellisemmin ja mukavammin.
BTW. Ihme ja kumma Pohjois-Karjalan syrjäkylillä, missä on oikea talvi joka vuosi, pärjäävät 90-luvun alun Corolloilla. Mukavia autojahan ne eivät välttämättä enää ole, mutta liikkumaan päästään ja kustannustehokkaasti.
Ensin kadehdit citymaasturikuskeja ja sen jälkeen kehut, miten olet tulppana muulle liikenteelle, kun kotterosi ei sovi Suomen talveen. Lue hitaasti tekstisi uudelleen, niin ehkä ymmärrät, miksi me muut emme halua turhaan kuluttaa aikaa kun sinä ennakoit ja näppäröit hengenvaarallisen kulkineesi kanssa Helsingissä.
Edes Helsingissä ei siis oikeasti pärjää kaksivetoisella autolla, mutta keplotellen sen saa ujutettua lähimpään lämpimään parkkihalliin seuraavaa koitosta varten. Entä loput Suomesta? 4.500.000 Ihmistä ei asu Helsingissä, ja monella heistä on auto, mutta ei lämmintä tallia ja aurattuja katuja. Pitääkö niidenkin tyytyä kinnereihin, joilla ei edes pärjää auratuilla Stadin kaduilla?
Pohjois-Karjalan syrjäkylillä ajetaan sillä mihin lompsa taipuu. Ottaen huomioon, että ko. alue on Suomen tuetuinta, työttömintä ja eläköityneintä, en yhtään ihmettele jos ajokalusto on päivittämätöntä.
..enkä minä sille mitään voi ;).
Talvisin kitkoilla ajetaan, niin kuin autoa mielestäni tulisi kaupungissa ajaa, eli reippaasti liikennevalojen rytmi ennakoiden ja äkkijarrutuksia välttäen. Eikä kyseessä ole edes kinneri vaan pienempää keskikokoluokkaa edustava hatchback selkeästi tältä vuosituhannelta.
En ymmärrä, mihin tarvitsisin feikkinelivetoa, kun silloin tällöin on pari lumikasaa kadun varressa. Enkä tarvitse kahden tonnin rautakasaa ympärilleni siirtyessäni paikasta toiseen. Kun keli on siedettävä, menen lyhemmät matkat mieluusti polkupyörällä, myös talvella.
Jos asuisin jossain maalla yksityistien päässä ja/tai roudaisin kesäisin uisteluvenettä trailerilla viikonloppuisin tms, voisin järkevän kokoisen (oikean)maasturin hankkiakin.
sitten suosittelet kansalaisille millä autolla pitäisi kulkea? Jos kinnerille tekee Stadissa tiukkaa, niin se tuskin edes etenee Kehä 3:n ulkopuolelle.
Meille enemmistölisille tuo ei riitä - pitää päästä kulkemaan, vaikka aamun aura ei olisi käynytkään (KepuLandiassa).
Mikä olisi mielestäsi järkevän kokoinen oikea maasturi, jonka voisit hankkiakin?
Väitätkö, että enemmistö suomalaisista asuu metsässä yksityistien päässä? Taidat olla kepuli itsekin tai et ole kovin usein kylille eksynyt sieltä metsän keskeltä tai vanhempasi ovat serkuksia;).
Kuten sanottua, 'Kinnerillä', saati muullakaan normaalilla henkilöautolla, pahimmissakaan olosuhteissakaan ei tee taajamassa edes tiukkaa ja suurin osa suomalaisista asuu taajamissa. Suosittelen kaikille todellisen kuljetustarpeen, mukaista kaaraa. Jos ajat usein huonokuntoisilla teillä tai asut skutsissa, osta maasturi. Koko riippuu siitä, paljonko porukkaa/tavaraa tarvitsee kuljettaa.
Toisaalta serkkupoikani, joka asuu maalla nelilapsisen perheensä kera, ajelee 4WD -Transporterilla. Itävallan Alpeilla, missä lunta voi tulla yhdessä yössä puolimetriä, näin niitä tilatakseina todella paljon. Yhtään kitumaasturia en ole nähnyt taksina sielläkään. Miksiköhän stadin taksitkaan eivät aja kitumaastureilla?
BTW. moni pikkuauto, joita kinnereiksi kutsut on yllättävän hyvä etenijä lumessa. Kauppakassin' akseliväli on maavaraan nähden lyhyt, eikä se näin ollen jää mahasta kiinni. Kapeat renkaat tavoittavat tukevan pohjan helpommin, kuin nykyautojen ylileveät nakit. Isoja henkilöautoja näkee enemmän jumissa. Tosin lähinnä omaa hölmöyttään ovat survoneet autonsa johonkin penkkaan tai lumiaura on tehnyt tepposet, eikä ole tullut lapiota matkaan.
Se että Helsingissä asuu n. 0,5 milj. suomalaista, ei tarkoita sitä, että loput asuisivat metsässä. Tänään ajelin jälleen n. 0,5 milj. ihmisen taajamassa, eikä liikenne liikkunut mihinkään kun kaksivetoiset, bussit ja rekat suhmuroivat piruetteja eri koreografioin.
Sisääntuloväylällä jouduin odottamaan kun pari rekkaa ja vajaat kymmenen kaksivetokinneriä lojuivat sikinsokin pitkin piennarta, lehdistö ja poliisi kimpussaan. Mikä vimma saa ihmisiä ajamaan vajailla kotteroilla talviliukkailla?
Heikoista jäistä varoitellaan, vaaditaan naskaleita mukaan jne. Monesta muustakin asiasta varoitellaan niin että aikuista puistatta. Miksi autonkuljettajia ei varoiteta kaksivedon vaaroista? Missä viipyy: Kun kehnolla kelillä lähdet liikkeelle, muista neliveto?
P.S. Miten citymaasturit kuuluvat keskusteluun? Tämä on maasturipalsta.
P.P.S. serkkupoikasi pärjää Suomen talvessa tänäkin talvena. Minä ja kaltaiseni joutuvat roikkumaan perässäsi toivoen että käännyt jonnekin, ennen kuin joudumme työntämään sinut jälleen liikkeelle.
Kaksivetoiset on kiellettävä talvisuomesta - niin se vain on.
Ja huojuvat cittarit ja muut samantyyliset kotterot. Suorastaan vituttaa 9 kuukautta vuodesta kun ne ns. 4x4 ovat tien tukkeena.Sen kolame kuukautta ne ovat tasaväkisiä takavetoisten kanssa.
Ikävä kyllä, näin se vaan on.
otti nokkiinsa. Yrittäessään vaihtaa Sierransa autoon, vaihtoarvo selvisi. Vähemmästäkin menee mieli matalaksi. Liiku linja-autolla.
se on sekin;)
Nyt joku ko. viraston päättäjä on päässyt kaksivetoisen, ehkäpä vielä takavetoisen, kyytiin. Kyydistä kauhistuneena tänään (15/02) alkaa koko maata kattava nopeuskyttäily ja hillitön rahankeräily, joka on lajissaan sairain tähän mennessä. 1km/h ylityksestä on määrä kirjoittaa sakkoja, raportoi IS.
Tässä jälleen valtion kosto kansalaiselle. Hiihtolomat alkavat ja koko hyvätuloinen Lapin-karavaani voidaan sakottaa jo menomatkalla, joka nyt kestää +40% viimevuotiseen verrattuna. Kaikki muukin liikenne kulkee maksimissaan 70-75 km/h taajamien välissä, kun joku jumittaja aloittaa letkankeräyksen. Liikenneturvallisuus kohenee varmasti kohisten kun koko kansaa kyykytetään tällä tavalla. Kaikkia harmittaa ja pinna kireänä jonossa liikutaan, opettaen toinen toisilleen kaikki pienimmätkin sääntöhienoudet joista kynsin hampain pidetään kiinni.
Suomi on totisesti paska maa tavalliselle ihmiselle, totesi jo joku keihäänheittäjä taannoin.
kittaris pyllähdä katolleen, taas.
juna ole myöhässä ja myöhästyt fattasta.
Nopeusrajoitusten suhteen voisi todeta, että ei se neliveto pysähdy yhtään nopeammin kuin kahdella pyörällä vetävä.
- Ei ole totta. Tiedät sen kokeiltuasi asiaa.
Kyllä se on totta. Kysy ihan keltä tahansa, joka TIETÄÄ esim. autokoulujen opettajat. Onhan joku sinuakin ajamaan opettanut?
Ketjun aloittajalle: Kun pyörät lukittuu niin jarrutus on maksimaalinen (=hidastuvuus maksimaalinen). Tietenkin huono puoli tässä on, että autoa ei voi ohjata - se etenee liikkeen suuntaan. Pyörien lukkiutumattomuus siis oikeastaan pidentää oikeata jarrutusmatkaa =O.
Käyttämäsi sanapari: "Turvallisuudessa ylivoimainen" Nauratti vähäsen kun miettii: "Onko turvallista jäädä sutimaan, kuin että ajaisi liukkaalla nelivedolla reipasta vauhtia ja sitten pitäisikin pysähtyä sukkelaan?" Jos ennakoivat ajajat ärsyttävät niin lopeta autoilu. Se on vaan nykypäivää ja lisää kaikkien osapuolien turvallisuutta - on varmasti monia nelivetoautoilijoitakin, jotka ennakoivat liikenteessä ja takana kulkevat teinit takavedoissaan kiroavat.
Jos joku jollain fordillansa penkkaan jää niin kuski on silloin ajanut tilanteeseen nähden liian lujaa. Ennakoivalla ajolla vältetään suurimmat ajovirheet ja penkkoihinajamiset.
Tarkoitan näitä kaikkia asioita erityisesti talvisaikana.
Kommenttina tähän voisin sanoa, kyllä se aidosti nelivetoinen tosiaan paremmin liukkaista risteyksistä lähtee. Tämän olen todennut lukuisia kertoja, kun olen taustapeilistä perässäni ollutta autoa seurannut.
Minulla ei nykyisin ole mitään vaikeuksia risteyksissä, paitsi pysähtymisessä! Siinähän nelivetoinen ei enää olekaan mitenkään parempi.