Sain töitä! Itse olen todella onnellinen, mutta mieheni vaisu suhtautuminen asiaan harmittaa.
Kun ei asuta eteläsuomessa, ja olen kuitenkin ollut yli viisi vuotta kotona, niin on ihme että ylipäätään sain JOTAIN työtä.
Mies vaan ei innostunu. Toki palkka on pieni. Hyvä jos jää plussalle, mutta siitä on hyvä jatkaa...
Onhan meillä muutenki ollu vaikeeta, mutta alkaa tuleen väkisin mieleen että mitä jos...
Anyway, Hyvää Joulua kaikille!
Kun ei asuta eteläsuomessa, ja olen kuitenkin ollut yli viisi vuotta kotona, niin on ihme että ylipäätään sain JOTAIN työtä.
Mies vaan ei innostunu. Toki palkka on pieni. Hyvä jos jää plussalle, mutta siitä on hyvä jatkaa...
Onhan meillä muutenki ollu vaikeeta, mutta alkaa tuleen väkisin mieleen että mitä jos...
Anyway, Hyvää Joulua kaikille!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Pidä linjasi. Tottakai mies on naama norsunvitulla kun kokoaikainen palvelija alkaakin saamaan riippumatonta rahaa.
Kotiorjat on niin kivoja.
ja siellä töissähän voi nähdä muita miehiäkin... ja ottaahan se tietysti pataan jos se kotiorja alkaakin pärjätä omillaan.
Miehesi on epäoikeudenmukainen sinua kohtaan. Kuten aiemmat kirjoittaja tuossa jo kommentoivatkin, niin mies ei haluaisi menettää orjaansa. Pidä pintasi ja mene töihin.
Monella miehellä on samanlainen negatiivinen suhtautuminen naisen opiskeluun.
Kun nainen on kotona ja pysyy köyhänä ja tyhmänä niin miehen on helpompi alistaa.
No eipä täällä taas pitkään mennyt ennen kuin mies oli tuomittu täydeksi kusipääksi joka pitää kotiorjaa, miten teistä naisista on tullut noin katkeria ja kyynisiä ? Tässäkään tapauksessa miehellä ei voi olla mitään muuta mielessä vai, kirjoituksessa ei kovin tarkkaan kerrottu siitä mitä asiassa on tapahtunut ja mitä on keskusteltu...
Meillä tilanne kärjistyi niin pahaksi, että sukulaisten ja ystävien piti ottaa mies puhutteluun. Tämä ei kestänyt alkuunkaan sitä uhkaa, että olinkin yllättäen taloudellisesti vapaa jäämään tai lähtemään. Tai tämä oli siis hänen ajatuksensa siitä, mihin naisen palkka voi johtaa.
Hän soitteli minulle töihin kymmenen kertaa päivässä ilman mitään asiaa ja häiritsi työntekoani kaikenmoisella turhalla jankutuksella. Minun täytyi aamuisin nousta puolituntia ennen miestäni, etten häiritsisi hänen aamurutiiniaan vain siksi, että minunkin täytyi käydä suihkussa ja juoda aamukahvit. Sitten hän keksi, että menemme yhtä matkaa töihin, minä heitän hänet toimistolleen matkan varrella. Hän alkoi vetkutella aamuisin niin, että myöhästyin joka aamu töistä puoli tuntia ja sain varoituksen.
Siis kaikenmoista terroria, mitä vain ikinä keksikin. Sitten alkoi mustasukkaisuuskohtaukset, sillä jos en vastannut työpuhelimeen, se kääntyi suoraan keskukseen ja sieltä vastasi miesääni. Minulla oli tietenkin seksisuhde sen keskuksen miesäänen kanssa, miksi tämä muuten olisi vastannut työpöydällä olevaan puhelimeeni.
No, tuosta on jo yli kymmenen vuotta. Kävi ilmi, että epäilykset johtuivat lähinnä siitä, että miehellä ITSELLÄ oli työpaikkaromanssi! Eli jos hän, niin toki kaikki muutkin. Noh, lähetin sen miehen paluupostissa äidilleen, ja nykyinen aviomies on ihan asiallinen mies, eikä mikään temppuileva lapsi.
Muutoksiin sopeutuminen oli meillä se ongelma. Mies oli tottunut siihen, että olen alempiarvoinen, tyhmä ja teen yksinkertaista työtä verrattuna häneen. Kun hankin paremman koulutuksen, mies ei kestäny sitä että hän ei enää saanutkaan alistaa minua enkä enää palvonutkaan hänen suunnatonta älykkyyttään eli kyllähän minäkin siinä muutuin. Miehen mielestä koulutukseni on helpompi ja alempiarvoisempi kuin hänen.
Tai siis entisen miehen.
Että aloit kohtelemaan miestäsi kuin saastaa? Et arvostanut vaan avoimesti halveksit ja syljit hänen päälleen? Ei ihme, että miestäsi sieppasi, kun jokainen haluaa, että olisi edes jonkinlainen ihmisarvo.
palvo toisen ylivertaista älykkyyttä jatkuvasti merkki siitä, että kohtelee miestä kuin saastaa? Hah...kummallista, minkähän ikäisiä ihmisiä tähän ketjuun on mahtanut kirjoitella? Itse en parikymppisenä naisena sietäisi sekuntiakaan tuollaista äijää, joka ei ymmärtäisi tarpeitani opiskella/sivistyä/käydä töissä ja kokisi sen jotenkin oman egonsa uhkana. Mikä estää miestä sitten itse opiskelemaan tai ylenemään töissään, jos sitä nerokkuuttaan naiseen nähden on ilmennettävä? No.. tiedänhän minäkin noita asetelmia 5-kymppisten liitoista, kun nainen yhtäkkiä tajuaakin, mitä on heittänyt menemään oltuaan 20-30 vuotta pelkkänä kotiäitinä. Heistä on tullut ikäviä marttyyreitä, jotka vihaavat suunnilleen kaikkea, koko elämäänsä, vaikka kulissi on pidetty kunnossa. Luulisi miehellekin olevan enemmän iloa elämäänsä tyytyväisestä kuin kyllästyneestä puolisosta?
Sinun viestistäsi nyt paistaa katkeruus jo kauaksi! vaikka et ole edes kotiäiti..
"pata kattilaa soimaa,musta kylki kummallakin.."
Ilmeisesti olet miesten vihaaja,ikävä sellainen..
Mikäs sinä luulet olevasi häntä siitä tuomitsemaan? Ikävän putkikatseinen ihminen olet. Kuvittelitko olevasi parempi?
Olet aivan kakara, (jos et iältäsi, niin aivokapasiteetiltasi kumminkin.)
Kuuleppa sinä nimimerkki"ettei"..taidat olla todella vielä kypsymätön..
Kyllä ne viiskymppiset tahtoo olla jo niin paljon elämää nähneitä kyynikoita,ettei se elämään kyllästyminen ja pettymysten suma mistään kotiäitiydestä johdu..
Huomaat sen sitten itse,kun tulet tähän ikään..
Enempi olisin minäkin huolissani asenteestasi miehiin.vaikutat olevan vihainen miehille..ihan kuin et itse olisi varma kuitenkaan valinnoistasi..
Kyllä ne kotiäidit voivat opiskella vielä lasten kasvettuakin..ei sinne kotinurkkiin tarvitse jäädä' eikä varmaan kukaan mieskään sitä vaadi,miksi vaatisi?
Anteeksi vain miehet, tuollaisia te useimmat olette. Sanoisin näin raa'asti, että ainoastaan mies joka menee naimisiin itseään parempipalkkaisen (tai väh samatuloisen) tai korkeammin koulutetun naisen kanssa, osaa arvostaa toista, olipa se kotona tai töissä. Kotona olevia naisia ei perusmiehet arvosta. Kotona tehty "työhän" ei ole mitään miesten tekemiin töihin verrattuna. Mies kun järjestää rahaa kotiin niin on mielestään auttamattomasti naista parempi ja ylempiarvoisempi.
Älä sen ukkosi anna häiritä, kyllä se siitä sen ilonkin tajuaa, kun saa taottua päähänsä, että sä olet onnellinen, kun sulla on omaakin elämää. 5 vuotta kotona on kiitettävästi, moni joutuu lähtemään töihin paljon aikaisemmin,-jos töitä saa!! Se on niin totta, että tästä on hyvä jatkaa ja tämä tarkoittaa sitä, että sä todella saat taas otteen työelämään, ethän sä ainaisesti kotiäitinä voisi kuitenkaan olla. Se tarkoittaisi ettei sulle tule vanhempana juuri mitään eläkettä ja kuitenkin tosiasia on se, että jokainen vuosi pois töistä on vuosi pois töistä. Ole vaan onnellinen ja täysin välittämättä ukon innottomuudesta, se nyt vaan ei tajua. Anna sen olla tajuamatta ja ole onnellinen!
Kunhan muistat,että ne lapset tarvitsevat sinua kuitenkin hoitopaikasta huolimatta,etkä ala niitten työkavereitten kanssa siellä ravintoloissa iltoja viettään..niinkuin surullisen usein saadaan sitten kuulla,kun se eukko alkoikin viihtyy paljon paremmin siellä yöelämässä kuin siellä kotielämässä..taitaa sun ukkoskin tietää sen..Ja taitaa olla pienet kuitenkin ne sun muksutkin vielä..parin vuoden sisällä oot eronnu,tilastot kertoo sen.
Niinhän tuo ap.kirjottaaki jotain,joka viittaa ukon jättämiseen..että taitaakin se ukko olla aivan muusta huolissaan,kuin siitä työpaikasta! Tuli siinä vähä kotia leikittyä ja nyt vois sitte käydä katsastamassa vähä ruohoo aidan toisella puolella..sekö nyt kuitenkin onkin tämänkin kirjoittelijan se oikea motiivi..työ vaan tekosyy..
Tässä tasa-arvon luvatussa valtakunnassa nainen joutuu käymään töissä (jos sellaista onnistuu saamaan) elättääkseen perhettä samoin kuin mieskin. Jos sinun perimmäinen motiivisi töissäkäymiseen on perheen laiminlyöminen, pettäminen ja jättäminen, ei kuitenkaan automaattisesti tarvitse epäillä toisista samaa.
Mutta tässä tietyssä tapauksessa taitaapi olla aivan muut syyt ukon murjottamiseen..vai etkö osaa lukea rivien välistä..lueppa uudestaan..vai mitä tuo"mitä jos"muka tarkottaa..??
Hattua nostan kaikille työssäkäyville äiteille,jotka muistaa perheen eteen ponnistelevansa ja kotiäideille,jotka ovat sen roolinsa valinneet! Alkuperäisen motiivit ovat vähän epäilyttävät..
Miestänsä mollaa vääristä syistä! Ei asiat oo aina niin mustavalkoisii..
Eihän aloittaja mollaa miestään mistään syystä. Työn saamisesta hän on tosi iloinen, minkä hyvin ymmärtää. Nykyään kun on aika vaikeaa saada minkäänlaista työtä, varsinkin, jos on ollut pitkään kotona. Jos suhteessa on muutenkin vaikeaa, viimeinen niitti saattaa olla, jos toinen ei iloitse mukana eikä edes arvosta toisen halua tehdä työtä. Asiat eivät tosiaan ole mustavalkoisia. Jokainen muutos suhteessa on joko kriisin tai yhteisen henkisen kasvun paikka. Joskus toinen haluaa jämähtää siihen, miten ennenkin on ollut ja estää toista menemästä eteenpäin. Silloin eteenpäinhaluava joko jää onnettomana niille sijoilleen tai jatkaa matkaansa. Toisen pitää siinä tapauksessa valita, haluaako kulkea yhdessä vai jäädä märisemään yksinään.
Mitä ihmeen epäilyttävää on siinä, että joku haluaa mennä töihin? Ovatko kaikki tuhannet irtisanotut ja lomautetut moraaliltaan löyhiä, kun eivät halua olla loppuikäänsä kotona ilman tuloja puolisonsa elätettävinä? Kummia tulkintoja lyhyestä kirjoituksesta.
Kyllä mullekkin tuli tuosta jutusta tunne,ettei se työ nyt ollut se jutun juuri.. tietenkin on aina hyvä jos saa töitä,varsinkin nuori ihminen tämäkin varmaan,mutta jotenkin jäi semmonen vapauteen kaipaavan ihmisen riemunkiljahdus ilmaan..
Voihan se mies laskeskella,että menee nyt kuitenkin enempi miinuspuolelle talous,jos se noin huono duuni on,et just jää palkasta jotain kouraan,kun pitää kuiteski hoitomaksut yms.jonku maksaa..
Ja kun ei kerro,mitä työtä sitte lie..vaikka joku nakkikioskin myyjä yöllä..voihan se mies olla vaikka huolissaan semmosestakin..Tai sitte joltain toiselta paikkakunnalta,kulut vie sitten sen pienenkin hyödyn..ei voi tietää,mutta en oo koskaan kuullu,että nykyaikanen mies ei antas muijan mennä turvalliseen työhön..